Päivät lyhenevät ja viilenevät, mutta pihaa voi edelleen kunnostaa. Taimia ei haittaa, vaikka maa olisikin kosteaa tai vettä sataisi. Juuri nämä olosuhteet varmistavat taimien keväisen kasvuunlähdön. Tänä syksynä vettä on satanut paljon, joten maa on valmis vastaanottamaan uudet taimet. Jos viileä kevät ja kesä eivät innostaneet istutustöihin, on nyt sopiva aika taimihankintoihin ja istuttamiseen.

Syksy sopii istutukseen
Puutarhaharrastajilta on syksyn istutussesonki jäänyt aivan turhaan unohduksiin. Viheralan ammattilaiset ovat aina käyttäneet tämän vuodenajan edulliset olosuhteet hyväkseen. Ammattilaisille syksy on tärkeä istutussesonki. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät selvästi viherrakentamisessa. Rakentaminen jatkuu työmailla maan jäätymiseen ja pysyvän lumipeitteen tuloon asti. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on istutuskausi venynyt noin kuukaudella. Tällä on merkittävä vaikutus alan työllistävyyteen.

Syksy on useimmille monivuotisille kasveille parasta istutusaikaa. Loppukesällä astiataimien ja alkusyksystä alkaen paljasjuuristen taimien kotimainen valikoima on taimitarhoilla runsaimmillaan. Pihan rakentajien kannattaa hyödyntää paras hetki toivottujen kasvien hankintaan.

Taimivalikoimat runsaimmillaan
Syysistutuksiin on tarjolla laaja valikoima taimia, sillä taimitarhojen sato on valmistunut. Nyt kannattaa kysyä myös sellaisia kasvilajeja, jotka kevätruuhkassa pääsivät loppumaan.

Oikeilla kasvivalinnoilla omaan pihaan voi saada pitkään kestävän syksyisen väriloiston. Puut, pensaat ja perennat hehkuvat kaikissa ruskan väreissä. Jos arvostaa ruskan värejä ja haluaa juuri tietynlaisia sävyjä, kannattaa suunnistaa syksyisin puutarhamyymälään. Varsinkin puilla ja pensailla syysväri vaihtelee, joten valinta on tehtävä silloin, kun värit ovat nähtävillä. Koristekasvien syysväri kannattaa ottaa huomioon jo senkin takia, että usein niiden ruska on voimakkaampi ja hehkuvampi kuin luonnonkasvillisuudella. Osa kasveista kukkii vielä syksyllä, joten ne tuovat lisäväriä pihaan. Joidenkin kasvien marjat koristavat oksia pitkälle talveen asti.'

Juhlavuoden puut rekisteriin
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden aikana istutetut puut kannattaa rekisteröidä www.puutarhaliitto.fi -sivuille Juhlavuoden puu -arkistoon, mistä ne löytyvät myöhemmin ja tallentuvat muistoiksi. Mukaan voi liittää parin lauseen tarinan istutukseen liittyvistä muista tapahtumista. Kuvan voi liittää intagramiin #juhlavuodenpuu -merkillä.

Lisätietoja: Taimistoviljelijät ry 09-5841 6550 040-827 4833

KUVATEKSTI: Useilla koristekasveilla on hieno syysväritys riippumatta kesän sääoloista. Taimitarhalla näkee pensaiden valmistautumisen ruskaan.

Raksystems Insinööritoimisto Oy jatkaa vahvaa kasvuaan Hämeenlinnassa. Yritys muuttaa uusiin, isompiin tiloihin Kasarmikadulle syyskuussa. Kasvun myötä Raksystems laajentaa toimintaansa Kanta-Hämeessä tarjoamalla paikallisesti nyt myös suunnittelu-, valvonta- ja rakennuttamispalveluita.

Valtakunnallinen rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritys Raksystems on Hämeenlinnassa jäädäkseen, ja aikoo rekrytoida alueelta vastaisuudessa useita alan huippuosaajia. Hämeenlinnalaiset tuntevat Raksystemsin ennestään asuntokauppaan liittyvistä palvelukokonaisuuksistaan, kuten Asuntokaupan kuntotarkastuksesta, mutta nyt yritys tarjoaa paikallista osaamista myös suunnittelu-, valvonta- ja rakennuttamiskentässä.

Palvelutarjonnan laajentaminen suunnitteluun, valvontaan ja rakennuttamiseen mahdollistaa paikallisen osaamisen aina remontin alusta loppuun asti. Nyt asiakkaita palvellaan kokonaisvaltaisesti ja taloudellisesti koko elinkaaren ajan niin korjausrakentamisessa kuin uudisrakentamisessakin unohtamatta kuitenkaan jo tutuiksi käyneitä asuntokaupan kuntotarkastuksia.

Hämeenlinnalaista asiantuntijuutta

Raksystems on perustettu vuonna 1989 ja saavuttaa parin vuoden päästä kunnioitettavan 30 vuoden iän. Etelä-Hämeen aluetoimisto ei tässäkään jää jälkeen, sillä sekin on jo lähes 15 vuoden ikäinen. Toimisto on alusta asti ollut erittäin vetovoimainen.

- 'Oli vain ajan kysymys, että palveluita haluttiin laajentaa alueella. Meillä on melkein 20 aluetoimistoa ympäri Suomea. Laadukas palvelu syntyy paikallisesta läsnäolosta ja haluamme tarjota asiakkaillemme mahdollisuuden käyttää palveluitamme valtakunnallisesti', kertoo Raksystemsin toimitusjohtaja Marko Malmivaara.

Tällä hetkellä Hämeenlinnassa toimii seitsemän raksystemslaista. Kaikki ovat työskennelleet Raksystemsillä jo vuosien ajan ja alue on heille erittäin tuttu. Työntekijät ovat tyytyväisiä siihen, että alueelle saadaan lisää tekijöitä.

- 'Hämeenlinna on ihanteellisten kulkuyhteyksien varrella, sillä siitä on lähes samanpituinen matka Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun kuin Lahteenkin. Täällä on aina ollut tarve alan tekijöille, joten on mahtavaa, että saamme nyt mukaan myös suunnittelu-, valvonta- ja rakennuttamispuolen tekijöitä. Tulemme lähiaikoina rekrytoimaan useita uusia työntekijöitä. Tällä hetkellä haemme rakennesuunnittelijaa ja kuntotarkastajaa', kertoo Etelä-Hämeen aluepäällikkö Tero Sinikara innoissaan.

Yrityksen kasvu on hurjaa

Yritys ei menesty ilman kunnianhimoista suunnittelua ja johtamista. Raksystems on hyvä esimerkki menestymisestä.

- 'Liikevaihtomme on kasvanut vuoden takaisesta 36 % ja olemme palkanneet kahden viime vuoden aikana yli 60 uutta työntekijää. Kasvu on hurjaa ja olemme hyvässä suunnassa kahden vuoden takaisessa suunnitelmassamme. Jokainen työntekijämme tekee töitä täydellä sydämellä asiakkaan parhaan edun saavuttamiseksi ja työ kantaa hedelmää', Raksystemsin toimitusjohtaja Marko Malmivaara kertoo.

Myös Hämeenlinnan ulkopuolella Raksystemsin tunnetuimpia palvelukokonaisuuksia ovat asuntokauppoihin liittyvät palvelut, mutta pikkuhiljaa yritys aletaan tuntea myös sen tarjoamista suunnittelu- ja konsulttipalveluista.

- 'Kaikki alkoi puolitoista vuotta sitten, kun Raksystems osti AEC Rakennus Oy Projektinjohdon osakekannan helmikuussa 2016. Tämän johdosta yrityksen fokus on laajentunut kuntotutkimuksesta yhä enemmän myös projektinjohtoon, rakennuttamiseen, valvontaan sekä suunnitteluun', Malmivaara jatkaa.

Lisätietoja:

Raksystems Insinööritoimisto Oy

Marko Malmivaara
Toimitusjohtaja

p. 0400 464 934
marko.malmivaara@raksystems.fi

Tervetuloa Topin ja Mielen yhteiseen keittiöiltaan to 12.10. klo 18-20 Vantaan uudistettuun myymälään!

Ohjelmassa mm. Mielen kodinkoneuutuuksia ja sisustussuunnittelija Helena Karihtalan sisustusideoita keittiöön. Buffetin makuihin johdattelee Kari Aihinen ravintola Rosterista.

Tehtaan ja oheistuotteiden edustajia paikalla: Cosentino, Limente, Miele, Stala ja Ylämaan Graniitti.

Ilmoittaudu mukaan ma 9.10. mennessä tiina.trygg(at)topi-keittiot.fi tai mika.trygg(at)topi-keittiot.fi

Topi Vantaa: Tammiston kauppatie 18 B, 01510 Vantaa, topi-keittiot.fi

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee tänään älyverkkotyöryhmän väliraportin työstä, jossa kehitetään joustavaa ja asiakaslähtöistä sähköjärjestelmää. Caruna on työryhmässä mukana ja korostaa toimivaa kokonaisratkaisua, joka on rakennettu sähkönkäyttäjien lähtökohdista. Tähän tähtää myös Carunan käynnissä oleva vuosikymmenen kestävä sähköverkon uudistushanke.

Hankkeessa sähkönsiirtoverkko saneerataan siten, että se palvelee asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet pitkälle tulevaisuudessa.

”Teknisesti Carunan verkko mahdollistaa nähtävissä olevan kehityksen. Jo nyt tiedetään, että Suomessa tavoitellaan 250 000 sähköauton rajaa vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvan energian pientuotantokapasiteetti tuplaantui verkossamme viime vuoteen verrattuna, ja sähköverkkoon kytkettyjen aurinkosähköjärjestelmien kasvu vain kiihtyy", älyverkkotyöryhmän työhön Carunasta osallistuva kehityspäällikkö Bengt Söderlund kertoo.

Caruna sähköistää Suomea omilla verkkoalueillaan uudelleen ja korvaa vuosikymmeniä sitten rakennetun, teknisen käyttöikänsä päässä olevan verkon modernilla. Saneeraus parantaa sähkönjakelun luotettavuutta ja samalla ennakoidaan tulevaisuuden tarpeita.

"Paljon on myös vielä muita, tuntemattomampia kehityssuuntia, joita nyt ennakoimme. Perspektiivin asiaan antaa muutos, joka Suomen nykyisen sähkönsiirtoverkon rakentamisesta 60- ja 70-luvuilla tähän päivään on nähtävissä. Energiankulutus on moninkertaistunut, ja digitaalisuus on vienyt sähkönsiirron laatuvaatimukset aivan eri tasolle kuin Suomea sähköistettäessä”, Söderlund valottaa.

Asiakkaille vaihtoehtoja joustavaan kulutukseen

Energiajärjestelmän kestävyys on keskeinen ratkottava asia myös sähköverkkoyhtiöissä.

 ”Pyrimme omalta osaltamme tuomaan ratkaisun siihen, että sähkö saadaan riittämään vuoden jokaisena hetkenä kaikille tarvitseville. Suomessa sähköverkko toimii jo nykyisellään kaksisuuntaisesti ja Carunan verkonparannusohjelma mahdollistaa esimerkiksi virtuaalivoimalaitosten tai sähköautojen akkujen valjastamisen energialähteiksi saumattomasti. Esimerkiksi näillä keinoilla sähköjärjestelmä pystyttäisiin säilyttämään häiriöttömänä silloinkin, kun kulutushuiput uhkaavat ylittää tuotannon”, Söderlund jatkaa.

Sähkön kulutusta voidaan tasata jo nykyisillä ratkaisuilla. Yösähkö on yksi perinteinen esimerkki kulutuksen jaksottamisesta eri vuorokaudenaikoihin.  Älyverkkokehitys vie mahdollisuudet uudelle tasolle. Carunan mukaan optimaalisinta olisi, että asiakkaalla olisi mahdollisimman monia vaihtoehtoja omaan tilanteeseen parhaiten sopivan vaihtoehdon valitsemiseksi.

”Nykyaikaisten sähkömittareiden ja niihin perustuvien palvelujen ansiosta sähkönkäyttäjät voivat itse määritellä sähkön kulutustason tai päättää, mihin aikaan käyttää sähköä esimerkiksi lämmitykseen tai lämminvesivaraajaan, ja ohjata sitä kautta omaa kulutustaan. Samalla tavalla on mahdollista määritellä, millä hintatasolla esimerkiksi tuottamansa aurinkoenergian on valmis myymään muiden käyttöön. Tulevaisuus on täynnä mielenkiintoisia haasteita ja olemme mielellämme mukana ratkomassa niitä”, Söderlund toteaa.

Älyverkkotyöryhmän kaksivuotinen työ jatkuu ja Caruna osallistuu työskentelyyn asiakasnäkökulmasta. Kokonaisratkaisua haetaan yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa perusteellisen valmistelun pohjalta, jossa jokainen osa-alue käydään tarkkaan läpi.

Kiinteistötietopalvelu Datscha on valittu NYC Real Estate Tech Week Awards -kilpailussa finalistiksi kahdessa kategoriassa. 

Datscha on ainoana pohjoismaisena yrityksenä ehdolla kategorioissa Top Innovator ja Top Executive. Palkinnot jaetaan MIPIM PropTech Summit - tapahtuman yhteydessä lokakuun 11. päivä New Yorkissa.

"Olemme erittäin ylpeitä siitä, että Datscha and Datschan Head of Product Management, Magnus Svantegård, ovat finalisteina kahdessa eri kategoriassa ainoina pohjoismaalaisina edustajina. Se on jälleen yksi osoitus siitä, kuinka pitkällä olemme alan ja Prop Techin kehityksessä", sanoo Datschan markkinointijohtaja Johan Hopstadius. 

NYC Real Estate Tech Week Awards 2017 - Top Innovator 
Datscha (SE)
LEVERTON (DE)
VTS (US)
Thornton Tomasetti (US)
Ten-X Commercial (US)

NYC Real Estate Tech Week Awards 2017 - Top Executive
Magnus Svantegard, Head of Product Management, Datscha (SE)
Nick Romito, Founder and CEO, VTS (US)
Steve Jacobs, Senior Managing Director, Ten-X Commercial (US)
Maggie Burns, VP of Real Estate, Breather (US)
Elizabeth Dukes, Partner, iOFFICE (US)

NYC Real Estate Tech Week Awards 2017

Tapahtuman järjestävät MetaProp NYC, NYCEDC ja lukuisat eri kiinteistöalan toimijat. NYC Real Estate Tech Week toteutetaan vuosittain yhdessä MIPIM PropTech Summit - tapahtuman kanssa New Yorkissa.

Lisätietoja

Taru Kuusisto, taru.kuusisto@datscha.com,  puh. +358445016698

Tiedote 9.10.2017

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy

Salon Kaukolämpö Oy

Salon kaupunki

Turun kaupunki

Turun ja Salon kaupungit näyttävät vihreää valoa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) ja Salon Kaukolämpö Oy:n ekovoimalaitoshankkeelle. LSJH:n ja Salon Kaukolämmön suunnitelmissa on perustaa yhteisyritys, joka rakentaa Salon Korvenmäkeen lounaisen Suomen yhdyskuntajätteitä hyödyntävän ekovoimalaitoksen.

Turku ja Salo suhtautuvat suopeasti LSJH:n ja Salon Kaukolämmön ekovoimalaitoshankkeeseen. Asiaa käsiteltiin maanantaina 9. lokakuuta Turun ja Salon kaupunginhallitusten konsernijaostoissa sekä Salon kaupunginvaltuuston iltakoulussa.

– Turun kaupungin näkemyksen mukaan seudulliselle jätehuoltoratkaisulle on todellinen tarve, ja Saloon rakennettavan ekovoimalaitoksen toteuttaminen on toiminnallisesti hyvin perusteltu, Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen toteaa.

Reunaehtoina Turun kaupunki edellyttää LSJH:ta sitoutumaan siihen, että se käynnistää energiahyödyntämisen rinnalle myös kiertotalousratkaisuja jätteiden materiaalihyötykäytön edistämiseksi. LSJH:n tulee lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että polttoprosessista syntyvä lämpökuorma hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

Seudullisesti merkittävä hanke tuo säästöjä

Lounais-Suomen ekovoimalaitos on suunniteltu toteutettavaksi LSJH:n ja Salon Kaukolämmön osinkoa jakamattomana yhteisyrityksenä. Hankkeen on laskettu säästävän vuodessa nykytasoon verrattuna 4 miljoonaa euroa jätehuollon kustannuksia.

Turun mukaan yhtiön tulee suunnitella hankkeesta muodostuvan taloudellisen hyödyn jakaminen siten, että asiakashintoihin voidaan kohdentaa syntypaikkalajittelua edistäviä taksan alennuksia. Osa tuloksesta olisi varattava uusien kiertotaloutta edistävien teknisten ja toiminnallisten ratkaisujen kehittämiseen ja niitä tukevien investointien toteuttamiseen.

– Vaikka yhtiö toimii liiketoimintamuotoisesti, sen vastuulla on seutukunnan kestävän kehityksen linjausten tukeminen. Välillisenä aluetaloudellisena tavoitteena on toimiminen kiertotalousratkaisuihin perustuvien uusien liiketoimintamallien alustana, Virtanen muistuttaa.

­Salon kaupunginjohtajan Lauri Innan mukaan Salon elinkeinoelämän kannalta ekovoimalalaitoksen toteutuminen olisi äärimmäisen merkittävää niin syntyvien työpaikkojen kautta kuin osana laajempaa cleantech-klusteria.

– Nyt suunnitteilla oleva ekovoimalaitos on maakunnallinen yhteishanke, jonka toteutuksessa pyrimme kaikkia osapuolia hyödyttävään win–win-ratkaisuun, Inna summaa.

­LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä kertoo, että hanke voi nyt edetä kaupunkien ennakkonäkemykset huomioiden.

– ­LSJH on hakenut ekovoimalaitokselle ympäristölupaa. Seuraavaksi kutsumme koolle yhtiökokouksen, jossa päätetään yhteisyrityksen perustamisesta. Yhteisyritys on tarkoitus perustaa tämän vuoden aikana ja ekovoimalaitos saada käyttöön vuoden 2020 lopulla, Heikkilä kertoo.

Kierrätyskelvottomasta jätteestä edullista lähienergiaa

LSJH:n jätekeskuksiin tuodaan joka arkipäivä 350 000 pussillista polttokelpoista jätettä, josta asukkaat ovat lajitelleet pois kierrätettävät jätteet. Jätteiden lajittelun ja hyödyntämisen lähtökohdat ovat yksinkertaiset: Vaaralliset jätteet pitää saada erikseen turvalliseen käsittelyyn ja kaikki kierrätettävät jätteet materiaalikiertoon. Loput jätteistä ovat polttokelpoista eli energiana hyödynnettävää.

– Ekovoimalaitokseen ei haluta kierrätyskelpoisia materiaaleja, vaan ne saadaan materiaalikiertoon parhaiten, kun asukkaat lajittelevat ne erikseen jo jätteen syntypaikalla eli kotona, Heikkilä toteaa.

Paikallisessa ekovoimalaitoksessa kotien polttokelpoisista jätteistä saadaan lähienergiaa, joten ekovoimalaitos korvaisi perusenergian tuotannossa fossiiliset polttoaineet. Laitoksen polttotekniikkana olisi uudenaikainen ja varmatoiminen arinakattilatekniikka.

– Pidämme hyvänä asiana, että hanke etenee. Tulevaisuudessa voisimme tarjota asiakkaillemme edullista ja hintatasoltaan vakaata kaukolämpöä, Salon Kaukolämmön toimitusjohtaja Jarkko Niemi kommentoi.

Ekovoimalaitoksessa jäljelle jäävää kuonaa saadaan myös materiaalikiertoon muun muassa rakennusmateriaalien osaksi, ja kuonasta seulotut metallit saadaan kierrätykseen metalliteollisuuden raaka-aineiksi.

Lisätietoja:

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
- hallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni, p. 040 729 4536, olli.manni@turku.fi 
- toimitusjohtaja Jukka Heikkilä, p. 020 728 2101, jukka.heikkila@lsjh.fi

Salon Kaukolämpö Oy
- toimitusjohtaja Jarkko Niemi, p. 02 778 5601, jarkko.niemi@salonkaukolampo.fi
- hallituksen puheenjohtaja Matti Varajärvi, p. 040 032 2540 matti.varajarvi@salo.fi 

Salon kaupunki
- kaupunginjohtaja Lauri Inna, p. 02 778 2001, lauri.inna@salo.fi

Turun kaupunki
- apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, p. 02 262 7222, jarkko.virtanen@turku.fi

Pressmeddelande 09.10.2017

Sydvästra Finlands Avfallsservice Ab

Salon Kaukolämpö Oy

Salo stad

Åbo stad

Åbo stad och Salo stad ger grönt ljus åt Sydvästra Finlands Avfallsservice Ab:s (LSJH) och Salon Kaukolämpö Oy:s ekokraftverksprojekt. LSJH och Salon Kaukolämpö planerar att grunda ett gemensamt ägt företag som bygger ett ekokraftverk till Korvenmäki i Salo. Ekokraftverket skall utnyttja samhällsavfallet från sydvästra Finland.

Åbo och Salo ställer sig positivt till LSJH:s och Salon Kaukolämpös ekokraftsverksprojekt. Ärendet behandlades måndagen den 9 oktober av stadsstyrelsens koncernsektion både i Åbo och Salo samt vid stadsfullmäktiges aftonskola i Salo.

– Enligt Åbo stads uppfattning finns det ett verkligt behov för en regional avfallshanteringslösning och att verkställa byggandet av ekokraftverket i Salo är funktionellt väl motiverat, konstaterar Åbo stads biträdande stadsdirektör Jarkko Virtanen.

Åbo stad förutsätter att LSJH binder sig till att vid sidan av energiutnyttjandet inleda även lösningar som grundar sig på cirkulär ekonomi i syfte att främja materialåtervinning av avfall. LSJH bör vidare fästa uppmärksamhet vid att värmelasten som bildas utnyttjas så effektivt som möjligt.

Det regionalt betydelsefulla projektet innebär besparingar

LSJH och Salon Kaukolämpö planerar att förverkliga Sydvästra Finlands ekokraftverk som ett gemensamt ägt företag som inte delar ut dividender. Projektet beräknas spara in 4 miljoner euro om året i avfallshanteringskostnader jämfört med den nuvarande nivån.

Enligt Åbo bör företaget planera utdelningen av den ekonomiska nyttan på ett sådant sätt att prissänkningar riktas så att de uppmuntrar kunderna till att källsortera. En del av resultatet borde reserveras till att utveckla tekniska och funktionella lösningar som främjar cirkulär ekonomi samt till att stöda förverkligandet av investeringar som stöder dessa.

– Fastän verksamheten bedrivs i företagsform har företaget ansvar för att stöda regionens riktlinjer för hållbar utveckling. Den indirekta regionalekonomiska målsättningen är att fungera som en plattform för nya affärsmodeller som baserar sig på lösningar för cirkulär ekonomi, påminner Virtanen

Enligt Salos stadsdirektör Lauri Inna skulle förverkligandet av ekokraftverket vara oerhört betydelsefullt för näringslivet i Salo, både med tanke på de arbetsplatser som den ger upphov till och som en del av ett bredare cleantech-kluster.

– Ekokraftverket som nu planeras är landskapets gemensamma projekt och i genomförandet strävar vi till en win-win-lösning som gynnar alla parter, summerar Inna.

­LSJH:s verkställande direktör Jukka Heikkilä berättar att projektet nu kan fortskrida med beaktande av städernas förhandsställningstagande.

– ­LSJH har ansökt om miljötillstånd till ekokraftverket. Till näst kallar vi till bolagsstämma, där det görs beslut om att grunda ett gemensamt ägt företag. Det är meningen att det gemensamt ägda företaget grundas ännu i år och att ekokraftverket kan tas i användning i slutet av år 2020, berättar Heikkilä.

Avfall som inte går att återvinna blir till förmånlig närenergi

Varje vardagtransporteras350 000 soppåsar med brännbart avfall till LSJH:s avfallscentraler. Från detta avfall har invånarna redan sorterat bort det avfall som går att återvinna. Utgångspunkten för hur avfall sorteras och utnyttjas är enkel: Farligt avfall tas skilt till säker behandling och allt avfall som går att återvinna sätts i materialåtervinning. Resten av avfallet är brännbart, det vill säga att det utnyttjas vid energiproduktion.

– Vi vill inte ha återvinningsbara material till ekokraftverket, utan materialen fås i kretslopp på bästa möjliga sätt genom att invånarna sorterar dem separat redan där avfallet uppstår, alltså hemma, konstaterar Heikkilä.

I ett regionalt ekokraftverk ger det brännbara avfallet från hemmen närenergi, så ekokraftverket skulle ersätta fossila bränslen i basenergiproduktionen. Anläggningen skulle ha en modern och driftsäker förbränningsteknik.

– Vi ser det som en bra sak att projektet framskrider. I framtiden kunde vi erbjuda våra kunder förmånlig fjärrvärme med en stabil prisnivå, kommenterar Jarkko Niemi, verkställande direktör för Salon Kaukolämpö.

Slaggen från ekokraftverket går också i materialkretslopp bland annat som råvara för byggmaterial,
och de metaller som tas tillvara från slaggen återvinns som råmaterial av metallindustrin.

Ytterligare information:

Sydvästra Finlands Avfallsservice Ab
- styrelseordförande Olli A. Manni, tfn 040 729 4536, olli.manni@turku.fi 
- verkställande direktör Jukka Heikkilä, tfn 020 728 2101, jukka.heikkila@lsjh.fi

 Salon Kaukolämpö Oy
- verkställande direktör Jarkko Niemi, tfn 02 778 5601, jarkko.niemi@salonkaukolampo.fi
- styrelseordförande Matti Varajärvi, tfn 040 032 2540 matti.varajarvi@salo.fi

 Salo stad
- stadsdirektör Lauri Inna, tfn 02 778 2001, lauri.inna@salo.fi

Åbo stad
- biträdande stadsdirektör Jarkko Virtanen, tfn 02 262 7222, jarkko.virtanen@turku.fi

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja YIT ovat allekirjoittaneet partnerisopimuksen YIT Opinnot Tradenomi –oppilaitosyhteistyöstä maanantaina 9. lokakuuta. Yhteistyöhön lähdetään konkreettisesti tarjoamalla liiketalouden ja tietotekniikan opiskelijoille viiden opintopisteen kokonaisuutta, joka tuo opintoihin konkretiaa ja voi antaa suuntaa koko työuralle.

– Työmailla tarvitaan erilaisista koulutustaustoista lähtöisin olevia ihmisiä. Haemmekin nyt aidosti mallia, jonka avulla voimme kehittää projektiemme toteuttamista tuomalla uusien alojen osaajia ja tulevaisuuden tekijöitä niin työmaillemme kuin koko rakennusalalle, sanoo YIT:n henkilöstöjohtaja Pii Raulo.

Tradenomiopiskelijoilla on monenlaisia vahvuuksia, joista on hyötyä työmaalla: esimerkiksi IT-osaaminen, kieli- ja viestintätaidot sekä talousmaailman tuntemus. – YIT Opinnot tarjoaa opiskelijalle ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää työ ja opiskelu. Tiivis yritysyhteistyö tukee opiskelijoiden ammatillista kehittymistä ja mahdollistaa teoriatiedon luonnollisen nivoutumisen käytännön työtehtäviin, täydentää Haaga-Helian opintokoordinaattori Alisa Pettersson, joka toimii yhteistyön partnerimanagerina.

YIT on suuri rakennusalan toimija, joka luo kaupunkiympäristöä rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Vuonna 2016 yrityksen liikevaihto oli lähes 1,8 miljardia euroa ja se työllisti noin 5 300 henkilöä.

Partnerisopimusta olivat allekirjoittamassa Haaga-Heliasta rehtori Teemu Kokko ja YIT:n puolesta henkilöstöjohtaja Pii Raulo. 

Lisätietoa: 
projektipäällikkö Timo Lampikoski, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, puh 040 488 7102 

Kauklahden Bassenkylän luonnonläheiselle alueelle rakentuu yhdeksään paritaloon 18 asuntoa, rivitaloon kuusi asuntoa ja kaksikerroksiseen pienkerrostaloon 21 asuntoa. Paritalojen huoneistot ovat pääosin neljän huoneen perheasuntoja, ja loput kahdesta neljän huoneen asuntoja. Rakennustyöt alkavat lokakuussa 2017 ja valmistuvat keväällä 2019.

Basso Building Systems toteuttaa kohteen TA-Asumisoikeus Oy:lle KVR-urakkana. Basso käynnistää säännöllisesti uusia vastaavia rakennusprojekteja pääkaupunkiseudulla. Projekteissaan Basso toimii joko perustajaurakoitsijana tai kokonaisvastuurakentajana, jossa se tekee myös kohteen suunnittelut, oman konseptinsa mukaan.

Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen teitä ja rakennuksia. Niiden rakentaminen muuttaa luontoa ja heikentää luonnon monimuotoisuutta paikallisesti. Metsähallitus ja NCC selvittävät pilottiprojektissaan voisiko haittavaikutukset hyvittää. Projekti on ainutlaatuinen Suomessa ja jopa Pohjoismaissa.

Kyse on vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, ja pilottihankkeen tarkoituksena on kehittää Suomeen uudenlainen toimintamalli. Kompensaatio on mekanismi, jolla luonnon monimuotoisuutta heikentävää toimintaa korvataan kunnostamalla elinympäristöjä. Tavoitteena on, ettei luonnon monimuotoisuudessa tapahtuisi heikennystä.

Ekologinen kompensaatio tuo pilaaja maksaa -periaatteen luonnonsuojeluun. Kompensaatiossa maankäyttöhankkeita tekevät yritykset ja maanomistajat tekisivät osansa monimuotoisuuden vähentämisen pysäyttämiseksi.

- NCC pyrkii aktiivisesti vähentämään toimintansa negatiivista vaikutusta yhteiskuntaan ja ympäristöön. Tiedostamme, että yhteiskunnan rakentajana meillä on myös merkittävä vastuu ympäristöstä. Ekologisen hyvityksen pilottihanke edistää kestävää kehitystä ja auttaa luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä, sanoo NCC-konsernin kestävän kehityksen liiketoimintajohtaja Jukka Viitanen.

- Tulevaisuudessa uskomme, että vapaaehtoinen kompensaatio nopeuttaa toimintalupien käsittelyä, mistä syntyy merkittäviä hyötyjä kiviainestoiminnallemme, kertoo NCC Industryn kehityspäällikkö Taina Piiroinen.

- Metsähallitus on monipuolisen biotalouden edelläkävijä ja pyrkii toisaalta pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen valtion mailla ja toisaalta etsimään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kompensaatiokohteiden tarjoaminen toteuttaa kumpaakin edellä mainituista näkökulmista, sanoo Metsähallitus Kiinteistökehityksen johtaja Tuomas Hallenberg.

Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteisiin pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja elinympäristöjen heikentyminen vuoteen 2020 mennessä. Luonnon monimuotoisuuden suojelu kaipaa kipeästi uusia keinoja, koska nykyisin keinoin asetettua tavoitetta ei saavuteta. Kompensaatio voisi olla yksi tulevaisuuden toimintamalleista.

NCC:n ja Metsähallituksen pilottihankkeessa hyödynnetään Ympäristöministeriön ELITE-hankkeen tutkimustuloksia ja siinä kehitettyä biodiversiteetin arvotusmallia yhteistyössä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen ja Suomen Ympäristökeskuksen kanssa. Pilotista saatavia kokemuksia ja tietoa voidaan hyödyntää lainsäädännön kehittämistyössä sekä vapaaehtoisten kompensaatiotoimenpiteiden toimeenpanossa. Mukana on myös Suomen Habitaattipankki, jonka tarkoituksena on perustaa Suomeen kompensaatiomarkkinat.

Lisätiedot:

NCC, kestävän kehityksen liiketoimintajohtaja Jukka Viitanen, p. 040 722 4896, jukka.viitanen@ncc.fi

Metsähallitus Kiinteistökehitys, johtaja Tuomas Hallenberg, p. 040 528 6069, tuomas.hallenberg@metsa.fi

Finrail Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi on valittu DI Pertti Korhonen.

Korhonen on toiminut aiemmin mm. Outotec Oyj:n ja Elektrobit Oyj:n toimitusjohtajana sekä erilaisissa johtotehtävissä Nokia Oyj:ssä. Nykyään Korhonen toimii useiden pörssi- ja kasvuyhtiöiden hallituksissa, kuten DNA Oyj:n ja Finpro Oy:n hallituksen puheenjohtajana sekä Tekesin johtokunnan puheenjohtajana. 

Finrail Oy:n hallituksen muut jäsenet ovat Pia Björk, Kimmo Mäki, Yrjö Poutiainen, Kaija Sellman ja Pekka Timonen.

Lisätietoja: Liikenne- ja viestintäministeriö, yksikön johtaja, hallitusneuvos Ruuskanen Sanna, p. 050 376 2377, sanna.ruuskanen@lvm.fi

Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) kumppaneineen ovat saaneet merkittävän rahoituksen EU:lta betonin korvaavan rakennusmateriaalin ja uudenlaisen kaupunkikuvan kehittämiseen. Urban infra revolution -hankkeen kokonaiskustannukset ovat 4,2 miljoonaa euroa, josta EAKR:n Urban Innovation Action (UIA) -ohjelma rahoittaa 80 prosenttia eli 3,4 miljoonaa euroa, loppu tulee hankkeeseen osallistuvilta organisaatioilta.

Kyseessä on Suomen mittakaavassa merkittävä kiertotalouteen liittyvä kolmevuotinen hanke, jossa metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirtoja yhdistämällä kehitellään uusi kestävän kehityksen mukainen materiaali. Sen on tarkoitus korvata rakennusteollisuudessa betonia, sillä sementtiteollisuus aiheuttaa seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Tavoitteena on myös kehittää täysin uudenlainen tapa rakentaa. Parhaimmassa tapauksessa kehitystyön myötä syntyvä materiaali ja menetelmät soveltuisivat muuallekin maailman kaupunkeihin, jolloin niistä tulisi osa uutta, urbaania kaupunkiarkkitehtuuria.

–Teknologisten ratkaisujen lisäksi tutkimme hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja uusia liiketoimintamalleja. Lisäksi hankkeen aikana kehitetään uuden materiaalin 3D-printtausta paikan päällä rakentamisessa, kertoo LUT:n Re-source-tutkimusalustan johtaja Mari Kallioinen.

– Uusi tavoiteltava tuote on komposiittimateriaali, jota voidaan vahvistaa esimerkiksi biokuiduilla. Komposiitista valmistetut tuotteet ovat pitkäikäisiä, ja ne voidaan kierrättää turvallisesti vielä käytön jälkeenkin. Sivuvirrat, joita hyödynnetään, ovat tuhka, viherlipeäsakka, rikastushiekka sekä rakennus- ja kuitujäte, kertoo Apila Groupin toimitusjohtaja, FT Mervi Matilainen.

– Betonin ja uuden materiaalin 3D-tulostuksen myötä voidaan ehkä vapautua rakentamisen kaavamaisesta muotokielestä ja tehdä kaarevia ja myös funktionaalisia muotoja. Uudesta materiaalista voisi syntyä vaikkapa entistä esteettisempiä meluvalleja, puiston penkkejä ja skeittiramppeja. Tämän vuoksi hankkeessamme on mukana muotoiluyrityksiä, sanovat asiantuntijat Terhi Jantunen ja Eeva Pihlajaniemi Lappeenrannan kaupungilta.

– EU-hanke toimii luonnollisena jatkumona FIMAtecin kehityspolulla, sillä uudet ympäristöystävälliset ja ominaisuuksiltaan ylivertaiset rakennusmateriaalit tulevat muuttamaan merkittävästi maailmaa jo lähitulevaisuudessa. FIMAtec haluaa olla tässä kehityksessä mukana ja toimia suunnannäyttäjänä, kertoo FIMAtecin liiketoimintajohtaja Antti Korhonen. 

Mukana merkittävä yritysverkosto

Hanke polkaistaan käyntiin marraskuun alussa 2017, ja se kestää 31.10.2020 asti. Lappeenrannan kaupungin ja LUT:n lisäksi hankkeessa ovat mukana Saimaan ammattikorkeakoulu, Imatran seudun kehitysyhtiö (Kehy), Metsäliitto, Apila Group, Outotec, Nordkalk, FIMAtec, UPM, Total Design ja Design Reform. 

– Hankkeen myötä Lappeenrannan asema kansainvälisesti kiinnostavana yhteistyökumppanina kasvaa. Kaupunki ei ole aiemmin ollut mukana vastaavankokoisessa, suoraan EU:lta rahoitettavassa kehityshankkeessa. Määrätietoinen kehitystyömme on tuottanut tulosta, iloitsee Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva. 

Lappeenrannan kaupunki on hankkeen vetäjä. LUT:stä mukana on viisi tutkimusryhmää, jotka kuuluvat poikkitieteelliseen Re-source-tutkimusalustaan. LUT tutkii sekä materiaali- ja valmistustekniikoiden kehitystä että liiketoimintamalleja ja tekee lisäksi kestävyystarkasteluja. 

Apila Group ja Outotec tekevät materiaalikehitystä, metsäteollisuuden yritykset toimittavat materiaalia, kuten myös Nordkalk, josta tulee rikastushiekkaa materiaalin työstöön. FIMAtec toteuttaa 3D-tulostusten pilotoinnit. Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa rakennetun ympäristön moniulotteista informaatiota sisältäviä tietomalleja. Mallinnusta hyödyntämällä tuodaan hankkeen tuloksia näkyväksi sekä hankkeessa mukana olevien design-yritysten muotoilu- ja kaupunkisuunnitteluosaaminen suunnittelijoiden ja kaupunkilaisten käyttöön. 

Kuvateksti: Urban infra revolution -hankkeen myötä Lappeenrannan asema kansainvälisesti kiinnostavana yhteistyökumppanina kasvaa. Kuvassa asiantuntijat Eeva Pihlajaniemi (vasemmalla) ja Terhi Jantunen.

Lisätietoja:
Asiantuntija Terhi Jantunen, Lappeenrannan kaupunki, p. 0405305958, terhi.jantunen@lappeenranta.fi
Asiantuntija Eeva Pihlajaniemi, Lappeenrannan kaupunki, p. 0440523056, eeva.pihlajaniemi@lappeenranta.fi
Toimitusjohtaja Mervi Matilainen, Apila Group Oy, p. 0451113606, mervi.matilainen@apilagroup.fi

Re-source-tutkimusalustan johtaja Mari Kallioinen, LUT, p. 040 5939881, mari.kallioinen@lut.fi
Professori Antti Häkkinen, LUT, p. 040 3543218, antti.hakkinen@lut.fi

Liiketoimintajohtaja Antti Korhonen, p. 041 431 5837, antti.korhonen@fimatec.fi

Pyhännän kunta on antanut Metsähallitukselle rakennusluvan 32 tuulivoimalalle ja kahdelle sähköasemalle Pyhännän Piiparinmäelle. Alueella on Piiparinmäen tuulivoimapuisto osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on vahvistanut 14.12.2015.

Tuulivoimalat ja sähköasemat sijoittuvat Piiparinmäen osayleiskaavan mukaisiin paikkoihin. Osayleiskaavan valmistelun aikana Piiparin alueelle tehtiin useita selvityksiä mm.

• YVA-selostus, muinaisjäännösinventointi, luontoselvitys (linnusto, kasvillisuus ja eläimet)
• metsäpeuraselvitys, Natura-arvioinnit, meluselvitys
• petoeläinselvityksiä (susi, ahma ja karhu)
• tuulivoimaloista on tehty myös kuvamallinnuksia eri suunnista.

Kunnanvaltuusto vahvisti osayleiskaavan 14.12.2015 § 46. Kunnanvaltuuston tekemä päätös on tullut lainvoimaiseksi 15.1.2016.

Pyhännän Piiparinmäki on osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluu vielä 18 tuulivoimalaa Kajaanin puolella. Kajaanin luvista on käynnissä valitusprosessit. Toteutuessaan Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimapuisto olisi yksi Suomen suurimmista tuulivoimapuistoista.

Metsähallituksen tehtävänä on hallinnassaan olevien valtion alueiden varaaminen ja jalostaminen tuulivoimatoimintaan sopiviksi, aktiivinen hankekehitys ja alueiden vuokraus kilpailutukseen perustuen. Metsähallitus luovuttaa tuulivoimaloiden rakentamisoikeuden varaus– ja käyttöoikeussopimuksilla, jotka eivät poissulje alueen muuta käyttöä, esim. virkistyskäyttöä.

- Tavoitteenamme on mahdollistaa valtion alueiden tehokas käyttö tuulivoimassa, kuitenkin muut maankäyttötarpeet ja ympäristöarvot huomioon ottaen. Samalla haluamme omalla aktiivisella toiminnalla edistää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista, Metsähallituksen tuulivoimapäällikkö Pertti Tapio kertoo. Tapion mukaan hallituksen ilmasto- ja energiatavoitteita ei saavuteta ilman tuulivoimaa, joka on edullisinta uusiutuvaa energiaa.

Tietoa tuulivoimasta

• Päästötöntä kotimaista energiaa.
• Suomen vuoden 2016 tuulivoimakapasiteetti oli 1575 MW, voimaloita yhteensä 569 kpl.
• Vuonna 2016 rakennettiin 570 MW, 182 uutta voimalaa.
• Tuulivoimalla tuotettiin vuoden 2016 aikana sähköä 3,1 TWh, ja koko Suomen sähkönkulutuksesta katettiin 3,6 prosenttia.
• Uusi tukijärjestelmä aikaisintaan vuoden 2018 alussa. Lakiesitys käsittelyssä syksyllä 2017.
• Metsähallituksella hankekehityksessä 400 MW, 112 voimalapaikkaa.

Lisätiedot

Metsähallitus, tuulivoimapäällikkö Pertti Tapio, 040 510 5302, pertti.tapio@metsa.fi

Pressmeddelande 11.10.2017

Sydvästra Finlands Avfallsservice Ab

Kuntec Oy

I Sydvästra Finlands Avfallsservices (LSJH) och Kuntecs gemensamma räfsavfallskampanj, som börjar måndagen den 16 oktober, styr man hemmens trädgårdsavfall till återvinning. På LSJH:s avfallscentraler och sorteringsstationer samt Kuntecs mullstation mottas räfsavfall avgiftsfritt 16.10–13.11.2017. Trädgårdsavfallen får ett nytt liv som mull och flis, som bland annat används i  skötseln av Åboregionens grönområden.

Sydvästra Finlands Avfallservices (LSJH) avfallscentraler och sorteringsstationer tar emot räfsavfall avgiftsfritt 16.10–13.11.2017 under mottagningsplatsernas öppethållningstider. I Åbo sker den avgiftsfria mottaginen av räfsavfall vid Kuntecs mullstation, som ligger bredvid Toppå avfallscentrals infartsport, utanför själva avfallsstationen.

Löv, barr, gräs och kottar tas emot som räfsavfall. Alla slags ris och kvistar tas emot gratis året runt vid LSJH:s avfallscentraler och sorteringsstationer. Under räfsavfallskampanjen kan man föra ris och kvistar utan taggar till Kuntecs mullstation. Gamla äpplen är däremot bioavfall och de kan föras till LSJH:s sorteringsstationer mot en avgift.

Sortera räfsavfallet väl

Den avgiftsfria mottagningen gäller noggrant sorterade lass, som levereras med personbil, paketbil, släpvagn eller lastbil.

– Om man har både ris och räfsavfall, bör de hållas skilt från varandra genom att t.ex. dela upp lasset i två delar, påminner LSJH:s driftchef Jyri Metsänranta.

Större lass med räfsavfall, såsom traktorvagns- och lastbilslass, tas endast emot vid Kuntecs mullstation i Åbo samt vid avfallscentralerna Isosuo i Reso, Rauhala i Pargas och Korvenmäki i Salo.  Små partier levererade med personbil och släpvagn eller paketbil, tas emot på alla mottagningsplatser.

Konkret samarbete inom ramen för den cirkulära ekonomin

Räfsavfallskampanjen är ett exempel på det samarbete som görs inom ramen för den cirkulära ekonomin i Sydvästra Finlands område.

– Av det trädgårdsavfall som kommer in under kampanjens gång görs flis och mull, som utnyttjas i grönområdena i Åboregionen, berättar servicechef Simo Saarinen från Kuntec.

– När invånarnas trädgårdsavfall behandlas till mull, kommer näringsämnena tillbaka i kretsloppet och ger goda tillväxtförutsättningar för träden och buskarna i nejdens grönområden. Dessa växters löv blir i sinom tid även räfsavfall och kretsloppet börjar från början. Detta är ett utmärkt exempel på hur den cirkulära ekonomins principer förverkligas i vår verksamhet, berättar Metsänranta.

Räfsavfallskampanjen 16.10–13.11.2017. Anvisningar för avlämning av trädgårdsavfall samt mottagningsplatser med öppethållningstider på adressen www.lsjh.fi.

Räfsavfallskampanj 16.10–13.11.2017

Anvisningar för avlämning av räfsavfall samt ris och kvistar:

• Till räfsavfall räknas löv, barr, gräs och kottar. Ris och kvistar (även taggiga kvistar såsom hagtorn och rosenkvistar) tas avgiftsfritt emot vid avfallscentralerna och sorteringsstationerna året runt. Vid Kuntecs mullstation i Åbo, mottas endast ris och kvistar utan taggar under kampanjtiden 16.10–13.11.2017.

• Den avgiftsfria mottagningen gäller personbils- och paketbilslass samt släpvagns- och lastbilslass.

• Inga blandade lass: ris och räfsavfall måste skiljas åt t.ex. genom att dela lasset i två delar. Detta gäller även lastbilslass. För blandade lass, levererade med lastbil, debiteras det normala priset enligt taxan.
• Blanda inte annat avfall i lasset (t.ex. plast eller metall). För ett blandat lass debiteras en mottagningsavgift i enlighet med prislistan.
• Äpplen är avgiftsbelagt bioavfall, som tas emot mot vid LSJH:s sorteringsstationer.
• Om räfsavfallet är packat i säckar, bör säckarna tömmas på mottagningsplatsen.
• Anmäl dig till personalen vid mottagningsplatsen.

Efter kampanjens slut tas små partier räfsavfall emot för 2,50 €/kubik (inkl. moms 24 %) och lastbilslass för 30 €/ton (moms 0 %).

Stubbar, virke och övrigt avfall tas emot enligt prislistan vid LSJH:s avfallscentraler och sorteringsstationer. Hushåll kan leverera enstaka stubbar till LSJH:s sorteringsstationer avgiftsfritt året runt.

Mottagningsplatser för räfsavfall år 2017

Observera, att räfsavfall tas emot under mottagningsplatsernas normala öppethållningstider. Insamlingen kan alltså börja senare än 16.10 och avslutas tidigare än 13.11 vid en del av mottagningsplatserna.

Kuntecs mullstation, Långholmsgatan 1, Åbo. Mullstationen är öppen 16.10–13.11 mån–fre kl. 7–18 och lör 28.10 kl. 10–15. Obs! Inga taggiga kvistar såsom hagtorn eller ris från rosenbuskar.

Toppå avfallscentrali Åbo betjänar mån–fre kl. 6.30–21 samt lör 28.10 kl. 10–15 (räfavfall tas emot på Toppå avfallscentral då Kuntecs mullstation är stängd).

Isosuo och Rauhala avfallscentraler i Reso respektive Pargas betjänar mån kl. 11.30–19 och tis–fre kl. 9.30–17.

Auranmaa sorteringsstation i Tarvasjoki betjänar mån och tor kl. 12–19.

Yläne sorteringsstation betjänar tor kl. 14–19 samt lör 28.10 kl. 10–15.

Korpo sorteringsstationbetjänar ons 14.30–18 samt i oktober fre kl. 10–13.

Houtskärs sorteringsstationbetjänar i oktober tis kl. 15–16.45 samt lör 28.10 kl. 9.45–12.45. I november är stationen öppen tis kl. 15–16.45 endast på beställning. Beställningarna bör göras senast föregående fredag per telefon, tfn 0200 47 470 (kl. 9–15) eller på adressen kundtjanst@lsjh.fi.

Korvenmäki avfallscentral i Salo betjänar mån kl. 7–19, tis–fre kl. 7–17 samt lör 28.10 kl. 10–15.

Kimitoöns sorteringsstation betjänar tor kl. 13–18. I oktober dessutom mån 10–15 samt lör 28.10 kl. 10–15.

Pemar sorteringsstation betjänar tis–ons kl. 12–19.

Bjärnå sorteringsstation betjänar ons kl. 15–18.

Tilläggsuppgifter:

Jyri Metsänranta
driftchef
Sydvästra Finlands Avfallsservice Ab
tfn 02 727 6850
jyri.metsanranta@lsjh.fi

Simo Saarinen
servicechef
Kuntec Oy
tfn 050 324 4768
simo.saarinen@kuntec.fi

Kontaktuppgifter:

Sydvästra Finlands Avfallsservice, tfn 0200 47 470 mån–fre 9–15 (lsa/msa) samt www.lsjh.fi.

Kuntec Oy (mottagningen i Åbo sker i samarbete med LSJH): Kuntecs mullstation, tfn. 044 907 2608 (16.10–13.11 mån–fre 7–18) samt www.kuntec.fi.

Luontolahja Suomelle: Rudus ja Vuokon Luonnonsuojelusäätiö suojelevat 32 hehtaaria arvokasta paahdeympäristöä 

Rudus Oy:n entinen soranottoalue Hausjärven Ryttylässä siirtyi elokuussa Vuokon Luonnonsuojelusäätiölle nimellisellä yhden euron hinnalla. 32 hehtaarin alue on tyypiltään harvinainen ja uhanalaisille lajeille arvokas paahdeympäristö. Nyt siitä tulee uusi Kakslammin luonnonsuojelualue, jota Vuokon Luonnonsuojelusäätiö tulee hoitamaan luontoarvojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Alue säilyy myös merkittävänä kuntalaisten virkistysalueena – siellä on muun muassa 18-väyläinen frisbeegolfrata. Hanke on esimerkki onnistuneesta usean tahon yhteistyöstä ja on osa ”Luontolahjani satavuotiaalle”- kampanjaa.

Soranotto alueella loppui 1990-luvulla, minkä jälkeen Rudus Oy on ottanut luonnon monimuotoisuuden huomioon alueen maisemoinnissa ja jälkihoidossa. ”Käynnistimme vuonna 2012 LUMO-ohjelman, jossa osana ympäristövastuutamme otimme luonnon monimuotoisuuden turvaamisen osaksi toimintaamme. Ryttylän soranottoalueen suojelu ja alueen säilyminen virkistyskäytössä on hieno lopputulos”, iloitsee Rudus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Kivekäs.

Hämeen ELY-keskus hyväksyi 6.10.2017 alueen suojeluhakemuksen harvinaisena harjumetsätyyppisenä paahdeympäristönä.

Paahdealue on uhanalaisten lajien keidas

Alueella esiintyy lukuisia uhanalaisia hyönteisiä ja niille elintärkeitä kasvilajeja. Uhanalaisista hyönteislajeista alueelta on löydetty erittäin uhanalaiset (EN) maitekiiltokääriäinen, keltasiimakiertomehiläinen ja isotoukohärkä sekä vaarantuneet (VU) mansikkavarsikoi, maitepunatäplä ja sysimaamehiläinen.

Vuokon Luonnonsuojelusäätiön tavoite on pitää alue riittävän avoimena ja paahteisena ympäristönä estämällä alueen umpeenkasvu ja siellä kasvavien lupiinien leviäminen. Lisäksi alueella olevan lahopuun määrää pyritään lisäämään, jotta hyönteislajisto edelleen rikastuisi.

Alueen virkistyskäyttö ja suojelu tukevat toisiaan

Vuokon Luonnonsuojelusäätiö ja Hausjärven kunta ovat tehneet pitkäaikaisen vuokrasopimuksen alueella olevien ulkoilureittien käytöstä. Alueella on suositut liikunta- ja frisbeegolf-reitit, jotka säilyvät aktiivisessa käytössä.

Alueen hoito toteutetaan yhteistyössä Hausjärven kunnan ja Ryttylän Kiri -urheiluseuran kanssa sekä ympäristönsuojelun että virkistyskäytön näkökulmasta. Vuokon Luonnonsuojelusäätiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Nupponen odottaa yhteistyötä innolla: ”Tässä tilanteessa kaikki voittavat: kaikenlainen liikunta alueella on luonnolle hyväksi, koska se edesauttaa maanpinnan pysymistä avoimena. Kuntalaisten iloksi alueen suojelu varmistaa sen, että se tulee säilymään virkistysalueena. Yhdessä tulemme pitämään huolta, että se säilyy myös jälkipolville.”

Yhdessä - Suomi 100 -hanke

Hanketta voitaneen pitää ainutlaatuisena Suomessa: siinä liikeyrityksen, luonnonsuojelusäätiön, kunnan, urheiluseuran ja ELY-keskuksen saumaton yhteistyö johti uuden luonnonsuojelualueen syntymiseen ja edelleen sen hoitamiseen niin luonnon kuin kuntalaisten hyväksi. Alueen hoidossa ja tutkimuksessa tullaan tekemään yhteistyötä myös ympäristönsuojelujärjestöjen ja hyönteisharrastajien kanssa.

Hanke on osa Suomi 100 -ohjelmaa sekä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kampanjaa ”Luontolahjani satavuotiaalle”.

Katso video >>

Lisätietoja

Rudus Oy
Hallituksen puheenjohtaja Lauri Kivekäs
lauri.kivekas@rudus.fi, puh. 0400 456 747
www.rudus.fi 
Lumo-ohjelma >>

Vuokon Luonnonsuojelusäätiö
Hallituksen puheenjohtaja Pertti Nupponen
pertti@nupponen.eu, puh. 0400 505 131
http://www.vuokonluonnonsuojelusaatio.fi  

Hausjärven kunta
Kunnanjohtaja Pekka Määttänen
pekka.maattanen@hausjarvi.fi, puh. 040 767 6488

Ryttylän Kiri ry.
Puheenjohtaja Raimo Laitajoki
raimo.laitajoki@outlook.com, puh. 050 3378792

Huom! Kuvaajat mainittava niiden kuvien osalta, johon kuvatiedostoon merkitty kuvaajan nimi. 

Naturgåva till Finland: Rudus och Vuokon Luonnonsuojelusäätiö skyddar 32 hektar av värdefulla livsmiljöer

Rudus Oy:s tidigare grustag i Ryttylä i Hausjärvi övergick i augusti i Vuokon Luonnonsuojelusäätiös ägo för en nominell summa på en euro. Det 32 hektar stora området utgörs av en sällsynt naturtyp, som domineras av solexponerade torra habitat, viktiga för hotade arter. Nu grundas här Kakslammi nya naturskyddsområde, som Vuokon Luonnonsuojelusäätiö kommer att sköta i syfte att bevara och förstärka naturvärdena. Området förblir också viktigt för kommuninvånarnas rekreation – där finns bland annat en freesbeegolfbana med 18 hål. Projektet är exempel på ett lyckat samarbete mellan flera parter. Projektet ingår i kampanjen ”Min naturgåva till hundraåringen”.

Grustäkten på området upphörde 1990-talet. Efter det har Rudus Oy beaktat den biologiska mångfalden då området restaurerats. ”Vi startade år 2012 programmet LUMO, där vi som en del av vårt miljöansvar inkluderade skötseln av naturens mångfald i vår verksamhet. Att skydda grustäktområdet i Ryttylä och bevara dess rekreationsanvändning var ett fint slutresultat”. Det säger Rudus Oy:s styrelseordförande Lauri Kivekäs.

NTM-centralen i Tavastland godkände den 6.10. 2017 en ansökan om att skydda området som en sällsynt typ av solexponerade torra habitat på skogbevuxna åsar.

Torra solexponerade livsmiljöer är oaser för hotade arter

På området förekommer flera hotade insektsarter och för dem viktiga växter. Hotade insektsarter som påträffats på området är de starkt hotade (EN) arterna kärringstandsvecklare, fältgökbi och svart majbagge samt de sårbara (VU) arterna smultronskäckmal, allmän bastardsvärmare och sotsandbi.

Vuokon Luonnonsuojelusäätiö har som målsättning att hålla området tillräckligt öppet och solexponerat genom att motverka igenväxning och förhindra att lupinerna som nu växer där sprider sig. Dessutom strävar man efter att öka mängden död ved på området för att ytterligare berika dess insektsfauna.

Rekreationsbruk och naturskydd stöder varandra

Vuokon Luonnonsuojelusäätiö och Hausjärvi kommun har gjort upp ett långvarigt hyreskontrakt gällande användningen av de friluftsleder som finns på området. De populära motions- och freesbeelederna förblir i aktivt bruk.

Området sköts gemensamt med Hausjärvi kommun och idrottsföreningen Ryttylän Kiri. Både naturskyddets- och rekreationsanvändningens behov beaktas. Vuokon Luonnonsuojelusäätiös styrelseordförande Pertti Nupponen är ivrig att komma igång med det nya samarbetet. ”I det här läget vinner alla: alla former av motion som utövas på området gynnar naturen genom att detta bidrar till att markytan hålls öppen. Till kommuninvånarnas glädje innebär skyddet att området förblir i rekreationsbruk. Tillsammans kommer vi att se till att området bevaras för kommande generationer.”

Projektet Tillsammans – Finland 100

Projektet torde vara unikt i Finland. Ett heltäckande samarbete mellan ett affärsbolag, en naturskyddsstiftelse, en kommun, en idrottsförening och en NTM-central ledde till att det grundandes ett nytt naturskyddsområde, som nu kommer att skötas både för naturens och invånarnas bästa. Då området sköts och undersöks närmare sker detta i samarbete med miljövårdsföreningar, insektsamatörer och -forskare.

Projektet är en del av kampanjen ”Finland 100” och miljöministeriets och jord- och skogsbruksministeriets kampanj ”Min naturgåva åt hundraåringen”.

Tilläggsuppgifter:

Rudus Oy

Styrelseordförande Lauri Kivekäs

lauri.kivekas@rudus.fi, tfn 0400 456 747

www.rudus.fi

Lumo-ohjelma >>

Vuokon Luonnonsuojelusäätiö

Styrelseordförande Pertti Nupponen                                      

pertti@nupponen.eu, tfn 0400 505 131

http://www.vuokonluonnonsuojelusaatio.fi          

Hausjärvi kommun

Kommundirektör Pekka Määttänen

pekka.maattanen@hausjarvi.fi, tfn 040 767 6488

Ryttylän Kiri ry.

Ordförande Raimo Laitajoki

raimo.laitajoki@outlook.com, tfn 050 3378792

Tiedote 11.10.2017

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
Kuntec Oy

Lounais-Suomen Jätehuollon ja Kuntecin maanantaina 16. lokakuuta alkavassa haravointijätekampanjassa pannaan kotien puutarhajätteet kiertoon. LSJH:n jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla sekä Kuntecin multa-asemalla vastaanotetaan haravointijätettä maksutta 16.10.–13.11.2017. Puutarhajätteet saavat uuden elämän multana ja hakkeena, jota käytetään muun muassa Turun seudun viherrakentamisessa.

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) jätekeskukset ja lajitteluasemat vastaanottavat haravointijätettä maksutta 16.10.–13.11.2017 vastaanottopaikkojen aukioloaikoina. Turussa haravointijätteiden maksuton vastaanotto on Kuntecin multa-asemalla, joka sijaitsee Turun Topinojan jätekeskuksen sisäänajoporttien vieressä, jätekeskuksen ulkopuolella.

Haravointijätteenä otetaan vastaan lehdet, havunneulaset, ruoho ja kävyt. Kaikenlaiset risut ja oksat vastaanotetaan LSJH:n jätekeskuksissa ja lajitteluasemalla ilmaiseksi ympäri vuoden. Kuntecin multa-asemalle voi tuoda haravointijätekampanjan aikana piikittömiä risuja ja oksia. Vanhat omenat sen sijaan ovat biojätettä, ja niitä vastaanotetaan maksua vastaan LSJH:n lajitteluasemilla.

Lajittele haravointijätteet hyvin

Maksuton vastaanotto koskee hyvin lajiteltuja kuormia, jotka tuodaan henkilöautolla, pakettiautolla, peräkärryllä tai kuorma-autolla.

– Jos tuodaan sekä risuja ja oksia että haravointijätettä, on ne pidettävä erillään esimerkiksi jakamalla kuorma kahteen osaan, muistuttaa LSJH:n käyttöpäällikkö Jyri Metsänranta.

Isompia haravointijätekuormia, kuten traktorin peräkärrykuormia tai kuorma-autokuormia, vastaanotetaan vain Kuntecin multa-asemalla Turussa sekä Raision Isosuon, Paraisten Rauhalan ja Salon Korvenmäen jätekeskuksissa. Pienkuormia, kuten henkilöauton peräkärrykuormia tai pakettiautokuormia, vastaanotetaan kaikissa vastaanottopaikoissa.

Konkreettista kiertotalousyhteistyötä

Haravointijätekampanja on esimerkki Lounais-Suomen alueella tehtävästä kiertotalousyhteistyöstä.

– Kampanjan aikana tuoduista puutarhajätteistä tehdään haketta ja multaa, jota hyödynnetään Turun seudun viherrakentamisessa, kertoo palvelupäällikkö Simo Saarinen Kuntecilta.

– Kun asukkaiden puutarhajäte käsitellään mullaksi, saadaan jätteen ravinteet takaisin kiertoon luomaan hyvät kasvuedellytykset lähiseudun viheralueiden puille ja pensaille. Näiden kasvien lehdet päätyvät aikanaan myös haravointijätteeksi, ja kierto alkaa uudestaan. Tämä on oiva esimerkki siitä, miten kiertotalous toteutuu toiminnassamme, kertoo Metsänranta.

Haravointijätekampanja 16.10.–13.11.2017. Ohjeet puutarhajätteiden tuojille sekä vastaanottopaikat aukioloaikoineen osoitteessa www.lsjh.fi.

Haravointijätekampanja 16.10.–13.11.2017

Ohjeet haravointijätteiden sekä risujen ja oksien tuojalle:

• Haravointijätteeksi lasketaan lehdet, havunneulaset, ruoho ja kävyt. Risut ja oksat (myös piikkiset oksat kuten orapihlaja ja ruusun oksat) otetaan maksutta vastaan jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla ympäri vuoden. Kuntecin multa-asemalla Turussa otetaan vastaan maksutta vain piikittömiä risuja ja oksia kampanja-aikana 16.10.-13.11.2017.
• Maksuton vastaanotto koskee henkilö- ja pakettiautokuormia sekä peräkärry- ja kuorma-autokuormia.
• Ei sekakuormia: risut ja haravointijäte on eroteltava jakamalla kuorma esimerkiksi kahteen osaan. Tämä koskee myös kuorma-autokuormia. Kuorma-autokuormina tuoduista sekakuormista peritään normaali taksan mukainen hinta.
• Älä sekoita kuormaan mitään muita jätteitä (esimerkiksi muovia tai metallia). Sekakuormista joudutaan veloittamaan hinnaston mukainen vastaanottomaksu.
• Omenat ovat biojätettä ja niitä vastaanotetaan maksua vastaan LSJH:n lajitteluasemilla.
• Mikäli haravointijäte on pakattu säkkeihin, on säkit tyhjennettävä vastaanottopaikassa.
• Ilmoittaudu jätekeskuksessa tai lajitteluasemalla henkilökunnalle.

Kampanjan loputtua haravointijätteiden pienkuormat vastaanotetaan hintaan 2,50 e/kuutio (sis. alv 24 %) ja kuorma-autokuormat hintaan 30 e/tonni (alv 0 %).

Kannot, puutavara sekä muut jätteet vastaanotetaan hinnaston mukaan LSJH:n jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla. Yksittäisten kantojen tuominen LSJH:n lajitteluasemille on maksutonta kotitalouksille ympäri vuoden.

Haravointijätteen vastaanottopaikat vuonna 2017

Huom! Haravointijätettä vastaanotetaan maksutta normaaleina aukioloaikoina. Maksuton vastaanotto voi siis paikkakohtaisesti alkaa myöhemmin kuin 16.10. tai loppua aikaisemmin kuin 13.11.

Kuntecin multa-asema Pitkäsaarenkatu 1, Turku. Multa-asema on avoinna 16.10.–13.11. ma–pe klo 7–18 ja la 28.10. klo 10–15. Huom! Ei piikikkäitä oksia kuten orapihlajaa tai ruusunoksia.

Topinojan jätekeskus Turussa palvelee ma–pe klo 6.30–21 sekä la 28.10. klo 10–15 (haravointijätettä otetaan vastaan Topinojan jätekeskuksessa Kuntecin multa-aseman ollessa kiinni).

Isosuon ja Rauhalan jätekeskukset Raisiossa ja Paraisilla palvelevat ma klo 11.30–19 ja ti-pe klo 9.30–17.

Auranmaan lajitteluasema Tarvasjoella palvelee ma ja to klo 12–19.

Yläneen lajitteluasema palvelee to klo 14–19 sekä la 28.10. klo 10–15.

Korppoon lajitteluasema palvelee ke klo 14.30–18 sekä lokakuussa pe klo 10–13.

Houtskarin lajitteluasema palvelee lokakuussa ti klo 15–16.45 sekä la 28.10. klo 9.45–12.45. Marraskuussa asema on auki ti klo 15–16.45 vain tilauksesta. Tilaukset viimeistään edellisen viikon perjantaina numerosta 0200 47470 (klo 9-15) sekä osoitteesta asiakaspalvelu@lsjh.fi.                          

Korvenmäen jätekeskus Salossa palvelee ma klo 7–19, ti–pe klo 7–17 sekä la 28.10. klo 10–15.

Kemiönsaaren lajitteluasema palvelee to klo 13–18. Lisäksi avoinna lokakuussa ma klo 10–15 sekä la 28.10. klo 10–15.

Paimion lajitteluasema palvelee ti–ke klo 12–19.

Perniön lajitteluasema palvelee ke klo 15–18.

Lisätietoja:

Jyri Metsänranta
käyttöpäällikkö
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
puh. 02 727 6850
jyri.metsanranta@lsjh.fi

Simo Saarinen
palvelupäällikkö
Kuntec Oy
puh. 050 324 4768
simo.saarinen@kuntec.fi

Yhteystiedot:

Lounais-Suomen Jätehuolto, puh. 0200 47470 ma-pe 9-15 (pvm/mpm) sekä www.lsjh.fi.

Kuntec (Turun vastaanotto yhteistyössä LSJH:n kanssa): Kuntecin multa-asema, puh. 044 907 2608 (16.10.–13.11. ma–pe klo 7–18) sekä www.kuntec.fi.

Lähivuosina sähkömarkkinoilla on odotettavissa muutoksia, joilla varmistetaan turvallinen ja kustannustehokas sähköjärjestelmä vaihtelevan sähköntuotannon lisääntyessä. Monimutkaisessa kokonaisuudessa kuluttajalle on tarjolla aktiivisen toimijan rooli: tasata omaa kulutustaan ja jopa jakaa omia energiavarastojaan yhteiseen käyttöön.

– Markkinoille tulee uusia palveluja, jotka huolehtivat kotitalouksien puolesta kulutuksen ajoittamisesta ja ohjauksesta. Äly tulee koteihin myös erilaisten laitteiden kautta, jolloin kokonaisuuden hallinta korostuu lisää, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta sanoo.

Palveluja odotellessa kannattaa perehtyä omaan kulutukseensa ja mahdollisuuksiin ajoittaa sähkönkulutusta ns. edullisiin ja tarpeenmukaisiin hetkiin. Vain tuntemalla omat kulutustottumuksena voi tehdä vaikuttavia muutoksia.

– Tuntikohtaisesta kulutusseurannasta pääset jyvälle, mitä talossasi tapahtuu eri vuorokauden aikoina. Kannattaako esimerkiksi kylpyhuoneen mukavuuslämmitystä pitää työpäivän ajan päällä, jos kotona ei ole ketään?, Suur-Uski kysyy.

Erilaiset ohjaus- ja automaatiojärjestelmät auttavat ajastamaan lämmityksen tai sähköauton latauksen tarpeen mukaan, mutta hienosäätöä voi tehdä vaikkapa pyykkäyksen tai saunomisen osalta.

Siirrä kulutusta, investoi energiatehokkuuteen

Kuluttajaa älykkäässä sähköjärjestelmässä kiinnostaa ennenkaikkea sen vaikutus sähkömaksuihin. Yö/päivä-aikaohjaukseen perustuvat sähkösopimukset jäävät historiaan. Tilalle tulevat tuotannon mukaan hinnoitellut tuotteet ja siirron hinnoittelu perustuu osittain tehoon. Toteutumisaikataulua ja vaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida, mutta valppaana kannattaa olla.

– Jo vuosia markkinoilla olleet pörssisähkötuotteet eivät ole innostaneet kotitalouksia, vaikka näiden valitseminen on valmistautumista lähivuosien muutoksiin ja oman kulutuksen sopeuttamiseen sähkön hintavaihtelujen mukaan edullisen sähkön ajankohtaan, Suur-Uski pohtii.

Energiaa kannattaa ostaa vain sen verran, mitä oikeasti tarvitsee, joten oma energiankäyttö kannattaa tehostaa minimiin. Energiatehokkaita valintoja on järkevää suosia kaikissa arjen ratkaisuissa ja hankinnoissa. Myös investoinnit omaan energiantuotantoon ja rakennusten energiatehokkuuteen, esimerkiksi lisäeristykseen ja lämpöpumppuihin, tulevat yhä kannattavammiksi.

Energianeuvojalta opastusta maksutta

Kuluttajat voivat saada omaan arkeensa sopivat luotettavat ja puolueettomat neuvot järkevään energian- ja vedenkäyttöön valtakunnallisesta kuluttajien energianeuvonnasta. Tietoa alueellisten energianeuvojien palveluista löytyy Motivan verkkosivuilta (www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/kuluttajien_energianeuvonta/energianeuvojat_maakunnissa).  Palvelu on kuluttajalle maksutonta.

Energianeuvojat vastaavat Facebookin Asiaa energiasta -sivulla lämmitysmuotoihin, sähkönkulutukseen ja sähkölaitteisiin liittyviin kysymyksiin. Etenkin aurinkosähkö, lämmitysmuodon vaihdot, käyttöveden lämmitys sekä sähköautojen lataus kiinnostavat nyt suomalaisia. Tietoa kodin energia-asioista on tarjolla myös internetissä Motivan Koti ja asuminen -verkkosivuilla (www.motiva.fi/koti).

Ota kodin energiat haltuun

1. Selvitä oma sähkönkulutuksesi energiayhtiön tarjoamasta palvelusta. Saat tuntikohtaista tietoa kulutuksen jakautumisesta.
2. Kulutettujen kilowattien lisäksi selvitä, mitkä laitteet ovat suurikulutuksisia. Teholtaan suuria kodin laitteita ovat tyypillisesti mm. lämminvesivaraaja, sähkökiuas ja lattialämmitys.
3. Tutustu sähkösopimukseesi ja vertaile vaihtoehtoja. Kilpailuta sähkö ja valitse uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö.
4. Mieti laitehankinnoissa energiatehokkuutta ennakkoon.
5. Kun kotona on remonttitarvetta, tee samalla energiatehokkuutta parantavia toimia.
6. Mieti uusien ratkaisujen, kuten aurinkopaneelien ja sähköauton, soveltuvuus omiin tarpeisiisi.

Lisätietoja:

Motiva Oy, Päivi Suur-Uski, paivi.suur-uski@motiva.fi, puh. 044 300 1369

Kuluttajien energianeuvonta, Motiva

-          www.motiva.fi/koti

-          www.motiva.fi/energianeuvonta

-          www.facebook.com @AsiaaEnergiasta

Viikolla 41 vietetään Motivan koordinoimaa valtakunnallista Energiansäästöviikkoa, jolloin työpaikat eri puolilla Suomea kampanjoivat energiatehokkuuden ja energiansäästön puolesta. Viettäjinä on yli 260 suomalaista yritystä, kuntaa, virastoa, oppilaitosta ja järjestöä, jotka tavoittavat lähes 430 000 suomalaista. www.energiansäästöviikko.fi

Espoo 11.10.2017 – Schneider Electricin laajentaa Compact NSX-kompaktikatkaisijoiden tuoteperhettä ja tuo markkinoille uudet kustannustehokkaat, pienikokoiset ja monipuolisilla liitännöillä varustetut Compact NSXm -tehokatkaisijat sähkönjakeluun. Compact NSXm-tehokatkaisijat sopivat pienjännitesähkökeskuksiin ja teollisuuden ohjauskeskuksiin. Samasta runkorakenteestä löytyvät ratkaisut myös kansainvälisille OEM-valmistajille (PowerPact B) sekä moottorilähtösovelluksiin (TeSys GV4).

”NSXm-tehokatkaisija säästää kustannuksia, helpottaa asennusta ja parantaa toimintojen jatkuvuutta. Helpon asennettavuuden, ulkoisesti näkyvien sähköisten lisätarvikkeiden ja EverLink-liitinten ansiosta keskusvalmistajien ja asentajien on miellyttävä työskennellä NSXm-katkaisijan kanssa. Compact NSXm -tehokatkaisija on saatavana 16–160 -ampeerisena ja viidellä katkaisukykyluokalla: 16, 25, 36, 50 ja 70kA 400V verkkoon,” kertoo Jyrki Grönholm, Schneider Electricin Partner-liiketoiminnan Offer Manager.

Compact NSXm -tehokatkaisijat ovat kolme- tai neljänapaisia. Katkaisija on helposti asennettavissa suoraan DIN-kiskoon tai vaihtoehtoisesti asennuslevylle. Laite voidaan varustaa vääntimellä, joka tarpeen mukaan asennetaan suoraan katkaisijan etuosaan, akseli + oviväännin -yhdistelmällä keskuksen kanteen tai sivulle. Tuotteen asennettavuutta voidaan myös parantaa käyttämällä etukäteen johdotettuja apukoskettimia. Käytön tehokkuutta valmistuksessa parantaa myös, että kaikille samaa runkokokoa oleville tehokatkaisijoille (Compact NSXm, PowerPact B ja TeSys GV4) sopivat samat lisätarvikkeet.

Compact NSXm -tehokatkaisijat sisältävät turvallisen ja pitkäikäisen EverLink-liitännän ilman jälkikiritystarvetta. Tämä patentoitu teknologia varmistaa kestävän kytkennän estämällä kaapelin liikkeen ja siitä aiheutuvan liitoksen kuumenemisen tai tärinän aiheuttaman löystymisen. Lisäksi tämä ilman kaapelikenkiä tehtävä EverLink- liitäntätekniikka lyhentää asentamiseen ja kaapelointiin käytettävää aikaa. EverLink-teknologia on valmis käytettäväksi kaikilla kaapelityypeillä. Vakiona toimitettavan EverLink -liittimen lisäksi vaihtoehtoisia liittimiä ovat EverLink-liitin ohjausjänniteulostulolla, kaapelikenkä-/kiskoliitäntä tai tunneliliittimet.

Tuote kuuluu Schneider Electricin Green Premium -tuotteisiin, joten se täyttää uusimmat ympäristösäädökset.    

Lisätietoja

Jyrki Grönholm
Offer Manager, Power Breakers, Switching and Control
0500 705 839
jyrki.gronholm@schneider-electric.com

Taustatietoja

Tuotetta esittelevä englanninkielinen video
Tarkemmat tiedot Compact NSXm:stä teknisine tietoineen: www.schneider-electric.com/compactnsxm

Rakennukset ovat kuntien suurin omaisuuserä, mutta myös kasvava menoerä. Kuntien omistamien kiinteistöjen korjausvelka kasvaa esimerkiksi suurissa kaupungeissa miljoonilla euroilla vuodessa, koska tarvittava investointiraha ei riitä kattamaan rakennuskannan korjaamista. Korjausvelkaa oli kunnilla jo vuonna 2015 yhteensä yli viisi miljardia euroa.

Kunnat kuntoon -hankkeen tavoitteena on luoda monistettava toimintamalli, jota pystytään hyödyntämään eri kunnissa. Toimintamalli lähtee liikkeelle kunnan kiinteistöistä saatavan tiedon rikastamisella ja data-analytiikalla. Kiinteistödataa rikastetaan erilaisilla avoimen tiedon lähteillä (sää, rakennusosat, kaavoitus, sosio-ekonomiset tekijät yms.), jonka jälkeen analytiikalla tarkastellaan kiinteistöjen teknistä tilaa, kiinteistön sijaintia, mahdollista markkina-arvoa, sen kehitystä ja teknisen markkina-arvon suhdetta kiinteistön tekniseen arvoon. Lisäksi pyritään löytämään sellaisia kunnan omistamia kiinteistöjä, joissa korjaustoimenpiteillä voidaan saavuttaa suurin säästöpotentiaali kiinteistön käyttökustannuksissa. Analyysin perusteella muodostetaan kuntakohtainen toimenpideohjelma, jonka myötä kunta voi pitkäjänteisesti ohjata korjaus- ja energiatehokkuuden parantamistoimia.

Hanke käynnistyy lokakuussa 2017 ja valmistuu keväällä 2018. Hankkeen toteuttajia ovat SkenarioLabs, Motiva Oy sekä Vahanen PRO Oy. Kokeilussa ovat mukana Porvoon ja Vantaan kaupungit.

SkenarioLabs on noin kaksi vuotta toiminut start-up, jonka kehittämä menetelmä hyödyntää useita avoimia ja muita tietolähteitä rikastaakseen kiinteistön tietoa ja pystyy Skenarios-palvelun tuottaman data-analytiikan avulla kartoittamaan yksityiskohtaisesti kiinteistöjen teknistä riskiä ja siis kiinteistöjen korjausvelkaa. SkenarioLabs vastaa hankkeen data-analytiikasta ja tuottaa yksityiskohtaista dataa kunnille tehtävän toimenpideohjelman pohjaksi.

Motiva Oy on valtionyhtiö, jolla on vahva rooli kuntien energiatehokkuussopimustoiminnan koordinaattorina ja yhteistyökumppanina kuntien kanssa myös erilaisissa resurssitehokkuuden hankkeissa. Motiva vastaa hankkeessa data-analyysien pohjalta tehtävästä energia-asiantuntijatyöstä, arvioi konkreettiset keinot ja toimintamallit, jotka syntyvät kiinteistöanalytiikan pohjalta tehtävien tarkastelujen perusteella ja auttaa kuntia käytännössä tulosten hyödyntämisessä kuntien energiatehokkuustyössä, kuntien tarpeiden mukaisesti. Motiva viestii hankkeessa syntyvistä, kunnissa helposti hyödynnettävistä keinoista ja toimintamalleista, mm. kuntien energiatehokkuussopimuksen solmineille kunnille ja kaupungeille.

Vahanen PRO Oy on kiinteistöjen kunnossapidon ja rakennushankkeiden johtamiseen erikoistunut yritys, joka on osa Vahanen-konsernia. Sen ydin on joukko yhteistyön ammattilaisia, jotka ovat erikoistuneet kiinteistöjen kunnossapidon ja rakennushankkeiden johtamiseen. Vahanen PRO Oy vastaa tässä hankkeessa analytiikan ja asiantuntijatyön lopputuotoksina syntyvien toimenpideohjelmien validoinnista sekä tuo asiantuntemuksensa hankkeen eri vaiheisiin.

KIRA-digi-hankkeessa kiinteistö- ja rakentamisala uudistaa yhdessä toimintaansa digitalisaation avulla. Kokeiluilla halutaan uudistaa alan toimintatapoja, luoda ja testata uusia digitaalisia ratkaisuja sekä parantaa niiden yhteentoimivuutta. Neljänteen kokeiluhakuun saapui 105 hakemusta noin sadalta eri organisaatiolta, ja mukaan hyväksyttiin 27 hanketta. Kaikkien neljän kokeiluhakukierroksen tuloksena KIRA-digi-hankkeessa on käynnistynyt tähän mennessä yhteensä 75 kokeilua. Hakukierroksia järjestetään vielä kaksi vuosina 2017–2018.

Lisätietoja:

Kunnat kuntoon -hanke

Topi Tiihonen, SkenarioLabs, puh. 044 309 2580
Harri Heinaro, Motiva Oy, puh. 050 913 3679
Jusu Kainulainen, Vahanen PRO Oy, puh. 040 826 6737
#kunnatkuntoon

KIRA-digi-hanke:
Teemu Lehtinen, Rakennustietosäätiö RTS, puh. 040 456 6108
www.kiradigi.fi
#kiradigi