Haku Uponorin kansainväliseen harjoitteluohjelmaan alkaa tänään. Haku on auki 15.11. saakka. Kahden vuoden mittainen ohjelma alkaa tammikuun 2018 puolivälissä. 

Uponor rekrytoi kahdeksan harjoittelijaa Uponorin yksiköihin Suomeen, Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Espanjaan, Puolaan, Tanskaan ja Saksaan. Harjoittelijat saavat valita joko teknisen tai kaupallisen ohjelman. 

”Ohjelma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vastavalmistuneille, jotka haluavat saada kansainvälistä työkokemusta ja kehittää itseään. Ohjelman aikana harjoittelijat tulevat työskentelemään monen eri mielenkiintoisen projektin parissa yhdessä maailman johtavista yrityksistä, ja tekemään yhden 6 kuukauden projektin ulkomailla”, sanoo Minna Blomqvist, Uponor-konsernin henkilöstöjohtaja. 

Kyseessä on Uponorin neljäs kansainvälinen harjoitteluohjelma. Edellinen ohjelma käynnistyi vuonna 2016, ja siihen pyrki lähes 800 hakijaa. Uponorin harjoitteluohjelmat ovat olleet erittäin suosittuja ja pidettyjä, ja monet aikaisemmat harjoittelijat ovat tänä päivänä Uponorin työntekijöitä. 

”Pidän ohjelmasta koska jokainen päivä on erilainen. Minulla on ollut mahdollisuus olla monessa eri projektissa mukana, ja oppia tuntemaan yhtiön eri toiminnot. Markkinointiprojektissani sain käyttää luovuuttani, kun taas tällä hetkellä projektini keskittyy kuljetukseen ja logistiikkaan, joka on enemmän käytännönläheisempää”, sanoo Malin Backlund, yksi Uponorin kansainvälisistä harjoittelijoista. 

”Suosittelen ohjelmaa kaikille jotka ovat aktiivisia, tiedonhaluisia ja avaramielisiä. Ohjelman avulla pystyt oikeasti kehittämään itseäsi, vaikuttamaan yhtiöön, ja koko toimialaan ja sen tulevaisuuteen”, sanoo Annasofia Grönholm, yksi Uponorin kansainvälisistä harjoittelijoista.  

Katso lisää nykyisten kansainvälisten harjoittelijoiden kokemuksista: https://www.youtube.com/watch?v=zsK19mdsTPc

Lue lisää ja hae ohjelmaan: https://www.uponor.com/company/careers/trainee-programme

Uponor ARENA-messuilla

Uponor on mukana ARENA-messuilla 8.11.2017. Noin 2500 opiskelijaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Hankenilta sekä noin 60 työnantajaa kohtaavat kauppakorkeakoulun tiloissa Helsingin Töölössä. Olemme paikalla kertomassa kansainvälisestä harjoitteluohjelmasta, tervetuloa osastollemme!

Sisäilmasta sairastuminen voi viedä fyysisen terveyden lisäksi myös henkiset, sosiaaliset ja taloudelliset voimavarat sairastuneelta ja hänen perheeltään. Kotoa löytyvä kosteus- tai homevaurio voi aiheuttaa monia ongelmia: tilapäismajoituksen tarvetta ja jopa asunnottomuutta. Hengitysliitto haluaa muistuttaa Asunnottomien yönä, että sisäilmasta sairastuminen voi syrjäyttää ihmisen yhteiskunnassa monella tavalla. Näin ei kuitenkaan olisi pakko olla.

Sisäilmasta sairastuminen voi johtaa tilanteeseen, jossa henkilö ei enää voi asua omassa kodissaan. Hän joutuu etsimään uutta asuntoa, ehkä jopa useampaan kertaan tai useamman vuoden ajan. Joskus tilapäisen suojan tarjoaa sukulaisten koti, kesämökki tai parveke, ulkovarasto tai pihakatos, ystävän terassi tai sauna. Joskus kiertolaiselämä vie taivasalle riippumattoon ja laiturille makuupussiin. Jokainen voi kuvitella, miltä tuntuu elämä, jota ei voi suunnitella, ja josta puuttuu turvallisuus.

Kiertolaiselämä rasittaa ihmisen itsensä lisäksi hänen sosiaalisia suhteitaan. Ystävät ja sukulaiset turhautuvat, kun eivät välttämättä pysty auttamaan, eivätkä voi pitkäkestoisesti majoittaa kotonaan ylimääräistä väkeä. Koko perhe ei välttämättä ole sairastunut, mutta seuraa yhtä sairastunutta perheen jäsentä majapaikasta toiseen mahdollisuuksien mukaan.  Perheen ja sairastuneen mahdollinen erillään asuminen ei välttämättä ole seurausta ihmissuhteiden katkeamisesta, vaan ainoastaan olosuhteiden pakosta, kun yhteistä kaikille sopivaa kotia ei löydy. 

Asunnottomien yönä 17.10.2017 Hengitysliitto kannustaa jokaista kysymään itseltään, ”Kuinka kauan minä jaksaisin asunnottomuutta?”

Sisäilmasta sairastuneiden asunnottomuuteen voi vaikuttaa monella eri tavalla:

• Laadukas hätämajoitus on turvattava kaikille sitä tarvitseville. Sisäilmasta oireilevat ja sairastuneet tarvitsevat tuoksuttomia hätämajoitustiloja, joissa on hyvä sisäilma ja joissa koko perhe pystyy majoittumaan.
• Kunnat, järjestöt ja muut vuokranantajat voivat tarjota sisäilmasta sairastuneille mahdollisuuksia asunnon koenukkumiseen tai koeasumiseen. Vaihtoehto on vuokranantajalle työläämpi, mutta inhimillinen. Toisaalta työmäärä voi pitkällä aikavälillä vähentyä, sairastunut kun asuu sopivan asunnon löydettyään todennäköisesti siinä pitkään.
• Asuntotuotannossa tulee tunnistaa sisäilmaongelmien riskitekijät ja ehkäistä niitä rakennuksen koko elinkaaren aikana niin sen suunnittelussa, rakentamisessa, korjaamisessa kuin huollossa.

Hengitysliitto selvitti kesän 2017 aikana sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden asunnottomuuden kokemuksia ja tilapäismajoituksen tarpeita. Kyselyssä ohjattiin vastaamaan niin, että yksi perheenjäsen täyttää lomakkeen koko perheen puolesta. Kyselyyn vastasi 217 henkeä tai perhettä. Tulokset koostetaan ja julkaistaan Hengitysliiton verkkosivuilla vuoden 2017 loppuun mennessä.

Ympäristöministeriön arvion mukaan Suomessa altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille 600 000–800 000 henkeä. Sisäilmasta sairastuneiden määrää ei tiedetä. Hengitysliiton arvion mukaan sisäilmasta oireilevia ihmisiä on Suomessa kymmeniä tuhansia ja sairastuneita tuhansia. 

Lisätietoja:

suunnittelija Kiti Haukilahti
044 407 7042
kiti.haukilahti@hengitysliitto.fi

Tänään on kansainvälinen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä, joka Suomessa näkyy erityisesti asunnottomien yönä. Joka neljäs asunnoton on alle 25-vuotias, ja yli 60% asunnottomista on pääkaupunkiseudulla. Nuorten asunnottomuus on usein näkymätöntä, sillä suuri osa majoittuu esimerkiksi tuttaviensa tai sukulaistensa luona, kuten kokonaisuudessaan 80% asunnottomista tekee.

“Oma asunto on meistä useimmille itsestäänselvyys. Se mahdollistaa tavallisen arjen, johon kuuluu mahdollisuus nukkua omassa sängyssä, saada kotiin postia, peseytyä ja tehdä ruokaa. Omaan kotiin voi kutsua vieraita ja se mahdollistaa säännöllisen opiskelun sekä työssäkäynnin. Asunnottomalla näitä mahdollisuuksia ei ole”, herättelee Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.  

Nuoruuteen liittyy usein muuttuva elämäntilanne, johon kuuluu myös liikkuvuus koulutus- ja työmarkkinoilla. Nuoren ensimmäinen oma koti onkin todennäköisesti vuokra-asunnossa. Oman kodin löytymistä kuitenkin vaikeuttavat korkeat vuokratakuut ja kohtuuhintaisten asuntojen puute eritoten kaupungeissa. Maksuhäiriömerkinnän saaneet nuoret eivät myöskään aina saa useissa vuokra-asunnoissa välttämätöntä kotivakuutusta, vaikka tulot riittäisivätkin muihin asumiskustannuksiin.

“Itsenäistymiseen ja oman elämän sekä arjen rakentamiseen tarvitaan koti. Siksi nuorisotakuuseen on panostettava ja se on laajennettava kattamaan myös asuntotakuu, jossa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia toimintamalleja. Asuntotakuun tulee myös mahdollistaa vuokratakuu ja kotivakuutus vaikeissa tilanteissa oleville nuorille. Jos seuraavasta yösijasta ei ole tietoa, voi olla mahdotonta ottaa vastaan syrjäytymistä ehkäisevää opiskelu- tai työpaikkaa. Ihmisarvoon kuuluu oikeus asuntoon – oma koti pitää nuoret mukana” päättää Näkkäläjärvi.  

Lappeenrannan kaupungintalon edustatorin eli Kansalaistorin peruskorjaustyöt valmistuvat suunnitellusti kuluvan vuoden loppuun mennessä. Projektipäällikkö Eero Harju kertoo, että toria avataan vaiheittain käyttöön jo marraskuussa. 

Edustatorin urakkaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2018 Kirkkokadun aukon kattamisella ja Villimiehenkadun kannen uusimisella. Torialue on Kirkkokadun kattamisen jälkeen noin 5500 neliömetrin laajuinen. 

Edustatorin peruskorjaus aloitettiin toukokuussa 2017. Eero Harju kertoo, että aikataulussa on pysytty, vaikka kesä oli sateinen. 

‒ Loppuvuodeksi jää porrasnousujen sekä kaupungintalon edustan portaikon viimeistelytöitä sekä penkkien asennuksia. Joulukuusi saadaan varatulle paikalleen ja kuusenvalot syttyvät samaan aikaan kuin muutkin kaupungin jouluvalot 24. marraskuuta, Harju lupaa. 

Hän arvioi, että peruskorjattu edustatori on entiseen verrattuna avonainen ja sopii erittäin hyvin tapahtumille. 

‒ Jo ennen peruskorjaustakin edustatori oli vilkas läpikulkupaikka, mutta uskon käytön monipuolistuvan. Avaruutta on saatu poistamalla istutusaltaita sekä suihkulähdeallas. Penkkejä ja istutuksia asetetaan kaupungintalon pääoven edustalle, korvausilmaluukkujen ympärille. Kirkkokadun kannen kattaminen laajentaa toria entisestään, koska aukko katetaan samaan tasoon kuin muukin tori. 

Kaupungintalon pääoven edustan portaikkoa on uusittu niin, että kunnossapito helpottuu. Portaikko katetaan ja se on kooltaan puolet pienempi kuin edeltäjänsä. 

Kaksi näyttävää lasista porrasnousua viimeistellään sisäosien punavioletilla peltivuorauksella. Katutasolta alkavia porrasnousuja voi käyttää esimerkiksi tapahtumien aikana. 

‒ Jos yleisöä saapuu bussilla Kirkkokadun varteen, he voivat nousta torille portaikkojen kautta. Pääsääntöisesti porrasnousut ovat kuitenkin hätäpoistumisteitä, joita ei pidetä jatkuvasti avoinna. 

Tori on pinnoitettu hiekkapuhalletuilla, kahdeksan sentin paksuisilla betonilaatoilla. Ilmeikkyyttä on lisätty vaaleilla, torin poikki kulkevilla raidoilla.

Tämänvuotiset edustatorin korjauskustannukset ovat noin 1,66 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle (2018) esitetään varattavaksi 1,7 miljoonaa euroa Villimiehenkadun kannen uusimista ja Kirkkokadun aukon kattamista varten. 

KUVATEKSTI: 

Projektipäällikkö Eero Harju kertoo, että kaupungintalon edustatoria avataan vaiheittain käyttöön marraskuussa. Loppuvuodeksi jää porrasnousujen sekä kaupungintalon edustan portaikon viimeistelytöitä sekä penkkien asennuksia. (Kuvaaja Minna Kivistö)

Lisätietoja: 

Projektipäällikkö Eero Harju
puh. 040 635 1256
eero.harju(at)lappeenranta.fi

NREP on myynyt huipputason toimistokiinteistön M&G Real Estatelle. Kiinteistö sijaitsee Helsingin Sörnäisissä.

Hyvällä paikalla sijaitseva kiinteistö koostuu kahdesta vierekkäisestä toimistorakennuksesta, joiden vuokrattava pinta-ala on yhteensä noin 11 000 neliömetriä. Nykyisillä vuokralaisilla, Rajavartiolaitoksella ja Liikennevirastolla, on kummallakin pitkäaikaiset vuokrasopimukset kiinteistössä. Kaupan arvo on 28 miljoonaa euroa, ja ostavaa rahastoa hallinnoi yksi maailman suurimmista kiinteistösijoittajista, M&G Real Estate.

Myyjänä kaupassa on NREP Nordic Strategies Fund II, joka on NREP:n hallinnoima pohjoismainen kiinteistörahasto.

”Kiinteistö on osa laajempaa vuonna 2016 hankittua toimistoportfoliota. Näimme kiinteistön mahdollisena myyntikohteena, koska se ei juuri kaivannut operatiivista kehittämistä. Kiinnostus täysin modernisoitua kiinteistöä kohtaan oli niin suurta kuin osasimme odottaa, ja olemme erittäin tyytyväisiä tähän Nordic Strategies Fund II:n toiseen irtautumiseen”, sanoo NREP:n osakas Jani Nokkanen.

”Olemme erittäin tyytyväisiä saadessamme mahdollisuuden kasvattaa portfoliotamme Suomessa uudella toimistorakennuksella kaupunginosassa, jossa on käynnissä mielenkiintoisia kehityshankkeita, kuten REDI-keskus. Lisäksi kaupan suhteellinen arvo verrattuna Helsingin liikekeskustaan tekee hankinnasta erittäin merkittävän, erityisesti kun kaksi julkisen sektorin vuokralaista takaavat meille pidempiaikaisia tuloja”, sanoo Thorsten Slytå, M&G Real Estaten Pohjoismaiden johtaja.

CBRE ja Krogerus toimivat NREP:n neuvonantajina kaupassa.

White & Case toimi M&G:n neuvonantajana kaupassa.

Lisätietoja:
Jani Nokkanen, Partner, NREP, +358 9 674 410

Nykyinen taloyhtiöiden ja isännöintitoimistojen yhteistyö perustuu läpinäkyvään, joustavaan, nopeaan ja ehdottomasti myös digitaaliseen palveluun.

Alan edelläkävijä SKH-Isännöinti lanseerasi jo kymmenen vuotta sitten talokohtaisen Talokanavan. Taloyhtiöiden osakkailla, hallituksen jäsenillä ja tilintarkastajilla on käyttöoikeuksiensa puitteissa pääsy yhtiön tietoihin 24/7. Kaikki taloyhtiön toimenpiteet, dokumentit, asumiseen ja omistamiseen liittyvät tiedot ovat nähtävissä sekä pöytäkirjat luettavissa reaaliajassa.

Samoin kaikki taloyhtiötä koskeva tieto tallentuu sähköiseen arkistoon.

– SKH:n oma IT-kehitys perustuu asiakkaiden tarpeisiin, yhteiskunnan ja tekniikan kehitykseen sekä yhtiömme kehityshakuiseen toimintaan.

– Verkkopalvelut ja digitaalisuus ovat jo arkipäivää monilla aloilla. Taloyhtiöiden osakkaat, asukkaat ja yhtiön hallituksen jäsenet ovat tottuneet toimimaan verkossa. Miksi heidän pitäisi suostua hoitamaan isännöintiin kuuluvia asioita vanhanaikaisesti, toimitusjohtaja Markku Kulomäki sanoo.

Skype vapauttaa kokouskäytännöt

SKH:n isännöimissä taloyhtiöissä pidetään kokouksia Skypen kautta. Näin kokoukset eivät ole enää paikkaan ja aikaan sidottuja, vaan hallituksen jäsenet voivat osallistua päätöksentekoon mistä vain.

– Skypen käytön aloittaminen ei vaatinut meiltä hallituksen jäseniltä juuri mitään erityisiä toimenpiteitä, isännöitsijä lähetti hyvät ohjeet. Skype on hyvä keino, jos pitää saada joku asia nopeasti hoidettua eikä ole välttämätöntä tarvetta istua samassa tilassa kaikkien kanssa, sanoo ensimmäisten joukossa Skypen käyttöön ottaneen taloyhtiön puheenjohtaja.

Sähköinen päätöksenteko tuo myös taloyhtiölle kustannussäästöjä, kun isännöitsijätoimisto ei enää laskuta iltakokousten tunneista. Etäkokoukset ovat myös ekologinen vaihtoehto.

Ajantasaista tietoa – pankkitilin saldoa myöten

Taloyhtiöiden hallituksen jäsenet saavat joka perjantai viikkotiedotteen, jossa kerrotaan kaikki viikon aikana tehdyt toimenpiteet, taloyhtiön laskutus ja myös pankkitilin saldo. Hallituksen jäsenillä on aina ajantasainen tieto taloyhtiön tilanteesta.

Yhtiön osakkaat saavat iltaisin oman tiedotteensa, mikäli heidän asunnossaan on tehty sinä päivänä jotain toimenpiteitä.

Viestintä on tehokasta ja kattavaa. Tarvittava tieto suunnataan oikeille vastaanottajille eikä niissä kerrota henkilötietosuojan alaisia asioita.

Digitaaliset palvelut kattavat myös kulutusseurannan. Yhtiön huoltomies voi toimittaa seurannan lukemat linkkiä tai qr-koodia käyttämällä helposti ja viiveettömästi matkapuhelimen avulla.

Digitaaliset palvelut ovat oleellinen osa SKH:n ammattimaista, avointa ja palvelevaa toimintamallia.

Lisätietoja:

Markku Kulomäki

toimitusjohtaja, isännöitsijä

SKH-Isännöinti Oy

050 574 7107

markku.kulomaki@skh.fi

SKH-Isännöinti Oy on pääkaupunkiseudun johtava taloyhtiöiden isännöintiin erikoistunut isännöitsijätoimisto. SKH on alan edelläkävijä, mikä näkyy muun muassa digitaalisissa palveluissa, avoimessa tiedonvälityksessä ja aidosti palvelevassa asiakaskokemuksessa.

SKH:n ensimmäinen voimassa oleva isännöintisopimus on solmittu 1978. Tällä hetkellä SKH vastaa noin 300 taloyhtiön isännöinnistä.

www.skh.fi

Skanska ja Metropolia Ammattikorkeakoulu ovat sopineet koulutusyhteistyöstä, jonka mukaisesti Skanska järjestää työturvallisuuskorttikoulutuksia Metropolian Kallion ja Leppävaaran toimipisteiden rakentamistalouden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille.

Vuosien 2017–2018 aikana Skanskalla on valmiudet kouluttaa 300 opiskelijaa, jotka koulutuksen jälkeen voivat suorittaa työturvallisuuskortin. Syksyn koulutukset ovat käynnissä ja ne jatkuvat vuoden 2018 alussa.

Tämä on jatkoa Skanskan Metropolian kanssa vuonna 2016 käynnistämälle työturvallisuuskorttikoulutukselle, jonka on suorittanut jo yli 300 opiskelijaa.

”Tämän kaltainen yritysyhteistyö on oppilaitokselle ja opiskelijoille erittäin arvokasta. Yhteistyöllä pystymme osoittamaan opiskelijoille, että yritykset ovat heistä oikeasti kiinnostuneita ja haluavat olla mukana edistämässä nuorten tulevia työuria ja opintojen jälkeistä työllistymistä. Työturvallisuuskorttikoulutukseen yrityksen edustajat tuovat mukanaan tärkeitä käytännön esimerkkejä, joiden myötä opiskelijat saavat todellisen kosketuksen työturvallisuuteen oikeassa työmaaympäristössä”, kertoo Metropolian rakentamistalouden lehtori Niilo Kemppainen.

”Haluamme olla mukana kehittämässä yritysten ja oppilaitosten välistä monipuolista yhteistyötä ja tarjota näin opiskelijoille kosketuspinnan työelämään ja mahdolliseen tulevaan työnantajaansa heti opintojen alusta alkaen. Vastuullisuus on Skanskan toiminnan tärkeä lähtökohta, ja viestimme opiskelijoille, jotka pohtivat tulevaisuuden työpaikkoja”, sanoo Skanskan henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä.

”Työturvallisuuskorttikoulutus on edellytys työmaalla työskentelyyn, mutta sen lisäksi edistämme Skanskassa kokonaisvaltaisesti välittämisen kulttuuria, joka toteutuu niin työturvallisuuden, terveyden kuin hyvinvoinninkin kautta”, Mettälä jatkaa.

Lisätietoja:

Skanska Oy, henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä, puh. 040 504 4855, kirsi.mettala[at]skanska.fi

Metropolia Ammattikorkeakoulu, rakentamistalouden lehtori Niilo Kemppainen, puh. 050 368 6638, niilo.kemppainen[at]metropolia.fi

Skanska Oy, markkinointi- ja viestintäjohtaja Cristina Rinnetie-Uski, puh. 040 5019816, cristina.rinnetie-uski[at]skanska.fi

Millainen on Lappeenrannan keskusta eilen, tänään ja huomenna? Kesämäen koulun 7B-luokkalaiset tutkivat Raatihuoneen ja kauppakeskus Armadan korttelia oppiaineita yhdistävässä projektikokonaisuudessa syyslukukaudella 2017. Oppilaiden havainnot alueesta ja ideat sen tulevaisuudesta on nyt koottu kaikille avoimeen näyttelyyn seurakuntakeskukseen (Koulukatu 10). Oppilastöihin voi käydä tutustumassa 20.10. klo 14 alkaen aina marraskuun 10. päivään saakka.

Näyttelyyn on kerätty nuorten ajatuksia siitä, miten heidän mielestään ympäristöä pitäisi kehittää. Oppilaiden ajatuksia tuodaan esiin pienoismallien ja niihin liittyvien selostuksien kautta. Mukana on nuorten tekemiä julisteita Raatihuoneen korttelin rakennuksista sekä oppimisprosessia kuvaavaa aineistoa.

Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä kertoo, että korttelin tulevaisuuden kuvaamisen ohella näyttely esittelee myös alueen historiaa.

– Näyttelyn kautta voi tutustua Raatihuoneen korttelin historiaan ja herätellä omia ajatuksiaan muutoksista ja toiminnoista. Näyttely osoittaa, että ihmiset voivat visioida tulevaisuuden kaupunkia ja ihmisten tarpeita ikään katsomatta. Toivottavasti oppilaiden työt herättävät myös yleistä keskustelua Lappeenrannan tulevaisuudesta ja kaupunkisuunnittelusta.

Taiteen edistämiskeskuksen, Lappeenrannan kuvataidekoulun, Lappeenrannan kaupunkisuunnittelun ja Kesämäen koulun yhteisessä projektissa kehitettiin osallisuuteen ja muuttuviin elinympäristöihin liittyvää laaja-alaista opetusta. Raatihuoneen kortteli -projekti oli uuden opetussuunnitelman mukainen monialainen oppimiskokonaisuus ja samalla osa arkkitehtuurikasvatuksen kokeiluhanketta.

Taiteen edistämiskeskuksen arkkitehtuurin läänintaiteilija Eeva Astalan mukaan projekti yhdisti historian, kuvataiteen ja maantiedon sisältöjä.

– Arkkitehtuuri kiinnittyy useisiin oppiaineisiin, mutta ennen kaikkea se on ilmiö, joka vaikuttaa ja on läsnä myös lasten ja nuorten arjessa jatkuvasti. Oppilaat oppivat itse ideoimalla, tekemällä ja tutkimalla, miten ympäristöä voi suunnitella. Tavoitteena oli myös lisätä oppilaiden kiinnostusta omaa lähiympäristöään ja Lappeenrantaa kohtaan.

Lappeenrannan kaupungin kaavoitusarkkitehti Sanna Kokko sanoo, että projektin kautta pyrittiin lisäksi kehittämään nuorten ja kaupunkisuunnittelun välistä vuoropuhelua.

– Toivomme, että nuoret ymmärtäisivät vaikutusmahdollisuutensa ja palautteen antamisen. Kaupunki haluaa kannustaa kaiken ikäisiä ihmisiä osallistumaan kaupunkisuunnitteluun. Kenties myös kynnys osallistumiseen madaltuu, kun oppii jo koulussa perusasioita aiheeseen liittyen. Nuorten kuuleminen osana ympäristön kehittämistä tukee Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttamista.

Projektin toteutuksesta saadut tulokset tulevat lisäksi osaksi julkaisua, jossa käsitellään arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana. Pimiä kertoo, että julkaisu toimitetaan ensi kevään aikana ja julkaistaan syksyllä 2018 valtakunnalliseen levitykseen.

– Kaupunki taas saa oppilastöistä uusia näkökulmia ja ajatuksia alueen kehittämiseksi. Niitä voidaan hyödyntää myös lähtötietoina keskusta-alueen asemakaavamuutoksia valmistellessa. Samalla voimme huomioida nuorten tarpeet alueen kehittämisessä.

Astala näki Lappeenrannan houkuttelevana kohdekaupunkina projektin näkökulmasta. Lappeenranta on saanut Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen ja kaupungilla on oma kaupunginvaltuuston hyväksymä arkkitehtuuriohjelma. Lisäksi kaupunkisuunnittelussa oli jo aiemmin suunniteltu lapsille ja nuorille suunnattua arkkitehtuurikasvatusta, jonka toteutustapa oli kuitenkin jäänyt auki. Lappeenrannan kuvataidekoulussa arkkitehtuurikasvatus oli puolestaan jo otettu yhdeksi oppiaineeksi.

Raatihuoneen ja Armadan alue valittiin suunnittelukohteeksi, sillä projektin työryhmä piti sitä nuorten näkökulmasta helposti lähestyttävänä, tuttuna paikkana, jota nuoret eivät välttämättä ole aiemmin ajatelleet sen tarkemmin. Alue on kaupunkisuunnittelun osalta myös ajankohtainen, sillä korttelissa tullaan tekemään asemakaavamuutoksia lähivuosien aikana.

Kaavoitusarkkitehti Kokon mukaan oppilailta tuli alueen kehittämiseen liittyen havaintoja laidasta laitaan.

– Ideoita syntyi helposti eikä nuorilla ollut vaikeuksia pohtia, millainen heidän mielestään olisi kiinnostava ja hyvä keskustan kortteli. Kauppakeskus Armadan ikkunaan hahmoteltiin esimerkiksi akvaariota, seurakuntakeskuksen julkisivuun puolestaan Instagram-seinää. Teemoista erityisesti viherrakentaminen ja puiston kehittäminen tuntuivat kiinnostavan oppilaita.

Projektiin osallistuneiden nuorten aito kiinnostus aihetta kohtaan välillä jopa hämmästytti kokeneita kaupunkisuunnittelijoita. Kaupunginarkkitehti Pimiä hehkuttaa myös mukana olleita opettajia.

– Nuorten ylitsepursuava energia oli hienoa, mutta myös opettajat olivat avoimia ja ennakkoluulottomia lähtiessään mukaan. Projekti toi hienosti esiin myös erilaisten toimijoiden yhteistyön mahdollisuuksia opetuksessa. Meille jäi tästä todella hyvät fiilikset. Arkkitehtuurikasvatus on helposti lähestyttävä ja eri-ikäisille muokattava monialainen oppimiskokonaisuus. Toivomme, että siitä tulisi luonteva osa jokaisen lappeenrantalaisen koulun opetusta.

Projektikokonaisuuden ohjaajana ja suunnittelijana toimi kuvataidekoulun opettaja Veera Kuokka, joka vastasi käytännön toteutuksesta. Ohjausryhmään kuuluivat Astalan, Pimiän ja Kokon lisäksi kuvataidekoulun rehtori Hanne Kärki.

Projektissa olivat keskeisesti mukana myös Kesämäen koulun opettajat Esa Sederholm, Aki Sihvo ja Anu Sihvo, jotka osallistuivat sisältöjen suunnitteluun ja jakoivat oman oppiaineensa asiantuntemusta. Opettajat pitivät muiden tapaan projektia onnistuneena. Anu Sihvo kertoo, että erityisesti oppilaslähtöinen lähestymistapa puhutteli.

– Tämä toi vaihtelua historian, kuvataiteen ja maantiedon opetukseen ja oppilaiden panosta selvästi arvostettiin. Saimme myös paljon tietoa siitä, kuinka kaupunkisuunnittelu toimii ja meille avautui aivan uusia näkökulmia kaupungin keskustan rakennuksista. Vaikutti siltä, että nuorille jäi miellyttävä tunne, että heitä arvostetaan. He toivatkin innokkaasti esille omia näkemyksiään.

Arkkitehtuurikasvatuksen kokeiluhankkeeseen osallistuneiden nuorten ideoita esittelevään näyttelyyn voi käydä tutustumassa 20.10.–10.11. välisenä aikana seurakuntakeskuksessa sen aukioloaikoina:

ma-ke klo 7-20
to klo 7-19
pe 7-15

Kuva: Oppilaat projektityön parissa. Kuvaaja: Eeva Astala.

Kuva: Oppilaiden suunnittelema Armadan aurinkopuisto. Kuvaaja: Eeva Astala.

Lisätietoja:

Eeva Astala
arkkitehtuurin läänintaiteilija
Taiteen edistämiskeskus
eeva.astala@taike.fi,  0295330896

Lappeenrannan kaupunki:

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä
040 653 0745

Kaavoitusarkkitehti Sanna Kokko
040 664 6490

sähköpostitse etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lappeenrannan kaupungin konsernihallinto arvioi, että vuokrakulujen osuus kaupungin toimialojen kustannuksissa on nousemassa hälyttävän korkeaksi seuraavan valtuustokauden (2021‒2024) aikana. Syynä ovat vuosina 2018‒2021 aloitettavat rakennushankkeet ja uusien tilojen kalleus suhteessa vanhoihin tiloihin. 

Nyt Lappeenrannan konsernihallinto pyytääkin lautakuntia ja kaupungin yhtiöitä ottamaan kantaa siihen, haluavatko ne varmasti vuokrata kaikki tilat siinä laajuudessa, joissa rakennushankkeita on suunniteltu toteutettavaksi vuosien 2018‒2021 aikana.

Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen ennakoi, ettei toimialojen talousraameihin tule lisäystä vuonna 2022, mikäli tuloveropohja ei kasva. 

‒ Selviämme tästä valtuustokaudesta mainiosti tehdyn talousohjelman ansiosta, mutta jos toimialat vuokraavat tiloja entisen laajuisina ja vuokrataso nousee, seurauksena on todennäköisesti laajoja toiminnallisia supistuksia. Investointien seurauksena vuokrien korotuspaineet kohdistuvat seuraavan valtuustokauden lopulle. Mikäli vuokria ei pidetä sillä tasolla, että rakennukset pysyvät kunnossa, toistamme saman ongelman, joka aiheutettiin viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. 

Naukkarinen laskee, että investointien takia kaupunkikonsernin lainamäärä kasvaa 148 miljoonalla eurolla vuoden 2022 loppuun mennessä.  Toimitilojen osalta kaupungin budjettiin tulisi löytää vuosittain 8,4 miljoonaa euroa kattamaan kohonneita vuokria, mikäli tilojen neliömäärä pidetään entisenä. 

Kaupungin ja Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n nykyisen valtuustokauden (2017–2020) aikaiset investoinnit ovat yhteenlaskettuna noin 174 miljoonaa euroa ja Energia-konsernin jätevesi-investoinnit noin 70 miljoonaa euroa.  Laskuihin on jo sisällytetty monitoimijäähallin investointi teknisenä lukuna, vaikka lopullista investointipäätöstä ei ole vielä tehty. 

Konserniyhtiöistä myös muun muassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n biokaasulaitoksen investointi toteutunee jo vuonna 2018. 

Kesäkuussa 2017 voimaan tullut uusi kuntalaki muutti osan kriisikuntakriteereistä konsernikohtaisiksi. Muun muassa asukaskohtainen lainamäärä ei saa ylittää Suomen kuntien keskimääräistä lainamäärää yli 50 prosentilla. Lappeenrannan kaupunkikonsernin lainamäärä oli vuoden 2016 lopussa 7146 euroa asukasta kohti, kun Suomen kuntien keskiarvo oli 6146 euroa asukasta kohti. 

Naukkarisen mukaan Lappeenrannan kaupunkikonsernissa kriisikuntakriteerin raja-arvoon on matkaa noin 150 miljoonaa. 

‒ Käymme lähellä, mutta emme tule ylittämään kriteeriä. Varsinainen ongelma on kuitenkin tiloista aiheutuvien kasvavien pääomakulujen ja hoitokustannusten kattaminen. Meidän olisi selvittävä noin 90 prosentilla nykyisistä tiloista tai löydettävä ulkopuolista käyttöä, joka vastaisi kymmenestä prosentista kustannuksia. Veronkorotus ei ole keinovalikoimassa ja toiminnan supistaminen vastaisi vuoden 2013 matokuuria. Asenteiden tiloja ja niiden käyttöä kohtaan on muututtava, jos haluamme, että rahat riittävät ja tilat ovat terveelliset ja turvalliset. 

Kaupunkikonserni pyytää lausuntoa vuosien 2018‒2032 investointien puiteohjelmasta ja erityisesti tilantarpeesta lasten ja nuorten lautakunnalta, kulttuuri- ja liikuntalautakunnalta, kaupunkikehityslautakunnalta, Lappeenrannan Toimitilat -konsernilta, Lappeenrannan Asuntopalvelu -konsernilta sekä Lappeenrannan Energia -konsernilta. 

Valtuuston käsiteltäväksi puiteohjelma tulee 11.12.2017.

Lisätietoja: 

Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen
puh. 040 512 1580, olli.naukkarinen(at)lappeenranta.fi

Caruna laskee lokakuun loppupuolella noin neljä kilometriä merikaapelia mereen Kemiönsaaren ja Salon välille. Kaapelointi toteutetaan siten, että siitä on ympäristölle ja vesiliikenteelle mahdollisimman vähän haittaa. Merikaapeloinnit ovat osa syksyllä 2016 alkanutta laajempaa verkonparannushanketta alueella.

Carunan 20 kilovoltin keskijännitteiset merikaapelit lasketaan kolmeen kohtaan Kemiönsaaren ja mantereen välille. Pisin on Smedabölen ja Mörstin välinen noin kahden kilometrin mittainen kaapeli. Lisäksi merikaapelit lasketaan Pirskatinlahden läpi Strömsholmeniin ja Strömsholmenin pohjoispuolelta kiertäen Kemiönsaareen.

Merikaapeleiden laskussa apuna on Finnboom-kaapelialus ja Sotka-hinaaja. Kaapeleiden lasku kestää useamman päivän ja on riippuvainen sääolosuhteista, sillä alus ei voi työskennellä liian kovalla tuulella. Suunnitelmien mukaan lasku on tarkoitus aloittaa maanantaina 23.10.

”Merikaapelit lasketaan lautalla meren pohjaan, jossa ne pysyvät omalla painollaan. Reitin suunnittelussa on huomioitu monta seikkaa. Esimerkiksi rantautumispaikaksi valitaan ranta, joka syvenee nopeasti ja jota pystyy kaivamaan hyvin. Maan käyttämiselle on toki myös saatava maanomistajan lupa”, kertoo hankepäällikkö Kalle Sato.

Ympäristönäkökohdat huomioidaan hankkeessa

Maastosuunnitteluvaiheessa huomioidaan Natura 2000 -alueet ja luonnonsuojelualueet, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi. Myös laskuajankohta on valittu siten, että siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa eliöstölle, ympäristölle ja vesiliikenteelle.

"Hanke parantaa alueen maisemallista ilmettä, kun Strömman kanavan yli menevät ilmajohdot poistuvat. Lisäksi sähköverkosta on maan tai meren alla vähemmän haittaa pieneläimille ja linnuille, jotka osaltaan myös aiheuttavat sähkökatkoja törmätessään ilmajohtoihin. Kokonaisuudessaan kaapelointi vähentää sään vaikutusta verkon toimintaan, vahvistaa sitä ja parantaa siten sähkönjakelun luotettavuutta asiakkaillemme", Sato selventää.

Hanke jatkuu kevääseen 2018

Caruna aloitti laajan verkonparannushankkeen Kemiönsaaressa ja entisen Perniön suunnalla Salossa syksyllä 2016. Hanke kestää arviolta kevääseen 2018. Hankkeen aikana Caruna siirtää yhteensä 200 kilometriä sähköverkkoa maan alle suojaan sään vaihteluiden aiheuttamilta sähkökatkoilta, millä parannetaan noin 4 000 asiakkaan sähkönjakelun luotettavuutta. Carunan Kemiönsaaren työkohteiden urakoitsijakumppani on TLT-Group Oy.

Tiedot valmistuneista sekä käynnissä ja suunnitteilla olevista verkonparannusprojekteista löytyvät Carunan projektikartasta.

Lounais-Suomen Jätehuollon Vierailukeskus Kahmarissa järjestetään avoimet ovet keskiviikkona 25. lokakuuta kello 15–18. Asukkailla on tapahtumassa mahdollisuus tutustua lähemmin oman alueensa jäteyhtiöön, sen tekemään ympäristökasvatukseen ja jäteneuvontaan sekä lounaissuomalaiseen kiertotalousyhteistyöhön.

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) uuden Vierailukeskus Kahmarin ovet ovat auki kaikille kiertotaloudesta, jätehuollosta ja ympäristöasioista kiinnostuneille keskiviikkona 25.10.2017 klo 15–18.

Vierailukeskus sijaitsee Orikedolla, LSJH:n Turun toimiston alakerrassa, osoitteessa Kuormakatu 17. Kahmarissa kiertotalous herää eloon. Keskus toimii näyttelytilana, oppimisympäristönä ja yhteistyöverkostojen rakentajana. Avoimissa ovissa yleisö pääsee tutustumaan opastetusti vierailukeskuksen kiertotalousaiheisiin näyttelyihin sekä LSJH:n tarjoamaan jäte- ja ympäristöneuvontaan. Tilaisuudessa voi kahvittelun lomassa testata myös lajittelutaitojaan sekä kokeilla musisointia kierrätyssoittimilla.

LSJH:n neuvonta tavoittaa kasvokkain yli 15 000 henkeä vuodessa. Neuvonnalla ja ympäristökasvatuksella on kiertotaloudessa tärkeä rooli, ja niiden merkitys korostuu jatkuvasti lisääntyvän materiaalihyödyntämisen myötä. Toimivan jätehuollon ja laadukkaan kierrätyksen perusta on kotona tapahtuva lajittelu. Taustaksi tarvitaan tietoa ja motivointia.

– Osa toimialueemme 8.-luokkalaisista on jo päässyt tutustumaan vierailukeskukseen ja ympäristökasvatustyöhömme osana LSJH:n kiertoajeluja.Kahmari luo LSJH:lle entistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa tuloksellista ja innostavaa kestävän kehityksen kasvatusta koululaisten lisäksi erilaisille ryhmille, LSJH:n asukaspalvelupäällikkö Cati Huhta kertoo.

Vierailukeskus tarjoaa tietoa, oivalluksia, kontakteja ja uusia ideoita myös yrityksille, jotka haluavat kehittää kiertotalouteen pohjautuvaa liiketoimintaa.

Topinojan jätekeskuksesta kehitetään aktiivisesti kiertotalouskeskusta nimeltä Topinpuisto. Topinpuiston yrityksille vierailukeskus on näyteikkuna, jossa tuodaan esille seudun kiertotaloustoimijoiden palvelut ja osaaminen.

Vierailukeskusta kehitetään yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja Topinpuiston yritysten kanssa sekä 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen tuella.

Vierailukeskus Kahmarin avoimet ovet ke 25.10. klo 15–18, Kuormakatu 17. Vierailukeskukseen pääsee kätevästi Fölin busseilla 14 ja 15. Pysäköintiopastus sekä kahvitarjoilu.

Lisätiedot: tiedottaja Sanne-Mari Laaksonen, puh. 020 728 2172, sanne-mari.laaksonen@lsjh.fi

Voimakkaasti kasvavan Hilti Suomen tavoite on tuplata henkilöstömäärä sekä liikevaihto seuraavan viiden vuoden aikana. Kahdensadan työntekijän raja ylittyi vuonna 2017 ja lisää osaajia etsitään jatkuvasti.

Hilti (Suomi) Oy on Hilti-konsernin maaorganisaatio. Hilti on vuonna 1941 Liechtensteinissä perustettu perheyritys, joka tänä päivänä toimii 120 maassa työllistäen 25 000 työntekijää. Yrityksen tavoitteet ovat olleet alusta asti kunnianhimoiset, kuitenkaan unohtamatta perheyrityksen arvoja. Arvot ovatkin edelleen Hiltin yrityskulttuurin perusta ja henkilöstön katsotaan olevan avainasemassa yrityksen pitkäaikaisen menestyksen kannalta. Yritys on myös vahvasti sitoutunut ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen, josta yhtenä osoituksena yritys sijoittaa 2% vuosittaisista voitoistaan Hilti Foundation -hyväntekeväisyyssäätiölle.

Tuloshakuisen kulttuurin kulmakivi on jatkuva oppiminen ja kehittyminen. Työntekijöitä tuetaan henkilökohtaisessa kasvussa ja urakehityksessä yrityksen sisällä. Monet tiiminjäsenet ovat luoneet yrityksessä pitkän uran ja yli 80% johtoasemista täytetäänkin yrityksen sisältä. Haastava ja tavoitteellinen työympäristö tarjoaa mielenkiintoisen ja dynaamisen uran. Työntekijöitä kannustetaan kansainväliselle uralle tarjoamalla mahdollisuuksia uran kehittämiselle kaikilla liiketoiminta-alueilla ja ympäri maailman.

Hilti on kehittynyt vuosien varrella rakennusalan työkalutoimittajasta monipuoliseksi ja asiakaskeskeiseksi ratkaisutoimittajaksi, jonka lisäarvo muodostuu tuotteiden, palveluiden ja ohjelmistojen yhdistelmästä. Yritys panostaa jatkuvasti tuotteidensa ja palveluidensa kehittämiseen tavalla, joka vastaa rakennusalan asiakkaan tarpeisiin ja tukee asiakkaan liiketoiminnan kehitystä. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen yritys investoi vuosittain n. 5% myynneistään.

Lisätietoa Hiltin avoimista tehtävistä Suomessa osoitteessa www.hilti.fi/kasvunpaikka ja  www.careers.hilti.fi

Lisätietoa Hilti Foundationista osoitteessa www.hiltifoundation.org

Sydvästra Finlands Avfallsservices Besökscenter Kahmari har öppet hus onsdagen den 25 oktober klockan 15–18. Under öppet hus har allmänheten möjlighet att bekanta sig med det egna, regionala avfallsföretaget, med den miljöfostran och avfallsrådgivning företaget erbjuder samt med samarbetet för cirkulär ekonomi i sydvästra Finland.

Onsdagen 25.10.2017 kl. 15–18 håller Sydvästra Finlands Avfallsservices (LSJH) nya Besökscenter Kahmari öppet hus för alla som är intresserade av cirkulär ekonomi, avfallsservice och miljöfrågor.

Besökscentret är beläget på bottenvåningen vid LSJH:s Åbokontor i Oriketo. Adressen är Lastgatan 17. I Kahmari vaknar den cirkulära ekonomin till liv. Centret fungerar som ett utställningsutrymme, en inlärningsomgivning och en uppbyggare av samarbetsnätverk. Under öppet hus kan allmänheten bekanta sig med besökscentrets utställningar om cirkulär ekonomi samt med avfalls- och miljörådgivningen LSJH erbjuder. Under tillställningen kan man testa sina sorteringskunskaper samt pröva musicera med återvinningsinstrument medan man njuter av en kopp kaffe.

Sydvästra Finlands Avfallsservice rådgivning når årligen över 15 000 personer ansikte mot ansikte. Rådgivningen och miljöuppfostran har en viktig roll i den cirkulära ekonomin och deras betydelse blir allt större i och med det kontinuerligt ökande materialutnyttjandet. Sorteringen som sker i hemmet är grunden för en fungerande avfallshantering och kvalitativ återvinning. Som underlag behövs kunskap och sporrande.

– En del av åttondeklassisterna från vårt verksamhetsområde har redan fått bekanta sig med besökscentret och vårt miljöfostringsarbete som en del av LSJH:s rundturer. Kahmari ger LSJH förbättrade möjligheter att förverkliga en framgångsrik och inspirerande uppfostran inom hållbar utveckling både för skolelever och för andra grupper, berättar LSJH:s invånarservicechef Cati Huhta.

Besökscentret erbjuder kunskap, upptäckter, kontakter och nya idéer även för företag som önskar utveckla sin affärsverksamhet baserad på cirkulär ekonomi.

Toppå avfallscentral utvecklas aktivt till ett centrum för cirkulär ekonomi vid namn Topinpuisto. För företagen i Topinpuisto är besökscentret ett skyltfönster där tjänsterna och kunnandet av regionens aktörer inom cirkulär ekonomi lyfts fram.

Besökscentret utvecklas i samarbete med Åbo yrkeshögskola och Topinpuistos företag samt med stöd av 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset-projektet.

Öppet hus vid besökscentret Kahmari ons. 25.10 kl. 15–18 på adressen Lastgatan 17, Oriketo. Man kommer smidigt till besökscentret med Fölis busslinjer 14 och 15. Parkeringsdirigering och kaffeservering.

Tilläggsuppgifter: informatör Sanne-Mari Laaksonen, tfn 020 728 2172, sanne-mari.laaksonen@lsjh.fi

Kesällä 2017 toteutettuun kyselyyn saatiin kaikkiaan 343 vastausta taloyhtiöiden puheenjohtajilta, hallituksen jäseniltä sekä taloyhtiöiden asukkailta. Viiteenkymmeneen taloyhtiöön oli jo asennettu jonkinlaisia lämpöpumppuja; tyypillisimmin maalämpö- tai ilmalämpöpumppu. Investointeja oli tehty niin kaukolämpö- sähkölämmitys kuin öljylämmityskohteissa.

Kustannussäästöjen lisäksi investointipäätöksissä olivat painaneet ympäristösyyt sekä mahdollisuus jäähdytykseen.

– Lämpöpumppuhankinnan avulla säästöjä energiankustannuksissa kertyy todennäköisesti kaikissa eri lämmitysvaihtoehdoissa, mutta energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen ja ympäristövaikutusten näkökulmasta lämpöpumppuinvestointi on mielekkäin sähkö- ja öljylämmityskohteissa, asiantuntija Sami Seuna Motivasta sanoo.

Ison energiankulutuksen sähkö- tai öljylämmityskohteet ovat usein otollisia jopa kaikille lämpöpumpputyypeille. Ilmalämpöpumpuille soveltuvat myös pienemmät kohteet, joissa ei ole vesikiertoista lämmönjakoa.

Hankintaa ei aina mielletä hyvää suunnittelua vaativaksi korjaushankkeeksi

Tyypillisimmin hankinta-asiaa olivat edistäneet hallituksen jäsenet. Isännöitsijät olivat olleet aktiivisia noin puolessa kohteista. Reilu kolmannes vastaajista koki, että isännöitsijältä ei oltu saatu riittävästi tietoa hankinnan tueksi.  – Hyvä isännöitsijä on kiinnostunut kiinteistöjen energiansäästömahdollisuuksista.  Toivoisin, että asukkaat myös odottaisivat isännöitsijöiltä aktiivisempaa roolia energia-asioissa, Sami Seuna toteaa. 

Vain alle puolet vastaajista kertoi, että hankkeessa oli tehty kattava esisuunnittelu. Hankintakonsulttia oli käyttänyt vain alle kolmannes. Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy suosittelee käyttämään puolueetonta asiantuntijaa alusta alkaen pohdittaessa taloyhtiön lämpöpumppuinvestointia.

– Puolueettoman asiantuntijan voimin tehtävä hankesuunnittelu on taloyhtiön etu. Onnistuneella hankesuunnittelulla vältetään virheinvestoinnit ja taloyhtiö on itse ohjaamassa hanketta haluttuun suuntaan, Pylsy sanoo.

Asiantuntijan avulla kannattavuutta voidaan arvioida läpinäkyvästi ja kilpailutus ja tarjousten vertailu on helpompaa. Kannattavuuslaskelmat, suunnittelu ja mitoitus on tehtävä kohteen yksilölliset olosuhteet huomioiden, jotta tehdään oikeita päätöksiä ja järjestelmästä tulee toimiva.

Puolueettomalle tiedolle kysyntää

Kyselyn perusteella taloyhtiöissä kaivataan tietoa erityisesti lämpöpumppujen taloudellisesta kannattavuudesta. Myös esimerkkikohteet ja lämpöpumppujen soveltuvuus omaan taloyhtiöön kiinnostavat.

Hankinnan vaikeimpana osa-alueena mainittiin monia eri asioita: tarjousten vertailu, todellisen kannattavuuden selvittäminen, tiedon hankinta, oikean järjestelmän valinta kohteeseen ja muiden asukkaiden vakuuttaminen säästöistä. Useita mainintoja tuli myös suunnittelijan käytön tarpeellisuudesta, jotta omaan taloyhtiöön soveltuva lämpöpumppujärjestelmä löytyy ja se osattaisiin mitoittaa oikein.

Lähes kaikki kyselyssä mukana olleet kohteet oli rahoitettu lainalla tai rahoitus oli kerätty suoraan osakkailta Leasing- tai ESCO-mallilla rahoitettuja kohteita oli vain muutama.  ESCO-mallissa investointi rahoitetaan saavutetuilla kustannussäästöillä.  Sami Seuna suosittelee ainakin selvittämään palveluhankinnan mahdollisuuksia. Tällöin palvelun tarjoajalla on intressi suunnitella kohteeseen mahdollisimman toimiva ja kustannustehokas järjestelmä.

Tutustu selvitykseen >> http://bit.ly/2zDQMAK
Onnistu kiinteistön lämpöpumppu ja valaistushankinnoissa –seminaari ja minimessut 25.10. >>
www.motiva.fi/lampopumppuseminaari

Lisätietoja:
Asiantuntija Sami Seuna, sami.seuna@motiva.fi, Puh. 040 8460281
Johtava asiantuntija Petri Pylsy, Kiinteistöliitto, petri.pylsy@kiinteistoliitto.fi, Puh. (09) 1667 6225

Pian avattavassa kauppakeskus Sepässä Jyväskylässä on ympäristö- ja energiatehokkuus huomioitu monella eri tavalla. Kauppakeskuksen katolle on tulossa Keski-Suomen suurin aurinkovoimala.

Sepän tavoitteena on kansainvälinen platinatason LEED®-ympäristösertifikaatti (Leadership in Energy and Enviromental Design), jossa arvioidaan rakennushankkeen sekä tilojen ympäristökuormitusta kauppakeskuksen aloittaessa toimintansa.

Keski-Suomen suurimman aurinkovoimalan asentaminen kauppakeskuksen katolle on pian loppusuoralla. Aurinkovoimalan asentaminen kestää kokonaisuudessaan kuusi viikkoa ja paneeleita asennetaan yhteensä noin 1 600 kappaletta. Aurinkovoimala peittää Sepän katolla noin 6 000 neliön alan, mikä tekee siitä Keski-Suomen suurimman, mutta myös valtakunnallisella tasolla suuren aurinkovoimalan.

Paneeleiden kuljettamiseen tarvitaan seitsemän rekka-autoa. Toimituksen ja asentamisen hoitaa Jyväskylän Energian Hohka.

Aurinkosähkö on yksi ympäristölle vähiten kuormitusta aiheuttavista energiantuottomuodoista. LEED-sertifikaatin kriteereissä huomioidaan paitsi uusiutuvan energian käyttö, myös muun muassa energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ylipäätään, vedenkulutus, sisäilman laatu sekä kohteen sijainti. Kauppakeskus Sepän suunnittelussa rakennukseen on valittu vettä säästäviä vesikalusteita sekä ihmismäärän ja lämpötilan mukaan säätyvä ilmanvaihto.

Kiinteistön jäähdytykseen, ilmanvaihtoon ja valaistukseen käytettävä sähkö saadaan osittain aurinkovoimalasta. Näiden lisäksi paneelien tuottamaa sähköä hyödynnetään jopa 18 sähköauton latauspaikkaan. Auringonvaloa käytetään kauppakeskuksessa myös toisella tavalla: Sepässä hyödynnetään mahdollisimman paljon luonnonvaloa, mikä vähentää sähköisen valaistuksen tarvetta. 

Kauppakeskus Seppä avataan yleisölle 26.10.2017 klo 8:00.

Lisätietoja:

Kauppakeskus Seppä, Kauppakeskusjohtaja, Mikko Seppälä, +358 44 723 8832 mikko.seppala[at]realprojekti.fi

Skanska Oy, projektijohtaja Kalle Jokela, puh. 050 571 8688, kalle.jokela[at]skanska.fi

Skanska Oy, viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puh. 050 374 3070, liisa.salmela[at]skanska.fi

Jyväskylän Energia Hohka: asiakkuus- ja tuotehallintapäällikkö Ahti Weijo, puh. 040 735 6956, ahti.weijo[at]jenergia.fi

Solartukku, Jouni Järvinen, 044 266 2337, jouni.jarvinen[at]solartukku.fi

www.kauppakeskusseppa.fi

Pohjola Rakennus Oy Uusimaa toteuttaa Helsingin Pitäjänmäkeen Asunto Oy Helsingin Valokehrä -nimisen korttelin. Vapaarahoitteinen yhtiö koostuu kahdesta asuinkerrostalosta, joihin tulee yhteensä 131 asuntoa ja kolme liiketilaa.

Talojen ylimmissä eli 9. kerroksissa sijaitsevat saunaosastot ja kerhohuoneet, joista avautuvat upeat näkymät. Yhteiset tilat ovat kaikkien asukkaiden käytössä. Asuinkerroksia on kahdeksan. Yhtiöllä on oma autohalli, josta on suora käynti porrashuoneisiin ja asuinkerroksiin.

Valokehrän ennakkomarkkinointi on jo alkanut ja varauksia on tehty innokkaasti. Yksi syy suosioon on varmasti ollut se, että vastaavaa mahdollisuutta hankkia uusi koti keskeltä monipuolista Pitäjänmäkeä ei juuri ole tarjolla. Nykyisten suunnitelmien mukaan rakentamaan päästään maaliskuussa 2018, jolloin talot valmistuisivat arviolta syksyllä 2019.

Tontilla olevan vanhan liike- ja toimistorakennuksen purkaminen aloitetaan vielä tämän vuoden lopulla.

Tyylikästä täydennysrakentamista

Asunto Oy Helsingin Valokehrä rakentuu Pitäjänmäen korkeimmalle kohdalle, monipuolisten palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien äärelle.

Uusista taloista tulee korkeatasoinen ja asemakaavallisesti mielenkiintoinen täydennysrakentamisen kokonaisuus. Rakennusten arkkitehtuuri on samanaikaisesti modernia ja ajatonta. Julkisivujen pääasiallisina materiaaleina ovat rappaus ja tiililaatta.

Asunnot ovat tilankäytöltään tehokkaita ja erittäin toiminnallisia. Asuntotyypit vaihtelevat 33 neliön yksiöistä 79,5 neliön neljään huoneeseen. Isoimmissa asunnoissa on oma sauna. 

Asunto Oy Helsingin Valokehrän arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy / Jesse Anttila.

Asunto oy Helsingin Valokehrä, Sulkapolku 3, Helsinki

-       Rakentaja: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa

-       Kaksi erillistä kerrostaloa (A- ja B-talo), asuinkerroksia on 8

-       131 asuntoa, 33–79,5 m²

-       Sauna- ja kerhotilat kattoterasseineen, ylin 9. kerros

-       Yhtiössä myös mm. talopesula, kuivaushuone, lisävarastotilaa ja ulkoiluvälinevarastot

-       Kolme liiketilaa

-       Pysäköinti pääasiassa hallissa, lisäksi pihapaikkoja

-       Arvioitu rakennusaika 3/18–9/19

-       Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy

-       www.valokehra.fi

Kuvateksti:

Asunto Oy Helsingin Valokehrä rakentuu Pitäjänmäen korkeimmalle kohdalle monipuolisten palvelujen ja hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Nykyisten suunnitelmien mukaan talot valmistuvat syksyllä 2019.

Lisätietoja:

Pohjola Rakennus Oy Uusimaa

Projektipäällikkö Valtteri Partanen

044 777 6969

valtteri.partanen@pohjolarakennus.fi

Myyntipäällikkö Sari Lähde

044 421 0313

sari.lahde@pohjolarakennus.fi

www.pohjolarakennus.fi

www.valokehra.fi

Lappeenrannan kaupunki, Lappeenrannan Kerho Oy, Etelä-Karjalan museo ja Kaakkois-Suomen arkkitehdit SAFA järjestävät keskustelutilaisuuden aiheesta Lappeenrannan muuttuva kaupunkikuva. Tilaisuus järjestetään Upseerikerholla (Upseeritie 2) keskiviikkona 8.11. klo 18. Tilaisuuden tarkoituksena on mahdollistaa avoin keskustelu Lappeenrannan muuttuvasta kaupunkikuvasta. 

Keskustelemassa ovat Lappeenrannan kaupungin kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä (SAFA) ja kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen, Etelä-Karjalan museon rakennustutkija, amanuenssi Sini Saarilahti, Kaakko-SAFA:n puheenjohtaja, arkkitehti Kimmo Könönen (SAFA) sekä Lappeenrannan Kilta ry:n johtokunnan jäsen Marja Vuorinen (valt. tri). Keskustelun puheenjohtajana toimii arkkitehti Seppo Aho (SAFA). Tilaisuuden avaa arkkitehti Klaus Pelkonen (SAFA), joka esittää videon Muuttuva Lappeenranta, kaupunkikuva murroksessa, 1 Johdanto. 

Keskustelutilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Yleisön on mahdollista osallistua keskusteluun kommentein ja kysymyksin. Tilaisuudessa on ilmainen kahvitarjoilu. 

Lisätietoja: 

Lappeenrannan kaupunki:
Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, puh. 040 653 0745, maarit.pimia(a)lappeenranta.fi 

Etelä-Karjalan museo:
Rakennustutkija, amanuenssi Sini Saarilahti, puh. 040 537 0363, sini.saarilahti(a)lappeenranta.fi

Lappeenrannan Kerho Oy:
Arkkitehti Klaus Pelkonen, puh. 050 358 8872, klaus.pelkonen(a)pp.inet.fi
Kerhomestari Pentti Peltomäki, puh. 040 570 5351

Kaakko-SAFA:
Johtokunnan puheenjohtaja Kimmo Könönen, puh. 040 524 4033, kimmo.kononen(a)arktvuori.fi

Siilinjärven keskustan tuntumaan on rakenteilla uusia asumisoikeusasuntoja. TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa Siilinpään asuinalueelle neljäkerroksisen kerrostalon, johon tulee 33 asuntoa. Asunnot rakennetaan osoitteeseen Peltotie 2, hyvien kulkuyhteyksien ja palvelujen äärelle. Keskustan palveluihin on matkaa noin kilometri.

Asuntojen koot vaihtelevat 44,5 m² kaksiosta 80 m² neljän huoneen perheasuntoon. Kaikissa asunnoissa on omat saunat. Asuntoihin tulee laminaattilattiat ja kylpyhuoneisiin laatoitetut seinät sekä lattiat. Keittiössä on keraaminen liesi sekä korkea jää-pakastinkaappi, isommissa huoneistoissa kaksi kylmälaitetta. Lähellä on ala- ja yläkoulu sekä uimaranta.

Rakennuskohteen urakoitsijana toimii Peab Oy. Haku asumisoikeusasuntoihin on alkanut ja ensimmäinen hakuaika jatkuu 5.11.2017 saakka. Asuntojen arvioitu valmistumisaika on syyskuussa 2018.

Mikä on asumisoikeusasunto? Asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asumisoikeuden asuntoon. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Pois muuttaessa asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Lisätietoja:

Myyntineuvottelija Sanna Machul, TA-Yhtiöt, p. 040 922 2454, sanna.machul@ta.fi

Naantalin Tammistoon on rakenteilla uusia asumisoikeusasuntoja. TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa osoitteeseen Torpparinkaari 1 ja 3 neljä rivitaloa, joihin tulee 25 asuntoa. Asunnot rakennetaan vehreälle Tammiston alueelle, päättyvän kadun varrelle. Tammistosta on Naantalin keskustaan matkaa noin neljä ja Turkuun noin 13 kilometriä.

Asuntojen koot vaihtelevat 49,0 m² kaksioista 99,5 m² viisiöön. Asunnot ovat sekä yksi- että kaksitasoisia. Kaikissa asunnoissa on omat saunat. Asuntoihin tulee laminaattilattiat ja kylpyhuoneisiin laatoitetut seinät sekä lattiat. Jokaiselle asunnolle on varattu yksi autokatospaikka ja lisäksi on myös sähköpistokkeella varustettuja pihapaikkoja. Lähistöllä on päiväkoti ja alakoulu. 

Rakennuskohteen urakoitsijana toimii Hartela. Haku asumisoikeusasuntoihin on alkanut ja ensimmäinen hakuaika jatkuu 5.11.2017 saakka. Asuntojen arvioitu valmistumisaika on elokuussa 2018.

Mikä on asumisoikeusasunto? Asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asumisoikeuden asuntoon. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Pois muuttaessa asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Lisätietoja:

Myyntineuvottelija Tiina Iivarinen, TA-Yhtiöt, p. 045 7734 3802, tiina.iivarinen@ta.fi

Ensilumen ja pakkasten aikaan katse kohdistuu Kemissä väistämättä talveen ja vuosittain kaupunkiin nousevaan lumen ja jään ihmemaahan – LumiLinnaan. Linnan rakentaminen aloitetaan lumen teolla joulukuussa, kun pakkaslukemat pysyvät -7 asteen tienoilla. Itse rakentaminen tapahtuu tammikuussa ja ovet avautuvat päiväkävijöille 20.1. 2018, tällä kertaa jo heti aamusta.

LumiLinnan kausi pitenee

”Matkailijoita Kemin talvessa liikkuu jo joulukuun alussa, joten tarve palveluille on suuri. Pyrimme parhaamme mukaan tarjoamaan vieraillemme myös LumiLinna-elämyksen yhä aikaisemmin”, kertoo Kemin Matkailu Oy:n.toimitusjohtaja Susanna Koutonen. ”Matkailijoita liikkuu eri puolilta maailmaa. Palvelemme asiakkaitamme paremmin, kun saamme avata linnan portit ryhmille jopa ennen avajaispäivää ja yksittäisille kävijöille heti aamusta. Toivomme hyvälumista pakkastalvea ja pyrimme pitämään linnan ovet avoinna 14. huhtikuuta saakka. Esittelemme myös huviloiden vieraille ja ryhmille LumiLinnaa rakentamisvaiheessa, jolloin he kokevat ainutlaatuisen elämyksen nähdessään miten valtava lumirakennelma tehdään”, Koutonen jatkaa.

Perinteisesti Lumilinna on avoinna päivittäin klo 10-18, mutta tulevana talvena tulemme järjestämään muutaman iltavierailun lumilinnalle. Näillä vierailuilla pääsee kurkistamaan mitä on kunnossapidon iltatyöt ja miten valmistellaan lumihotelli yövieraita varten. LumiRavintola ja Hotelli palvelevat asiakkaita tietenkin tuttuun tapaan iltaisinkin ja Service Point rakennus on linnan aikana avoinna päivittäin vuorokauden ympäri. Lipun hinta nousee hieman tulevana vuonna, mutta Kemiläiset saavat Kemiläisten kortilla LumiLinnan liput ja kausikortit erikoishintaan.

LumiLinnalla ihastuttavat eläimet ja metsämaisema

Kemin Matkailu Oy:n tiedottaja Noora Barria kertoo, että LumiLinnan teemaksi on valittu metsän eläimet. “Eläimet ihastuttavat ja kiinnostavat kaikenikäisiä riippumatta kulttuurista ja kotimaasta. Metsä taas on osa suomalaista sielun maisemaa. Suomen pinta-alasta noin 70 prosenttia on metsää, jossa eläimet voivat vaeltaa puhtaassa ja vapaassa ilmapiirissä. Haluamme esitellä omalla tavallamme niin Suomen kuin Meri-Lapin alueen luontoa ja eläimistöä muun maailman metsän ja eläinten rinnalla. Saamme mahdollisuuden kertoa vieraillemme siitä mitä Suomella on tarjota upeiden nähtäyyksien rinnalla. Täällä voi niin ihmiset kuin eläimet nauttia  maailman puhtaimmasta ilmasta, tilan tunteesta, kiireettömyydestä ja hiljaisuudesta.” tarkentaa Barria. Vuosittain teema on vaihdellut ja tänä vuonna idea tuli henkilökunnan ideakilpailun tuloksena.  

LumiLinnan suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Frozen Innovations, arkkitehtina jatkaa Rauno Ruonansuu. Veistosten suunnittelu tehdään yhteistyössä Kemin Matkailu Oy:n ja veistäjä tiimin kanssa. Frozen Innovationsin toimitusjohtaja Taavi Heikkilä on toiminut linnan vastaavana työnjohtajana jo useamman vuoden IP-Heikkilän toimiessa urakoitsijana.

LumiLinna-alue ympärivuotisessa matkailukäytössä

Linna rakentuu Kemiin jo 23. kertaa ja toista kertaa uudelle LumiLinna-alueelle. Tarkoituksena on kehittää alueesta ympärivuotinen matkailukeskittymä. Alueella toimii jo pienhuvilat meren rannalla, jotka palvelevat matkailijoita niin kesällä kuin talvella. Huvilat on tehty pääosin lasista kattoa myöten, joten pohjoisen taivaan ja meren ihastelu onnistuu loistavasti. Kesällä LumiLinna Camping palveluineen houkuttelee ohikulkijat Kemiin, ja ruska-aikaan Linnan Rantamaja ja Kota toimivat idyllisinä illanvietto- ja kokouspaikkoina niin paikallisille kuin matkailuryhmille. Vuoden päästä alueelle nousee ympärivuotinen LumiLinna-rakennus, jossa matkailija pääsee kokemaan lumen ja jään tunnelman läpi vuoden. Pohjatyöt mittavalle rakennushankkeelle aloitetaan pikimmiten, jotta työt häiritsevät mahdollisimman vähän asiakkaita talven kiireisimpinä matkailukuukausina.  

Kemin LumiLinna on vuosittain eri teemaan perustuen rakennettava lumen ja jään taideteos. Linnan muurien sisällä toimii LumiRavintola, LumiHotelli, LumiKappeli ja elämyksiä kaikenikäisille. Lumipallomaskotit Arttu ja Terttu ilahduttavat vieraita linnalla päivittäin.