Metsähallitus kunnostaa Molkolamminojan sillan Rovaniemen pohjoisosassa ja ottaa kunnostustyön yhteydessä huomioon myös uhanalaisen raakun. Raakun elinympäristöä ei saa heikentää, joten kaikessa metsätaloustoiminnassa raakkuvesien valuma-alueilla noudatetaan erityistä varovaisuutta. Näin tehdään myös Molkolamminojan siltakannen nostossa, joka poikkeaa tavanomaisesta: vanha Jeesiöjoen sillan kansi tuodaan Molkolamminojalle ja nostetaan paikoilleen.

Tervetuloa seuraamaan siltakannen nostoa paikoilleen 

perjantaina 13.10. klo 12.

Paikalle kannattaa tulla kello 11 aikaan makkaranpaistoon ja pullakahville. Kahvittelun lomassa tienrakennusesimies Arvo Olli kertoo tarkemmin siltaoperaatiosta, joka on valittu Metsähallituksen Etelä-Lapin tiimin luonnonhoito- ja vesiensuojelukohteeksi.

Ajomatka Rovaniemeltä kohteeseen on noin 90 km. Liitteenä kohdekartta sijainnista.
Meltauksen risteyksestä on työmaalle noin 35-40 km, siitä eteenpäin risteyksissä voi seurata siltatyömaa-merkkejä.

Raakku on erittäin uhanalainen ja erityisesti suojeltava, rauhoitettu laji. Pyydämme toimittajia kunnioittamaan tätä tietoa ja olemaan paljastamatta siltatyömaan tarkkaa sijaintia.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen:
Metsähallitus Metsätalous Oy, tienrakennusesimies Arvo Olli, p. 0400 180 461.

Taustaa:

Normaalien metsätalouteen kuuluvien luonnonhoitotöiden lisäksi Metsätalous Oy panostaa tänä vuonna erityisiin aktiivisiin luonnon- ja vesienhoitotoimiin, jotka ovat osa metsätalousyhtiön tuottamia yhteiskunnallisia hyötyjä. Luonnonhoitotyöt toteutetaan mahdollisuuksien mukaan muiden metsätalouden töiden yhteydessä. Töiden kohdentamisessa perusteena voi olla myös arvokas lajisto ja sijoittuminen suojelualueiden läheisyyteen.

Myös päivittäisten metsänhoitotöiden yhteydessä on aina tehty erilaisia luonnonhoitotoimia. Näitä ovat muun muassa luontokohteiden säästäminen, metsätalouden vesiensuojelu, säästöpuiden jättäminen uudistusalalle, metson soidinalueiden varovainen käsittely sekä Metsähallitukselle annettujen yhteiskunnallisten velvoitteiden mukaisten maankäytön rajoitteiden huomioon ottaminen metsien käsittelyssä.

Routaeristeiden puristuslujuudessa ja lämmönjohtavuudessa todettiin puutteita Turvallisuus ja kemikaaliviraston (Tukes) teettämissä testeissä. Eristeitä testattiin osana rakennustuotteiden laajaa testausohjelmaa. Tukes on ilmoittanut puutteista valmistajille ja seuraa niiden korjaamista.

Testeihin valittiin erilaisia eristemateriaaleja sekä kotimaisilta että ulkomaisilta valmistajilta. Tukes testautti VTT Expert Services Oy:llä neljän valmistajan EPS-routaeristeitä* ja kolmen eri valmistan XPS-lämmöneristeitä*. Testatut tuotteet hankittiin rautakaupoista eri puolelta Suomea. Testeissä tutkittiin lämmönjohtavuutta, puristuslujuutta sekä vedenimeytyvyyttä.

Lämmöneristeissä lämmönjohtavuusarvo kuvaa, miten materiaali johtaa lämpöä. Pienempi lämmönjohtavuuslukema tarkoittaa sitä, että lämmöneriste johtaa vähemmän lämpöä.

Puristuslujuus on merkittävä ominaisuus routaeristeelle, koska siihen kohdistuu maan paine. Lämmöneristeen tulisi kestää koko rakenteen elinkaaren ajan, eikä se saisi menettää merkittävästi puristuslujuutta.

Eristeen vedenimeytyvyys, eli määrä jonka eriste imee itseensä vettä, heikentää sen eristävyyttä.

EPS-routaeristeiden lämmönjohtavuudessa ja puristuslujuudessa puutteita

Testauksessa määritettiin lämmönjohtavuus, puristuslujuus sekä vedenimeytyvyys pitkäaikaisessa kokonaisupotuksessa.

Yhden valmistajan tuotteet eivät vastanneet valmistajan ilmoittamaa lämmönjohtavuuden ja puristuslujuuden suoritustasoa. Toisen valmistajan tuotteissa puristuslujuuden ja vedenimeytyvyyden suoritustasot eivät olleet riittäviä, ja yhden valmistajan tuotteet eivät saavuttaneet valmistajan ilmoittamaa lämmönjohtavuuden suoritustasoa. 

XPS-routaeristeiden puristuslujuudessa puutteita

XPS-lämmöneristeistä määritettiin jäädytys-sulatuskestävyys ja puristuslujuus. Puristuslujuudesta mitattiin alkupuristuskestävyys sekä puristuskestävyys märkänä ja kuivana.

Kaikilla XPS-tuotteilla todettiin vedenimeytyvyyden jäädytys-sulatusrasituksen olevan alle yhden prosentin tilavuudestaan. Alle prosentin imeytyvyyttä voidaan pitää hyvänä tuloksena.

Yhden valmistajan tuote ei miltään osin täyttänyt valmistajan ilmoittamaa puristuslujuuden suoritusvaatimusta.

Tukes on saanut eristeiden valmistajilta selvitykset poikkeamien taustasyistä, jotka ovat liittyneet esimerkiksi valmistusprosessin häiriöihin. Häiriöt ovat aiheuttaneet laadullisia poikkeamia. Valmistajat ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä toimenpiteisiin eristeissä havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Tukesin jatkotoimet

Tukes varmentaa toimenpiteiden tulokset seuraamalla valmistusprosessien laadunvalvontatuloksia sekä tekemällä uusintatestauksia tänä ja ensi vuonna. Seurannan ja testauksen perusteella Tukes päättää jatkotoimista.

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Kurt Kokko puh. 029 5052 128, etunimi.sukunimi@tukes.fi

Eristeiden testaus on osa rakennustuotteiden laajaa testausohjelmaa, joka käynnistyi vuoden 2016 lopussa ja päättyy vuoden 2017 lopussa.  Tarkoituksena on saada tilannekuva rakennustuotteiden yleisestä laadusta ja niiden vaatimustenmukaisuudesta. Tulosten avulla rakennustuotteiden valvontaa kehitetään siten, että se olisi mahdollisimman tehokasta ja vaikuttavaa.

Termit:

*EPS= expanded polystytrene = tehdasvalmisteiset paisutetut polystyreenituotteet

*XPS= extruded polystyrene foam = tehdasvalmisteiset suulakepuristetut polystyreenituotteet

Eneronin kehitystyön tuloksena on syntynyt ainutlaatuinen energiajohtamisen sovellus, joka kerää automaattisesti kiinteistöjen energiatiedot suoraan sähköisistä laskuista.  Eneron™ -sovellus kokoaa yhteen kulutus- ja kustannustiedot, jotka pohjautuvat energia- ja vesiyhtiöiden luotettavaan mittaustietoon. Aineisto siirtyy  Eneron™ -palveluun, josta yhdellä silmäyksellä on nähtävissä kiinteistösalkun ja kohteiden energiatehokkuuspotentiaali, energiasäästökohteet sekä tehtyjen energiahankkeiden vaikuttavuus.

Palvelu on ainoa laatuaan Suomessa sekä maailmalla. Palvelun luotettavuus on verifioitu ISO 50 001 Energy Management Systems -standardin mukaan.

- Kun kiinteistöjen arvioitu energiansäästöpotentiaali on 30 %, voi kuka tahansa laskea, mitä se käytännössä tarkoittaa kiinteistön elinkaarisäästöinä. Tämän kokonaisuuden merkityksen pystymme nyt helposti osoittamaan myös euroina, mikä kiinnostaa yritysjohtoa,  Eneron Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kontro painottaa.

Kiinteistömanagerit, isännöitsijät ja kiinteistöportfolioiden omistajat hyötyvät

Kulutustiedon sähköiseen hankintapalveluun kuuluvat Suomessa toimivat kaikki sähkö- ja kaukolämpöenergiaa sekä vettä toimittavat yritykset. Sähköisiä laskuja välittävät tällä hetkellä Eneron™ -sovellukseen Basware Oyj, Opus Capita Group, Tieto Oyj ja Apix Messaging Oy. Todellinen kulutustieto yhdistyy Eneron™ -sovelluksen analytiikkaan, energia- ja PTS-investointien hallintaan sekä näiden vaikuttavuusseurantaan. Tuloksena on ennennäkemätön työkalu helpottamaan kiinteistömanagerien, isännöitsijöiden ja kiinteistöportfolion omistajien työtä. 

Eneron™ -sovelluksen käyttäjiä ovat tällä hetkellä muun muassa Sampo Oyj, jossa Ovenia Oy on managerina, CTV-Properties Ab, jossa varainhoitajana on Catella Asset Management Oy ja Newsec Oy teknisenä managerina sekä Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj. 

Sampo Oyj suunnannäyttäjänä

Kiinteistöjen data on usein hajallaan eri palveluissa ja järjestelmissä. Tietoa on vaikea koota monista lähteistä ja hahmottaa kokonaisuutta puhuttaessa useiden kymmenien kiinteistöjen kokonaisuuksista. Sampo Oyj:llä on  lukuisia kiinteistöjä ympäri Suomea. Näistä 39 on jatkuvassa Eneron™-palvelun seurannassa. Ohjelmiston avulla nähdään muun muassa kaikkien kiinteistöjen energian kokonais- ja keskikulutus sekä ostetun energian keskihinta kokonaisuutena, salkkutasolla tai kiinteistöittäin. Kiinteistöistä vastaava näkee halutessaan myös näköislaskut. Ohjelman monitorointipalvelu tuottaa automaattisesti grafiikan ja ominaiskulutustiedon, jonka perusteella nähdään, toimiiko kiinteistö johdonmukaisesti eri ulkolämpötiloissa paljastaen säätöjen tai käytön ongelmat samoin kuin toteutettujen energiatehokkuushankkeiden vaikuttavuuden myös todellisina euroina.

Sampo Oyj:n kiinteistöpäällikkö Jukka Teerimäki kertoo, että palvelu toimii heillä johtamisen työkaluna ja päätöksenteon tukena.

- Uusin ominaisuus auttaa seuraamaan energiankulutusta tarkasti. Energiasyöpöt kiinteistöt erottautuvat joukosta ja niille tehdään tarkat suunnitelmat. Palvelun avulla pystymme arvioimaan eri kunnostusmenetelmien tehokkuuden ja hyödyn sekä investoinnin takaisinmaksuajan. Ja mikä tärkeintä, pystymme jälkikäteen seuraamaan ja todentamaan tulokset luotettavasti, Teerimäki korostaa. 

Teerimäki arvostaa Eneronin sovellusta. Palvelua on myös kehitetty yhdessä Ovenian energiamanagereiden kanssa vastaamaan paremmin Sampo Oyj:n tarpeita.

Kiinteistöjohtamisen uusin työkalu mahdollistaa tiedolla johtamisen

Eneron toimii omistajan tukena ja apuna. Eneron™ -palvelulla pystytään varmentamaan, tehdäänkö oikeita asioita. Isoissa kiinteistöportfolioissa yksittäiset potentiaaliset kiinteistöt saattavat jäädä huomiotta, koska olemassa olevan tiedon läpikäynti on ollut raskasta. 

- Tämä on työkalu kiinteistöjohtamiseen. Sovelluksen avulla kiinteistön omistajat ja kiinteistömanagerit näkevät, mitkä ovat ongelmakiinteistöjä ja onko tehty oikeita ratkaisuja. Kaiken perustana on digitaalisuus ja data. Tämä on tiedolla johtamista parhaimmillaan, Eneron Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kontro perustelee. 

Lisätietoja:

Eneron Oy 
Toimitusjohtaja Jarmo Kontro 
050 566 6390 
jarmo.kontro@eneron.fi 

Liitteenä olevia kuvia voi vapaasti käyttää juttujen yhteydessä. Kuviin merkintä: Eneron. Henkilöt kuvassa toimitusjohtaja Jarmo Kontro vasemmalla ja oikealla teknologiajohtaja Mikael Rydström.  

Wa’Cont on uusin tulokas LVI-WaBeK Oy:n kehittämässä SuperService-konseptissa, jonka palveluissa digitalisaatiolla ja älykkäällä ostamisella on ratkaisevan tärkeä rooli. Kyseessä on 24/7 palveleva ”työmaatukku”, joka tuo tukun sinne, missä sen oikeasti aina pitäisikin olla – LVI-yrityksen työmaalle tai varaston pihaan. 

Digitaalisesti toimiva työmaavarasto

Wa’Cont-työmaavaraston ovi aukeaa PIN-koodilla, ja ostokset tehdään reaaliaikaisesti älypuhelimella. Varaston täydennykset toimivat automaattisesti: tieto kulkee verkkokaupan tilin kautta järjestelmään, joka näkee, paljonko tavaraa kuluu varastosta. Näin se osaa myös ennakoida, milloin tarvitaan täydennyksiä.

Jopa kolmannes lisää aikaa tuottavaan työhön 

Wa’Cont auttaa nostamaan työn tuottavuutta monin eri tavoin. Sen ansiosta ei tarvita toistuvia tukkukäyntejä, jolloin asentajille jää jopa kolmannes lisää aikaa tuottavaan työhön – eikä työmaa seiso tavaranpuutteen takia. Myös logistiikkakulut pienenevät, parhaimmillaan jopa 40 %. Menekkiä on helppo seurata, ja hävikki vähenee. Lisäksi ratkaisu ei sido alkupääomaa.

Käytännön laskuesimerkki Wa’Contin tuottavuudesta

Kun työmaa on täydessä käynnissä, asentajat saattavat käydä LVI-tukussa joka toinen päivä eli noin 10 kertaa kuukaudessa. Yksi käynti vie työaikaa kahdelta mieheltä yhteensä 4 tunnin verran. 

10 käyntikertaa à 4 tuntia maksaa kuukaudessa 30 euron tuntihinnan mukaan laskettuna 1200 euroa. Wa’Contin voi vuokrata edullisimmillaan 80 eurolla kuukaudessa. Ja lisäksi ne asentajatkin pysyvät työmaalla tekemässä tuottavaa työtä.

Wa’Cont on ainoa nettikauppaan perustuva työmaiden konttikauppa

Wa’Cont sopii kokoon katsomatta kaikentyyppisille LVI-yrityksille, ovatpa niiden alaa urakointi, huollot tai asennukset – tai vaikka kaikki. 

Konttiin mahtuu laaja (300–400) valikoima tuotteita, ja sen sisältö on muokattavissa työmaiden mukaan. Kaupintavarasto-ratkaisussa on tarjolla 12 eri sisältömoduulia, jotka on kaikki tuotteistettu ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti. Myös yhdistelemällä räätälöinti on mahdollista.

Lisätietoja: 

Kimmo Pelkonen
Toimitusjohtaja
020 1555 254
kimmo.pelkonen@lvi-wabek.fi

www.lvi-wabek.fi

Stanleyn Master –sarjan tuoteperhe on suunniteltu äärimmäisiin olosuhteisiin. Tuoteperhe koostuu termos- ja retkiastioista. Master-sarjan valmistusmateriaalit ja tekniset innovaatiot takaavat tuotteille erinomaisen kestävyyden sekä vertaansa vailla olevat ominaisuudet.

Tuoteperheen uusina tuotteina on julkaistu 0,7 litran Ruokatermos, sekä 0,23 litran vetoinen taskumatti.

Master Ruokatermos 0,7 l

Paksumman kuorirakenteen ja tyhjiötilan ansiosta termoksen lämmöneristyskyky on huippuluokkaa; ruokatermos pitää ruoan kuumana 20 tuntia. Ruokatermoksen teräksinen kansi, jota voidaan käyttää lautasena, on myös tyhjiöeristetty, joten paikalla ollessaan se estää tehokkaasti lämpöhäviötä.

Tämäkin Stanley-ruokatermos on BPA-vapaa ja se voidaan pestä astianpesukoneessa.

Master Taskumatti 0,23 l

Sarjan taskumatti on ominaisuuksiltaan erittäin käytännöllinen ja kestävä. Taskumatin leveä suuaukko helpottaa sekä täyttämistä että puhtaanapitoa. Saranoitu, vuotamaton teräskorkki pysyy varmasti tallessa.

Taskumatin vahva kuorirakenne takaa kestävyyden kovimmissakin olosuhteissa. Stanley Master -taskumatti on BPA-vapaa ja se voidaan pestä astianpesukoneessa.

Suositushinnat: Master Ruokatermos 0,7 l: 79,90 €, Master Taskumatti 0,23 l: 44,90 €

Takuu: 25 vuotta

Myynti: Tavaratalot, urheilu- ja retkeilyliikkeet, rauta- ja työkalukaupat sekä nordictrail.fi -verkkokauppa.

Tuotekuvat: Liitetiedostoina

Lisätietoja:

Heikki Pirttilahti

tuotepäällikkö

heikki.pirttilahti@nordictrail.fi

p. 0207 310433 

Kastellin uusi Osta talo verkosta -palvelu tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden suunnitella ja ostaa muuttovalmis omakotitalo suoraan verkosta. Pelinomaisella työkalulla oman Play-uutuustalon saa suunniteltua verkossa jopa vartissa. Kastelli haluaa näin helpottaa omakotirakentajien arkea.

Osta talo verkosta -palvelu keventää talon hankintaprosessia huomattavasti, kun omakotitalon rakentajat voivat valita valmiista asiantuntijoiden valitsemista vaihtoehdoista itselleen sopivimmat ratkaisut. Näin rakentamista ei tarvitse enää aloittaa tyhjältä pöydältä.

"Aloimme Kastellilla pohtia, että miksei taloakin voisi ostaa verkon kautta, kun kaikki muukin ostetaan sieltä nykyään", kertoo Kastelli-talot Oy:n toimitusjohtaja Jukka Vaaramo.

Aluksi palvelussa on tarjolla nyt esiteltävän Play-uutuusmalliston kaksi taloa, joihin voi valmiista valikoimasta valita haluamansa huoneet, sisustuksellisen linjan sekä lisävarusteet. Oman Play-talon voi suunnitella ja ostaa kätevällä pelinomaisella työkalulla. Osta talo verkosta -palvelussa asiakas näkee välittömästi, kuinka hänen tekemänsä valinnat vaikuttavat kokonaisuuteen ja miten hinta kehittyy eri valintojen myötä.

Verkossa ostaminen ja valintojen vakiointi laskevat kustannuksia

Play-talon ostaminen verkosta tulee yli 10 % halvemmaksi kuin Kastellin edullisinkin saman kokoluokan Economy-talo. Hintaetua syntyy, kun talon suunnittelu tapahtuu suoraan verkossa. Vakioidut valinnat keventävät myös hintaa. Vakioinnista huolimatta Play-talon muokkaaminen oman näköiseksi onnistuu mukavasti: huonevalintojen, sisustuksen ja lisävarusteiden myötä erilaisia variaatioita on jopa satoja.  

"Tavoitteemme on kasvattaa talomallien tarjontaa Osta talo verkosta -palvelussa. Seuraamme ensin, miten palvelu otetaan vastaan ja laajennamme tarjontaa sen mukaan. Olisi hienoa, jos jonain päivänä kaikki Kastelli-talot olisi mahdollista suunnitella ja ostaa myös verkosta", Vaaramo jatkaa.

Kastellin uuden Play-malliston talot ovat kompakteja ja mukautuvia reilun 80 m² omakotitaloja. Play-talomallisto on suunnittelu mahdollisimman monipuoliseksi ja käytännölliseksi. Mallistoa myydään vain verkossa ja muuttovalmiina ratkaisuna.

Osta talo verkosta -palvelu avautuu torstaina 12.10.2017 osoitteessa https://osta.kastelli.fi.  

Lisätietoja:

Kastelli-talot Oy

Jukka Vaaramo

Toimitusjohtaja

jukka.vaaramo@kastelli.fi

0400 687 320

Antalis on tuonut markkinoille pienen ja helppokäyttöisen laitteen ilmatäytteisten pehmusteiden valmistukseen. MINI PAK’R painaa vain 6 kg ja se on kooltaan 36x33x28 cm (pituusxleveysxkorkeus). Nopeudella 7,5 m/min laite valmistaa viittä erilaista ilmatäytteistä pehmustetta, jotka soveltuvat erilaisten pakkausten täyttämiseen ja sisällön tukemiseen mm. kuljetuksen aikana. MINI PAK’R käyttää sisäistä ilmalähdettä.

MINI PAK’R säästää tilaa monella tavalla. Ensiksikin muiden täyttö- ja pehmustemateriaalien varastointitarve vähenee, sillä MINI PAK’R -laitteen avulla ilmatäytteisiä pehmusteita voidaan valmistaa tarpeen mukaan vain tarvittava määrä ja tilanteeseen sopivassa koossa. Lisäksi laite itsessään vie vähän tilaa ja pöytätilaa vapautuu, jos laitteen asentaa seinälle sille soveltuvan valinnaisen seinäkiinnityksen avulla.

Tämä näppärä pakkauslaite on käytännössä huoltovapaa ja sillä on 12 kuukauden takuu.

LISÄTIETOJA                       

Risto Janhunen, puh. 040 6492610, risto.janhunen@antalis.com

Varsinais-Suomen asuntotuotannon kasvussa on päästy huimiin lukemiin. Vuoden 2017 toisella neljänneksellä kerrostaloasuntoja aloitettiin 124 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Myös kerrostaloasuntojen rakennuslupien määrä kaksinkertaistui. Koko asuntotuotanto, talotyypistä riippumatta, kasvoi alueella 70 prosenttia. 

Yhteensä asuntoja Varsinais-Suomessa aloitettiin toisella vuosineljänneksellä 3 612 kappaletta. Rakentamisen hyvä vire ulottui kuitenkin ennen kaikkea kerrostalorakentamiseen, sillä omakotitaloja aloitettiin 2 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan vuonna 2016. Rivitaloissa laskua oli vastaavasti 7 prosentin verran. 

Myös toimitilarakentamisessa suunta on jatkunut nousujohteisena, joskin asuntorakentamista maltillisemmissa lukemissa. Tämän vuoden toisella neljänneksellä aloitukset lisääntyivät 11 prosentilla. Eniten nousua edellisvuodesta, 31 prosenttia, oli julkisten palvelurakennusten aloituksissa. Liike- ja toimistorakennusten aloitusmäärät kasvoivat 15 prosenttia. Teollisuus- ja varastorakennusten aloitukset sen sijaan vähenivät 7 prosenttia. 

Vuoden toisen neljänneksen ennakkotietojen mukaan kaikkien talonrakennustöiden aloitusten vuosisumma Varsinais-Suomessa oli 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kasvua on kertynyt 16 prosenttia. Myönnettyjen rakennuslupien määrä on kasvanut 6 prosenttia. 

Niin rakennuttajien, suunnittelijoiden kuin urakoitsijoidenkin mielestä viimeisen puolen vuoden suhdannetilanne on ollut talonrakentamisessa hyvä. Toisin kuin urakoitsijat, rakennuttajat ja suunnittelijat uskovat omien töidensä lisääntyvän entisestään myös seuraavan puolen vuoden aikana. Kaikki osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että hyvä puhti rakentamisessa tulee jatkumaan niin uudistuotannon kuin korjausrakentamisenkin puolella. Yksi keskeisimmistä haasteista kaikilla osa-alueilla on pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Urakoitsijat nostivat haasteena esiin myös tonttipulan. 

Kuluvan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana rakentaminen työllisti keskimäärin 16 700 henkilöä. Tilastokeskuksen mukaan määrä on noin 300 edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi. 

Lisätietoja: 

• Pääekonomisti Sami Pakarinen, puh. 050 343 4337
• Aluepäällikkö Markku Leppälehto, puh. 040 745 3930

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antanut hylkäävän päätöksen Äänekosken ydinkeskustan asemakaavaa koskevasta valituksesta. Valituksessa vaadittiin ns. Monitoimiaukion asemakaavan hyväksymistä koskeneen päätöksen kumoamista ja asian palauttamista kaupungin uudelleen käsiteltäväksi.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että kaupungilla on itsehallintonsa puitteissa oikeus päättää suunnittelualueen rajauksesta ja siitä, millainen kaava alueelle laaditaan. Hallinto-oikeus lisäsi, että kaupunginvaltuuston päätös ei ollut valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen, eikä valtuuston hyväksymää, lainmukaista kaavaa voi kumota vain sillä perusteella, että valittajien käsityksen mukaan alueelle olisi ollut tarkoituksenmukaisempaa laatia osin toisenlainen kaava.

Äänekosken kaupungin kaavoituspäällikkö Olli Kinnusen mukaan hallinto-oikeuden päätös oli kaupungin odotusten mukainen.

- Kaupunki odottaa nyt kaavapäätöksen lainvoimaisuutta, minkä jälkeen on tarkoitus hinnoitella kaavassa liike- ja asuntorakentamiseen osoitetut kerrostalotontit. Useat rakentajat ovat osoittaneet tontteja kohtaan kiinnostusta, toteaa Kinnunen.

Lisätietoja: kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen p. 020 6322035
etunimi.sukunimi@aanekoski.fi

Betonielementtien valmistaja Parma Oy ja kaksi sen työntekijää on tuomittu Keski-Suomen käräjäoikeudessa sakkoihin Uuraisilla helmikuussa 2015 sattuneesta ja työntekijän kuolemaan johtaneesta työtapaturmasta.

Kuolemaan johtanut työtapaturma sattui Uuraisten tehtaan ontelolaattatuotannossa 12. helmikuuta 2015, kun betonityöntekijä puristui kahden laitteen väliin.

Keski-Suomen käräjäoikeuden mukaan tapaus täyttää työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön, josta johtuen se langetti Parma Oy:lle 40 000 euron yhteisösakon. Lisäksi tehtaan työnjohtaja ja tehdaspäällikkö tuomittiin päiväsakkoihin.

Parman va. toimitusjohtaja Jarmo Viljasen mukaan Uuraisten onnettomuus ja siihen liittyvä oikeusprosessi ovat olleet raskaita kokemuksia kaikille asianosaisille. Tapaus on painanut parmalaisten mieliä myös muilla tehdaspaikkakunnilla.

”Uuraisten työtapaturma järkytti meitä kaikkia, sillä olimme käynnistäneet määrätietoisen työturvallisuuden kehittämisohjelman jo vuonna 2007. Rakennusteollisuuden tavoitteena on kitkeä alan työtapaturmat kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Olemme sitoutuneet vahvasti tähän samaan tavoitteeseen”, Viljanen painottaa.

Lisätietoja:

Jarmo Viljanen, va. toimitusjohtaja
puh. 020 577 5521
jarmo.viljanen@parma.fi

Tervetuloa Topin ja Electroluxin yhteiseen keittiöiltaan ke 18.10. klo 18-20 Lappeenrannan Topille.

Ohjelmassa mm. AEG:n kodinkoneuutuuksia ja sisustussuunnittelija Helena Karihtalan sisustusideoita keittiöön. Makujen maailmaan johdattelee Suomen kokkimaajoukkuesta tuttu kokki Aki Kinnunen. Tehtaan ja oheistuotteiden edustajia paikalla: Cosentio, Electrolux, Finnlamelli, Limente ja Stala.

Tervetuloa, toivottaa kauppias Jutta Kontto

Ilmoittaudu mukaan ma 16.10. mennessä: jutta.kontto(at)topi-keittiot.fi
 
Topi Lappeenranta: Myllärinkatu 4, 53550 Lappeenranta, 044 5400 457, topi-keittiot.fi

Syksy on rakennusten kosteusvaurioiden syntymiselle otollista aikaa; lämpimät luonnon vedet luovuttavat runsaasti kosteutta muodostaen viilenevien, mutta yhä lämpimien ilmojen kanssa sopivat olosuhteet myös homeen kasvulle. Eivätkä tämän syksyn runsaat sateet helpota tilannetta ollenkaan. Ennen lämmityskauden alkua sisätilojen suhteellinen kosteus seuraa pääasiallisesti ulkoilman kosteutta, mikä tämän hetken tilanteessa on huolestuttavan korkealla. Mikäli ilmanvaihdossa on ongelmia tai korvausilmaventtiilit ovat esim. tukittuina, kasvaa kosteus- ja homevaurioriski rakennuksissa huomattavasti.
 

Sisäilman kosteuden seuranta

Ihanteellinen ilmankosteus asumistiloissa on 30–60 %. Ilmankosteuden noustessa yli 70 prosentin, homevaurion riski kasvaa. Rakennusten ilmankosteuden tasoa on onneksi helppo tarkkailla ilmankosteusmittarilla ja sisäilmaan muodostuvaa kosteutta pystyy yksinkertaisinkin keinoin vähentämään omin neuvoin.

- 'On tärkeää muistaa pitää lämmitys päällä kodin kosteissa tiloissa. Pesutilan ilman on oltava 2-4 astetta lämpimämpää, kuin muissa tiloissa. Näin sisäilmaan saadaan synnytettyä tilaa haihtuvalle kosteudelle. Pesutilan tulee myös antaa kuivua välillä, jotta mikrobit ja homeet eivät pääse kasvamaan', selventää Raksystems Insinööritoimisto Oy:n Kuntotarkastukset-osaston johtaja Kim Malmivaara.

Toinen helppo tapa sisäilman kosteuden vähentämiseksi on tuulettaa sisätiloja viileään aikaan, eli esimerkiksi aikaisin aamulla. Lämmin sisäilma on kosteaa - viileä ulkoilma kuivempaa. Tehokkaana apuvälineenä voidaan käyttää esim. ilmankuivainta tai ilmalämpöpumppua.

Pesutilojen lisäksi varasto ja autotalli ovat kosteuden kannalta haastavia tiloja, sillä märän auton, lastenrattaiden ja muiden märistä olosuhteista tuotavien tavaroiden mukana tulee tilaan kosteutta esim. syksyllä ja talvella. Näissä tiloissa ilmanvaihdon ja lämmityksen tulee olla riittävän tehokasta. 
 

Virheellisiä tulkintoja

Sisäilman kosteuden ollessa korkealla, saattaa vesimäärä ilmassa olla 10 g/m3 tai jopa enemmän. Tilapäisesti tämä ei aiheuta rakenteille ongelmia ilmanvaihdon ollessa kunnossa. ´

- 'Samaan aikaan kuitenkin esim. pesuhuoneen seinärakenteissa saatetaan porareikämittauksissa saada samankaltaisia korkeita lukemia, jotka viittaavat kosteusvaurioon. Niinpä näissä olosuhteissa mitattuihin pesutilojen rakenteiden kosteusmittauksiin ei voi sokeasti luottaa, vaan ammattilaisen tulee osata arvioida myös sisä- ja ulkotilojen kosteuden vaikutus rakenteen kosteuteen, rakenteen muu kunto, ikä sekä huoltohistoria. Luotettaviin tutkimustuloksiin päästää, kun mittaukset uusitaan muutaman kuukauden kuluttua, jotta saadaan vertailutulos kuivempana ajankohtana', jatkaa Raksystemsin Riitatapaukset ja rakentamisen laatu -osaston johtava asiantuntija Matti Kaijomaa.
 

Sateet suuri rasitus talon rakenteille

Pitkään jatkuvat sateet ovat iso rasite myös talojen rakenteille. Erityisesti kattojen läpiviennit ovat taivaalta piiskaavan sateen ja kattoa pitkin valuvan veden ansiosta koko ajan rasituksessa. Kun sadevedet on ohjattu väärin, ohjautuu talon katolta jopa tuhansia litroja vettä suoraan talon vierustalle eli sen perustuksiin. Ja perustuksiin ohjattu vesi tarkoittaa yleensä aina ongelmia. Mikäli maanpinnan kallistukset on vielä hoidettu huonosti, valuu vesi huonoimmassa tapauksessa suoraan taloa kohti eikä oikeaoppisesti poispäin rakennuksesta.

Samaan aikaan maahan satava vesi imeytyy muutamien viikkojen aikana maaperään ja sitä kautta salaojajärjestelmään. Järjestelmän ollessa tukkeutunut, epäkunnossa tai muuten puutteellinen, aiheuttaa maaperän kosteus pitkäaikaisen kosteusrasituksen talojen perustuksille. Myös maanvastaisten seinien vedeneristyksen puutteet tai jopa sen puuttuminen kokonaan aiheuttavat talolle ’kosteat jalat’, kun talojen vierustat pysyvät viileillä ja kosteilla syysilmoilla erityisen pitkään märkinä.

- 'Pitkäjänteisellä talonpidolla ja laadukkaalla rakentamisella voidaan ennaltaehkäistä sadevesien ja kosteuden aiheuttamia vaurioita rakennuksissa. Mikäli tänä syksynä on havainnut ongelmia, on hyvä ryhtyä toimiin mahdollisimman pian ja mikäli tilanne on nyt hallinnassa, on kuitenkin erittäin tärkeää tarkastella tilannetta jatkuvasti ja huollattaa talon järjestelmiä säännöllisesti, jotta tilanne pysyy myös jatkossa hyvänä', jatkaa Kim Malmivaara.

Lisätietoja:

Kim Malmivaara

Osaston johtaja, Kuntotarkastukset

p. 030 670 5540

kim.malmivaara@raksystems.fi

Älykkäät järjestelmät tulevat muuttamaan tapaamme säästää energiaa. Automatiikka huolehtii optimaalisesta huonelämpötilasta ja valaistuksen ohjausjärjestelmä tunnistaa, milloin tiloissa ollaan ja sammuttaa tai himmentää valot kun tiloissa tai kaduilla ei ole liikettä.  – Valojen sammuttamisen muistamisesta tulee tällöin tarpeetonta, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta sanoo.  

Säästöpotentiaalia piilee muun muassa toimistojen, varastojen, teollisuuden, kauppakeskusten ja pysäköintihallien valaistuksessa ja niiden valaistuksen ohjauksessa.

– Ylipäätään tiloissa, jotka sisältävät alueita joilla ei oleilla jatkuvasti, on ohjausjärjestelmä yleensä kannattava investointi. Hyvin suunnitellussa, älykkäässä valaistuksessa saadaan valaisimien päälläoloaika ja energiankulutus vähennettyä murto-osaan, Päivi Suur-Uski sanoo.

Valaistuksessa vuosittainen säästöpotentiaali jopa 100 000 euroa

Nylund-Group toimittaa useita kymmeniä tuhansia valaistuksen ohjaukseen liittyvää tuotetta vuosittain erilaisiin tiloihin Suomessa. Nylund-Groupin tuotepäällikkö Aku Braggen mukaan valaistuksen ohjaus on jo normi uudisrakennus- ja saneerauskohteissa. – Älykäs valaistus on parhaimmillaan sellaista, mitä ei edes huomaa, koska se muuttuu käyttäjien tarpeen ja tilan aktiviteetin mukaan, Bragge sanoo.

Hyvä esimerkki tästä on luokkahuoneissa käytetty tasapainotettu päivänvalo-ohjaus. Lähellä ikkunoiden puoleista seinää valaistuksen tehoa voidaan laskea, mistä syntyy säästöjä. Toisaalta valaistusolosuhteet säilyvät hyvänä myös luokan hämärämmällä seinustalla. – Älykäs valaistus ei välttämättä vaadi hirveän monimutkaisia laitteita ja ominaisuuksia, vaan fiksu valaistus syntyy ennen kaikkea käyttäjien tarpeet huomioimalla, Bragge toteaa.  

Käyttömukavuuden lisäksi älykäs ohjaus tuo myös rahallisia säästöjä. Vantaan PostNordin logistiikkakeskuksessa vuonna 2015 toteutetulla valaistuksen uudistuksella saavutettiin 75 % säästöt aiempaan tilanteeseen nähden. Nyt valot syttyvät hyllyväleissä sitä mukaa kun trukit lähestyvät niitä, ja osa väleistä on pimeänä silloin kun siellä ei ole liikettä. Valojen himmennysohjaus pidentää myös valaisimien käyttöikää. Säästöä sähkölaskussa kertyy kaikkiaan 100 000 euroa vuodessa investoinnin takaisinmaksuajan ollessa noin kuusi vuotta.

Älyvalaistus tekee muutakin kuin valaisee, mutta hankinta vaatii osaamista

Onnistunut valaistushankinta lähtee tarpeiden määrittelystä ja hyvästä valaistussuunnittelusta. Älyvalaistusta voidaan käyttää turvallisuuden lisäämiseen esimerkiksi ulkoilualueilla, teollisuudessa tai varastoissa kirkastamalla valaistusta siellä, missä ihmisiä tai koneita liikkuu.

Valaistushankinnoissa on syytä määritellä tarkasti takuut, jotta yllätyksiä ei tule siinä vaiheessa jos valaisimia hajoaa tai ohjausjärjestelmä ei toimikaan luvatulla tavalla. Kun uusi järjestelmä on asennettu, on myös huolehdittava käyttäjien riittävästä opastamisesta. – Ohjausjärjestelmä jota ei osata hyödyntää ja käyttää, on turha investointi, Suur-Uski muistuttaa.

Motiva järjestää syksyn aikana kaksi valaistusseminaaria, jossa perehdytään hankinnan vaiheisiin, elinkaarikustannusten laskentaan ja kuullaan esimerkkejä uusimmista älykkään valaistuksen toteutuksista Suomessa.   

Onnistu kiinteistön valaistushankinnassa -seminaari ja minimessut 25.10.2017, Helsinki >> http://bit.ly/2i4eh1o

Päivitä valaistusratkaisut ajan tasalle -seminaari ja VALTTI laskurikoulutus 16.11.2017, Tampere  >> http://bit.ly/2xxYUVZ

Lisätietoja:
www.valaistustieto.fi

Päivi Suur-Uski, paivi.suur-uski@motiva.fi, Puh. 044 300 1369

Ladattavien henkilöautojen määrä Suomessa on 5 882 kappaletta (tilanne 30.9.2017), josta lataushybridejä on 4 593 ja täyssähköautoja 1 289. Erityisesti lataushybridien myynti on tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa.

”On hienoa, että ladattavien ja muiden vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävien autojen määrä on kasvussa. Samalla kasvaa tarve myös yksityisiin latauspisteisiin, jotta sähköinen liikenne toimisi jouhevasti.  Onkin tärkeä kartoittaa eri keinoja, miten sähköautojen latauspisteiden rakentamista voidaan edistää ja samalla kertoa ihan konkreettisia asioita sähköauton käytöstä”, sanoo johtava asiantuntija Katja Lohko-Soner Trafista.

Monissa taloyhtiöissä latauspisteiden rakentamispäätöksiä on vielä lykätty. Asian voi hyvin ottaa pohdinnan alle vaikka heti, mutta ensimmäinen latauspisteiden rakentamispäätös on suositeltavaa tehdä yhtiökokouksessa. Samalla kannattaa myös sopia seuraavia latauspisteitä koskevan päätöksenteon reunaehdot, jos hallitukselle annetaan valtuutus seuraavista latauspisteistä päättämiselle. Yhtiökokouksessa on myös viisasta sopia kustannustenjako siinä tapauksessa, että osakkaiden omalla kustannuksellaan rakentamien latauspisteiden rakentaminen vaatii muutoksia kiinteistön sähköjärjestelmään.

Nykyisen lain mukaan yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen antamaan luvan niille, jotka haluavat rakentaa yksittäisen latauspisteen omalla kustannuksellaan. Valtuutuksessa on otettava huomioon kiinteistön sähköjärjestelmän kapasiteetista aiheutuvat rajoitukset. Yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaikilta osakkailta on kysyttävä halukkuutta latauspisteen rakentamiseen. Osakasvähemmistö voi myös saada koolle ylimääräisen yhtiökokouksen, jos se omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiöstä.

Lisätietoja:

johtava asiantuntija Katja Lohko-Soner, Trafi, katja.lohko-soner@trafi.fi, puh. 029 5346 077  
johtava asiantuntija Vesa Peltola, Motiva, vesa.peltola@motiva.fi, puh. 040 568 7145

Kaksi esimerkkiä onnistuneesta latauspisteiden toteutuksesta

1.  Asunto Oy Tapiolan Sampo, Espoo

Taloyhtiössä on 26 osakehuoneistoa ja 30 lämmintä osakepaikkaa autoille. Kaikki asunnon omistajat eivät omista autopaikkaa ja toisaalta autopaikan voi myydä kenelle tahansa. Sähköautojen akkujen lataaminen tuli ensimmäistä kertaa esille yhtiökokouksessa keväällä 2015 osakasaloitteena. Tämän perusteella hallitus alkoi valmistella asiaa. Selvittelyä tehtiin rinnakkain sekä teknisellä että juridisella tasolla.

”AsOy-lakiin perustuva juridinen ratkaisu löytyi AOYL:n III Osan 6. luvusta. Sen 33 pykälän perusteella yhtiökokous voi määräenemmistöllä sallia yhtiön tilojen käyttämisen uudistukseen, joka hyödyttää vain osaa osakkeenomistajista. Hallitus toi tällaisen ehdotuksen yhtiökokoukseen keväällä 2016, jossa se hyväksyttiin yksimielisesti”, toteaa taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Mauri Rantanen.

Tekniikan suhteen piti selvittää paljonko vapaata tehoa on saatavilla olemassa olevasta pääkeskuksesta. Noin kolme vuotta vanhassa kiinteistössä ns. hitaalla latauksella tehoa riittää 10─15 auton käyttöön. Lisätehoa on mahdollista ostaa, kun tarvetta ilmenee. Laitetoimittajilta saatujen tarjousten perusteella suoritettiin osakaskysely halukkuudesta osallistua projektin toteutukseen.

”Hallituksessa olimme sitä mieltä, että paras ratkaisu olisi viedä kaapelointi samalla kertaa kaikille autopaikoille. Osakkaat voisivat hankkia varsinaisen lataustolpan vasta sitten kun siihen tulee tarvetta. Vetoomus kohdistettiin kaikille omistajille argumentilla, että kyseessä ei ole rahan kulutus, vaan investointi asunnon arvoon. Lopputulos oli, että kaikki osakkaat osallistuivat asennuskustannuksiin ja kymmenelle paikalle asennettiin lataustolppa samassa yhteydessä”, Rantanen kertoo.

Tällä hetkellä taloyhtiössä on kolme ladattavaa autoa. Yhden latauspisteen osakkeen hinta on 500 e ja sähkömaksu määräytyy tolppakohtaisen mittarin ja kulutuksen mukaan. Koska taloyhtiön sähköjärjestelmät olivat uusia ja muuntamo lähellä investointi oli kohtuullinen 10 000 euroa. Latauspisteen suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut Insinööritoimisto Nivecom Oy ja toteuttajan oli IGL.

Asunto Oy Tapiolan Sammon tapauksessa huolellinen valmistelu ja hyvä tiedottaminen osakkaille varmistivat prosessin sopuisan etenemisen. Hyvässä hengessä tehty yksimielinen yhtiökokouksen päätös ja skaalautuva toteutustapa tekevät Tapiolan Sampon esimerkistä mielenkiintoisen. Taloyhtiön sähköjärjestelmän kapasiteettia nostettiin ja kaapelointi tehtiin Type 2 -pistorasialle valmiiksi, mutta ensi vaiheessa niihin laitettiin uudet schuko-pistorasiat ja latauksen hallintajärjestelmä. Ratkaisu oli suhteellisen edullinen Type 2 -latausasemiin verrattuna, mutta mahdollistaa näppärästi Type 2 -pistokkeiden lisäämisen sitä mukaa, kun niitä tarvitaan. Järjestelmä mahdollistaa latausaikojen joustavan vuorottelun yli vuorokauden. Tällä tavoin voidaan käyttäjien lukumäärää kasvattaa käytettävissä olevan tehokapasiteetin rajoissa.

Lisätietoja: Mauri Rantanen, mauri.rantanen@elisanet.fi; puh. 040 500 5332.

1.   As Oy Lähderanta, Espoo

Asunto Oy Lähderannassa on 576 huoneistoa ja liikekeskus.  Parkkipaikkoja on yhteensä 662 (piha-, halli- ja tallipaikkoja), joista lähes kaikki ovat taloyhtiön. Parkkihallissa taloyhtiöllä on 54 paikkaa, joista 30 on vuokrattu naapuritaloyhtiölle. Lisäksi parkkihallissa on liikekeskuksen asiakaspaikkoja. Omassa käytössä on 24 hallipaikkaa, joista kahteen asennettiin latauspiste.

"Latauspiste on vain taloyhtiön asukkaiden käytössä. Yhtiössä on tiedossa nyt yhden asukkaan hybridiauto, joten aloitimme kahdella latauspisteellä. Jatkossa lisäämme paikkoja tarpeen mukaan. Liikekeskuksen parkkihalli oli helppo ja luonteva paikka ensimmäisille latauspisteille. Saatiin laitteet sisätilaan ja liikekeskuksessa riittää sähkösyöttö. Hallin sähkökeskuksessa oli vapaa lähtö, joten asennuskustannus oli pieni", isännöitsijä Riitta Iitti kertoo.

Laitehankinta asennuksineen on niin pieni investointi Lähderannan kokoiselle yhtiölle, että asia ei odottanut kevään yhtiökokousta vaan hankinta käsiteltiin periaatepäätöksenä hallituksessa. Isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja valitsivat yhdessä järjestelmän ja laitteen.

"Kokemuksia laitteista ei ollut, mutta Virta vaikutti hyvältä järjestelmältä, joten päädyimme heidän kanssaan yhteistyöhön. Chago Wallbox -latauslaite oli Virran suositus. Tärkeää on, ettei laskutus kulje taloyhtiön kautta, pienten kulutukseen perustuvien kulujen laskuttaminen on työlästä.", Iitti jatkaa.

Iitin mukaan asukkaille haluttiin antaa mahdollisuus hankkia sähköauto. Ison taloyhtiön on helppo antaa lisäpalveluita.

"Jatkossa latauspisteet otetaan suunnitelmissa huomioon, kun taloyhtiötä kehitetään. Hallitus on päättänyt, että varaudutaan latauspisteisiin, mutta ei turhaan ennakoida. Tarvetta seuraamalla ja nopealla reagoinnilla pärjätään jatkossakin."

Iitin vinkki muille taloyhtiöille on, että yhtiökokouspäätös kannattaa tehdä melko vapaasti. Yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen vertailemaan eri toteutustapoja ja näin saadaan oikea-aikainen hankinta. Hankinnassa on hyvä tehdä jonkun palveluntarjoajan kanssa yhteistyötä, eikä alkaa itse laskuttamaan taloyhtiön sähköä.

"Sähköautojen hankkijoilta voi edellyttää hieman malttia, edes parkkipaikka ei ole kaikissa taloyhtiössä automaatio. Jokaisen sähköautoilijan pitää itse arvioida, mitä on kohtuullista odottaa taloyhtiöltä."

Lisätietoja: Riitta Iitti, isannoitsija@lahderanta.fi, puh. 0400 609 161

Lisävinkkejä Sähköauton ostajan ABC -oppaasta ja Kiinteistöjen latauspisteoppaasta:

Sähköauton ostajan ABC -opas
www.motiva.fi/latauspisteopas

Katso myös Motivan latauspistevideot:
Sähköautojen lataus yksityisissä kiinteistöissä
Sähköautojen lataus: käyttäjäkokemukset

Tutustu myös Trafin Ole edelläkävijä -kampanjaan vaihtoehtoisista käyttövoimista www.trafi.fi/oleedellakavija

Kiinteistöjen latauspisteet -jatkohankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta latauspisteiden toteutuksesta yksityisillä kiinteistöillä, jotta latauspaikkojen toteuttaminen erityisesti taloyhtiöissä helpottuisi ja vauhdittuisi. Hankkeessa on muun muassa tuotettu kiinteistöjen päätöksentekijöille suunnatun Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon -oppaan jatkoksi Sähköauton ostajan ABC -lehtinen, jossa on perustietoa aiheesta autonostajille ja autonmyyjille.

Hanketta ovat rahoittaneet ympäristöministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, ABB Oy, Ensto Oy, Energiateollisuus ry, IGL Technologies Oy, Kiinteistöliitto ry, KSS Energia Oy, Kymenlaakson Sähkö Oy, Lahti Energia Oy, Liikennevirta Oy, Parkkisähkö Oy ja Veho Oy Ab. Motiva on koordinoinut työtä.

Jätehuollon perusmaksut laskutetaan Turun, Kaarinan, Paraisten, Liedon, Marttilan ja Pöytyän asukkailta vuoden loppuun mennessä. Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) toimialueen muiden kuntien asukkaat ovat saaneet laskun jo aikaisemmin tänä vuonna. Perusmaksu otettiin jätehuoltolautakunnan päätöksellä käyttöön vuoden 2017 alusta koko LSJH:n toimialueella. Maksulla katetaan asukkaille tärkeitä palveluja, kuten vaarallisten jätteiden keräystä, jäteneuvontaa ja asiakaspalvelua lajitteluasemilla.

Jätehuollon perusmaksu on jätelakiin perustuva asuntokohtainen vuosimaksu, joka peritään kaikilta asuin- ja vapaa-ajankiinteistöltä. Maksu on hyväksytty jätelautakunnan päätöksellä (1.12.2016 §4) ja sen laskuttaa kuntien omistama jäteyhtiö LSJH.

Perusmaksulla katetaan asiakkaille tärkeitä palveluja. Asukkaat saavat tuoda maksutta vaaralliset jätteet LSJH:n 17 kiinteään vastaanottopaikkaan ympäri vuoden sekä kiertäviin keräyksiin mantereella ja saaristossa. Perusmaksutuloilla järjestetään jäteneuvontaa kouluissa, tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä tuotetaan jäteoppaita ja Huomiselle-asukaslehti, joka jaetaan kaikkiin toimialueen koteihin. Perusmaksulla rahoitetaan lisäksi kuntien yhteisen jätehuoltoviranomaisen toiminta.

– Perusmaksu tuo läpinäkyvyyttä jätehuollon rahoitukseen. Asukkaat tietävät paremmin, mihin heidän maksamansa raha käytetään, ja mitä palveluita heillä on oikeus käyttää, kertoo LSJH:n asukaspalvelupäällikkö Cati Huhta.

Perusmaksu laskutetaan kerran vuodessa

Perusmaksu oli vuonna 2016 käytössä kaikkiaan jo noin 200 Suomen kunnassa. Maksu on ollut käytössä Salossa, Sauvossa, Paimiossa ja Kemiönsaaressa jo vuodesta 2013. Kuluvana vuonna se otettiin käyttöön muissakin LSJH:n toimialueen kunnissa. Osa alueen kunnista on jo laskutettu. Turussa perusmaksulaskutus alkaa kuluvalla viikolla. Laskutusta jatketaan siten, että vuoden loppuun mennessä laskun saavat myös kiinteistönomistajat tai -haltijat Kaarinassa, Paraisilla, Liedossa, Marttilassa ja Pöytyällä.

Perusmaksu laskutetaan asukkaalta, joka väestörekisterikeskuksen (VRK) mukaan on omistanut kiinteistön tai käyttänyt sitä 1. tammikuuta.

– VRK:n tiedoissa saattaa olla virheitä, minkä vuoksi myös osassa laskuja voi olla virheitä. Kaikissa laskuun liittyvissä kysymyksissä ja omien tietojen korjaamisessa auttaa asiakaspalvelumme. Omat tietonsa voi käydä tarkistamassa VRK:n nettisivujen kautta, Huhta kertoo.

Perusmaksu laskutetaan kerran vuodessa. Omakoti- ja pientalojen (1–3 huoneistoa) perusmaksu on 23,85 euroa vuodessa. Vapaa-ajan asunnon perusmaksu on 15 euroa. Taloyhtiöiden perusmaksut vaihtelevat huoneistomäärän mukaan 12,50 eurosta 18 euroon per asunto. Asuntola- ja palveluasuntojen perusmaksu on 15 euroa. Taloyhtiöissä laskun hoitaa pääsääntöisesti isännöitsijä, ja jätehuoltokulut jyvittyvät asukkaille osana yhtiövastiketta tai vuokraa taloyhtiön päättämällä tavalla.

Perusmaksu on asukkaille tasapuolisempi

Perusmaksulla rahoitettavat palvelut rahoitettiin aiemmin pelkästään polttokelpoisen jätteen käsittelymaksuilla. Perusmaksulla lain vaatimat, asiointihetkellä maksuttomat jätehuoltopalvelut saadaan turvattua tuotetun polttokelpoisen jätteen määrästä riippumatta. Palvelujen kattaminen perusmaksulla on myös tasapuolisempaa asukkaille, kun jokainen maksaa yhteisesti käytössä olevista palveluista.

Perusmaksun käyttöönoton myötä polttokelpoisen jätteen käsittelymaksu laski. Niissä kunnissa, joissa perusmaksu on jo ollut käytössä, käsittelymaksu aleni 7 prosenttia. Muissa toimialueen kunnissa jopa 17 prosenttia.

– Kunnissa, joissa LSJH järjestää jätteenkuljetuksen, on käsittelymaksun alennus huomioitu asiakashinnoissa automaattisesti. Niissä kunnissa, joissa kiinteistön haltija järjestää kuljetuksensa itse, kannattaa polttokelpoisen jätteen astian tyhjennys kilpailuttaa säännöllisesti, Huhta muistuttaa.

Perusmaksukysymyksiin vastataan LSJH:n asiakaspalvelunumerossa 0200 47470 ma–pe klo 9–15 sekä sähköpostitse asiakaspalvelu@lsjh.fi. Lisätietoja perusmaksusta osoitteessa www.lsjh.fi/perusmaksu.

Lisätiedot:

Cati Huhta
asukaspalvelupäällikkö
Lounais-Suomen Jätehuolto
020 728 2117
cati.huhta@lsjh.fi

Avfallshanteringens grundavgift faktureras av invånarna i Åbo, S:t Karins, Pargas, Lundo, S:t Mårtens och Pöytyä innan årets slut. Invånarna i övriga kommuner på Sydvästra Finlands Avfallsservices (LSJH) verksamhetsområde har fått fakturan redan tidigare i år. I enlighet med avfallshanteringsnämndens beslut togs grundavgiften i bruk på LSJH:s hela verksamhetsområde från och med början av år 2017. Med avgiften finansieras bland annat insamlingen av farligt avfall, avfallsrådgivningen och kundbetjäningen på sorteringsstationerna, vilka är viktiga tjänster för kunderna.

Avfallshanteringens grundavgift är en bostadsvis årsavgift, som baserar sig på avfallslagen. Den uppbärs för alla bostads- och fritidsfastigheter. Avgiften har godkänts enligt avfallsnämndens beslut (1.12.2016 §4) och faktureringen sköts av det kommunalt ägda avfallsbolaget LSJH.

Med grundavgiften täcker man kostnaderna för tjänster som är viktiga för kunderna. Invånarna får föra farligt avfall avgiftsfritt till LSJH:s 17 fasta mottagningsplatser, som betjänar året om, samt till de ambulerande insamlingarna både på fastlandet och i skärgården. Med inkomsterna från grundavgiften arrangeras avfallsrådgivning i skolor, vid tillställningar och evenemang samt produceras avfallsguider och invånartidningen För morgondagen, som utdelas till varje hem inom verksamhetsområdet. Med grundavgiften finansieras dessutom kommunernas gemensamma avfallshanteringsmyndighets verksamhet.

– Grundavgiften gör att avfallshanteringens finansiering blir mera transparent. Invånarna känner bättre till hur deras pengar används och vilka tjänster de har rätt att använda, säger LSJH:s invånarservicechef Cati Huhta.

Grundavgiften faktureras en gång om året

År 2016 var grundavgiften i bruk redan i ungefär 200 av Finlands kommuner. Avgiften har varit i bruk i Salo, Sagu, Pemar och Kimitoön redan från år 2013. I år togs den i bruk i de övriga kommunerna på LSJH:s verksamhetsområde. En del av områdets kommuner har redan fakturerats. I Åbo inleds grundavgiftsfaktureringen under den innevarande veckan. Faktureringen fortsätter på så vis att även fastighetsägarna eller -innehavarna i S:t Karins, Lundo, S:t Mårtens och Pötyä får sina fakturor innan årets slut.

Grundavgiften faktureras av den invånare som enligt befolkningsregistercentralen (BRC) ägde eller använde bostaden den 1 januari.

– Det kan finnas fel i BRC:s uppgifter, vilket leder till att det kan finnas fel i en del av fakturorna. Vår kundtjänst hjälper till med alla frågor som uppkommer i samband med fakturorna och korrigeringen av de egna uppgifterna. Man kan kontrollera sina egna uppgifter via BRC:s hemsidor, berättar Huhta.

Grundavgiften faktureras en gång om året. För egnahems- och småhus (1–3 lägenheter) är den årliga grundavgiften 23,85 euro. Grundavgiften för fritidsbostäder är 15 euro. Bostadsaktiebolagens grundavgift varierar enligt antalet lägenheter från 12,50 euro till 18 euro per bostad. Grundavgiften för internat- och servicebostäder är 15 euro. I bostadsaktiebolag sköts fakturan vanligen av disponenten och avfallshanteringskostnaderna inkluderas i bolagsvederlaget eller hyran, i enlighet med vad bostadsbolaget beslutat.

Grundavgiften är mera rättvis för invånarna

De tjänster som finansieras med grundavgiften finansierades tidigare enbart med hanteringssavgiften för brännbart avfall.  Med hjälp av grundavgiften kan man säkerställa de lagstadgade avfallshanteringstjänsterna, som är avgiftsfria för invånarna när de används, oberoende av den producerade mängden brännbart avfall. Att täcka tjänsternas kostnader med grundavgiften, är även mera rättvist för invånarna, eftersom alla betalar för de tjänster som är i gemensam användning.

I och med ibruktagandet av grundavgiften sjönk hanteringsavgiften för brännbart avfall. I de kommuner där grundavgiften redan varit i användning, sjönk hanteringsavgiften med 7 procent. I de övriga kommunerna i verksamhetsområdet sjönk den med till och med 17 procent.

– I de kommuner där LSJH ordnar avfallstransporten, har sänkningen av hanteringsavgiften automatiskt beaktats i kundpriserna. I de kommuner där fastighetsinnehavaren själv ordnar transporten, lönar det sig att regelbundet konkurrensutsätta tömningen av kärlet för brännbart avfall, påminner Huhta.

Svar på frågor i anslutning till grundavgiften får man genom att ringaLSJH:s kundtjänstnummer 0200 47 470 mån-fre kl. 9-15 samt genom att skicka e-post till kundtjanst@lsjh.fi. Tilläggsinformation om grundavgiften på adressen www.lsjh.fi/grundavgift.

Tilläggsuppgifter:

Cati Huhta
invånarservicechef
Sydvästra Finlands Avfallsservice
020 728 2117
cati.huhta@lsjh.fi

Uponor julkaisi Lattialämmitys- ja viilennysratkaisut kerrostalossa -käsikirjan. Kirja on tarkoitettu erityisesti suunnittelijoille. Kattava tietopaketti pitää sisällään kaiken Uponorin lattialämmityksen ja -viilennyksen teknisistä ratkaisuista aina suunnittelu- ja asennusohjeisiin asti. Kirja on ladattavissa ilmaiseksi Uponorin sivuilta: https://www.uponor.fi/palvelut/materiaalipankki

Kaikki yksissä kansissa

Käsikirjassa esitellään kattavasti lattialämmitys- ja -viilennysjärjestelmän ominaisuudet ja ohjeistetaan rakennushankkeen osapuolia järjestelmän suunnittelussa, hankinnassa, asennuksessa ja käyttöönotossa. Käsikirja on tehty kerrostaloa silmälläpitäen, mutta pienin muutoksin sen sisältämä tieto on sovellettavissa kaikkiin kohteisiin pientalot ja liikerakentaminen mukaan luettuna.

- Suurin apu käsikirjasta tulee varmasti LVI-suunnittelijoille, joilla ei hektisen arjen keskellä ole aikaa paneutua uusiin järjestelmiin. Nyt tieto tarjotaan valmiiksi yhteen koottuna, kertoo Uponorin tuoteryhmäpäällikkö Mikko Nieminen.

Käsikirjan lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat esimerkkikytkentäkaaviot sekä työselostus, jonka LVI-suunnittelija voi kopioida osittain tai kokonaan osaksi kunkin kohteen LVI-työselostusta.

Kerrostalojen lämmitysratkaisut uusiksi

Uponorin tuoteryhmäpäällikkö Mikko Nieminen uskoo, että käsikirja löytää paikkansa alan ammattilaisten joukossa.

- Pientaloissa lattialämmitys ja -viilennys on jo arkipäivää, kun taas kerrostaloissa se on vasta yleistymässä. Tällä käsikirjalla pystytään osoittamaan, että lattialämmitys ja -viilennys on kustannustehokas ja järkevä ratkaisu myös kerrostaloihin, vahvistaa Mikko Nieminen.

Kirjan voi ladata ilmaiseksi osoitteesta: https://www.uponor.fi/palvelut/materiaalipankki

Lisätietoja:

Uponor Suomi Oy 
Tuoteryhmäpäällikkö Mikko Nieminen 
puh. 020 129 2684 
mikko.nieminen@uponor.com 
www.uponor.fi

Ladattavina liitteinä käsikirja, mallityöselostus ja kansikuva. 

Skanska Industrial Solutions Oy, aiemmin Skanska Asfaltti Oy, on osa Skanskan pohjoismaista asfaltointiyksikköä, joka tarjoaa asfalttialan palveluita ja tuotteita.

”Uusi nimi Skanska Industrial Solutions avaa kattavammin tarjontaamme: toimitamme asiakkaillemme kokonaisratkaisuja asfalttipäällysteen, kiviainesten ja tiemerkintöjen saralla”, sanoo Skanska Industrial Solutions Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Karinen.

Skanska Industrial Solutions toimittaa korkealaatuista, pitkälti kierrätetyistä materiaaleista valmistettua asfalttia ja pitää tieverkostot luotettavasti päällystettyinä. Palvelutarjontaan kuuluvat myös kiviainekset rakentamisen eri kohteisiin sekä tiemerkintöjen teko maalilla ja massalla.

Ruotsissa Skanska Asfalt och Betong Ab ja Norjassa Skanska Asfalt A/S käyttävät myös nimeä Skanska Industrial Solutions.

Skanska Industrial Solutions Oy on Skanska Oy -konsernin tytäryhtiö, mutta Skanska raportoi sen tulosluvut osana Skanskan pohjoismaista asfaltointiyksikköä, joka on osa Skanska Ruotsi -liiketoimintayksikköä.

Lisätietoja:

Skanska Industrial Solutions Oy, toimitusjohtaja Jyrki Karinen, puh. 0400 961 572, jyrki.karinen[at]skanska.fi

Skanska Oy, viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puh. 050 374 3070, liisa.salmela[at]skanska.fi

Kaupungin taloudellinen liikkumavara on pieni. Vaikka rahaa ei käytetä kuluvaa vuotta enempää, palveluita kehitetään ja monipuolistetaan kaikilla toimialoilla. 

Lappeenrannan kaupunki pyytää asukkailta palautetta toimialajohtajien talousarvioesityksestä ennen kuin esitys menee lautakuntien käsiteltäväksi. Palautetta voi antaa 16.–22.10.2017 välisenä aikana, Euroopan demokratiaviikolla. Asukkaat osallistetaan tällä tavalla kaupungin talouden suunnitteluun. 

Toimialajohtajien talousarvioesitys julkistetaan täydellisenä talousarviokirjana. Siitä on laadittu myös tiivistelmä, jossa esitetään keskeiset taloustiedot sekä toiminnalliset muutokset. 

Kaupungin taloudellinen liikkumavara on pieni. Jos halutaan käyttää nykyistä enemmän rahaa johonkin kohteeseen, on tämä raha otettava pois jostain nykyisestä toiminnasta. Vaihtoehtojen esittämisen helpottamiseksi on koottu luettelo toimenpiteistä, joista esitykset menojen lisäämiseksi tulisi kattaa. Toimialajohtajien talousarvioesitys ei sisällä näiden vaihtoehtojen toteuttamista. 

Toimialajohtajien on pitänyt laatia talousarvioehdotuksensa kaupunginhallituksen antamien raamien rajoissa, joten uusia menoja lisääviä toimia talousarvioesityksissä ei ole. Kehysten sisällä palveluja voidaan kuitenkin kehittää monipuolisesti. 

Päivähoidon vaihtoehtoja lisätään 

Lasten ja nuorten palveluissa merkittävin uudistus on esitys palvelusetelin käyttöönotosta päivähoidossa. Kaupunki ei jatkossa ostaisi hoitopaikkoja yksityisistä päiväkodeista. Huoltaja voisi valita vaihtoehtona kaupungin omalle päivähoitopaikalle palvelusetelin, jolla ostaa päivähoitopaikan kaupungin hyväksymien toimijoiden joukosta. Huoltajan omavastuun määrä olisi sama kuin häneltä perittävä päivähoitomaksu olisi. Palveluseteli on tarkoitus ottaa käyttöön jo elokuun 2018 alusta. 

Aikuislukion toiminta nykymuotoisena on päättymässä. Nykyiset opiskelijat voivat suorittaa ylioppilastutkinnon loppuun, mutta uusia opiskelijoita ei enää otettaisi. Syynä on taloudellisen säästön lisäksi aikuislukion vähäiseksi käynyt opiskelijamäärä. Jatkossa olisi mahdollista suorittaa lukion aineopintoja, joista perittäisiin kustannukset kattava maksu.
 

Kulttuurin ja liikunnan palvelut monipuolistuvat 

Omatoimikirjastoista on saatu erittäin myönteisiä kokemuksia. Lähikirjastojen varustamista omatoimikirjastoiksi jatketaan, mikä laajentaa niiden aukioloaikoja. Ensi vuonna omatoimikirjastovalmius otetaan käyttöön Ylämaan, Voisalmen, Joutsenon ja Lauritsalan lähikirjastoissa. Kirjastoihin tuodaan lisää sähköisiä aineistoja perinteisten aineistojen rinnalle. 

Keilahalli-urheilutalon peruskorjaus käynnistyy ensi vuonna ja se valmistuu vuonna 2019. Ensi syksyyn mennessä tehdään selvitys monitoimijäähallista ja päätökset jäähallin rakentamisesta on tarkoitus tehdä ensi vuoden loppuun mennessä. 

Kimpisen urheilukenttää korjataan vuoden 2019 Kalevan Kisoihin. Lisäksi vuosittain rakennetaan uusia lähiliikuntapaikkoja ja parannetaan ulkoliikunnan olosuhteita. Joka vuosi toteutetaan viidestä kahdeksaan kohdetta.
 

Kaupungin keskustaa ja lähialueita kehitetään 

Kaupunkirakenteen eheyttämistä ja tiivistämistä jatketaan huomioiden kuitenkin riittävä asuin- ja yritystonttitarjonta. Kaupunkisuunnittelun painopistealueina ovat ydinkeskusta ja sen lähialueet, kuten asemanseutu, Rakuunamäki sekä Opintien ja lentokentän alueet. 

Kaupungintalon edustatorin kunnostusta jatketaan ja se saadaan valmiiksi ensi vuonna. Tässä yhteydessä Kirkkokadun ja Villimiehenkadun aukot katetaan. 

Kulkuyhteyksiä sujuvoitetaan monin paikoin. Kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan muun muassa Snellmaninkadulla, Sammonlahdessa ja Joutsenossa. Keskeneräisiä katuja saatetaan valmiiksi etenkin Ruoholammella ja Ojala-Tuomelan alueella. Vanhempia katuja korjataan eri puolilla kaupunkia. 

Kaupunki ei ala periä hulevesimaksua. 

Lautakunnat käsittelevät talousarvioehdotusta loka-marraskuun vaihteessa. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkistetaan 17. marraskuuta. Valtuustoon talousarvioesitys etenee kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen 11. joulukuuta.
 

Asukkaiden palaute toimialajohtajien talousarvioesityksestä 

Asukkailla on mahdollisuus antaa palautetta sekä kirjallisesti että netin kautta koskien toimialajohtajien talousarvioesitystä 2018. Mahdollisuus palautteen antoon on ajalla 16. – 22.10.2017.  

Lappeenrannan kaupungintalolla talousarvioesitykseen voi tutustua ja palautetta antaa paperilla kaupungintalon sisääntuloaulassa ajalla 17.10.–20.10. tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina klo 8–16 ja torstaina klo 8–17. 

Toimialajohtajat sekä kulttuuri- ja liikuntatoimenjohtaja ovat viikon 42 aikana tavattavissa kaupungintalon aulassa aikataulun mukaisesti. He kertovat talousarvioesityksestä ja vastaavat asukkaiden kysymyksiin oman toimialansa ja toimintansa puitteissa.  

ti 17.10. klo 12–13 Pasi Leimi, toimialajohtaja 
ke 18.10. klo 12–13 Päivi-Linnea Pötry, kulttuuritoimenjohtaja 
to 19.10. klo 12–13 Tuija Willberg, toimialajohtaja 
pe 20.10. klo 12–13 Ilkka Oksman, liikuntatoimenjohtaja  

Asukkaat voivat antaa mielipiteensä myös netin kautta.

Aineisto ja kysely avataan netissä ma 16.10. klo 16.00 ja se on avoinna aina sunnuntaihin 22.10.2017 klo 24.00.  

Lautakunnat harkitsevat, haluavatko ne palautteiden perusteella esittää muutosta talousarvioon. Myös toimialajohtaja voi muuttaa omaa esitystään lautakunnalle asukkaiden palautteen perusteella. 

Kysely löytyy osoitteesta https://response.questback.com/lappeenrannankaupunki/talousarviopalaute 

Tämän tiedotteen liitteenä: 
- toimialojen talousarvioesitys 2018
- talousarvion tiivistelmä 2018
- taloudellinen liikkumavara

 Lisätietoja: 

Toimialajohtaja, hyvinvointi- ja sivistyspalvelut Tuija Willberg, puh. 040 070 5875, tuija.willberg(at)lappeenranta.fi 

Toimialajohtaja, elinvoima ja kaupunkikehitys Pasi Leimi, puh. 040 740 1643, pasi.leimi(at)lappeenranta.fi 

Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, puh. 040 512 1580, olli.naukkarinen(at)lappeenranta.fi

Fingridin Turvallisilla linjoilla -lehti 2/2017 on julkaistu. Lehden teemana on turvallisuuskulttuuri.