Quantcast
Channel: Rakentaminen - ePressi
Viewing all 10942 articles
Browse latest View live

På Åboleden införs körfältsspecifika variabla hastighetsbegränsningar för att öka trafiksäkerheten och göra trafiken smidigare

$
0
0

I Trafikledsverkets projekt Rv 1 Ring III–Munkshöjden, variabla hastighetsbegränsningar på Åboleden (riksväg 1) införs för första gången i Finland körfältsspecifika variabla hastighetsbegränsningar på det mest trafikerade vägavsnittet mellan Ring I och Ring II. På den här sträckan kan man samtidigt visa olika hastighetsbegränsningar för olika körfält, till exempel när det riskerar att uppstå trafikstockningar i körfälten som leder till avfarter. Då sänks hastighetsbegränsningen för detta körfält i förebyggande syfte. Trafikstockningen påverkar bilister som kör rakt förbi anslutningen i mindre utsträckning och därför kan hastighetsbegränsningen för dessa körfält vara 20 km/h högre. Därmed kan trafiksäkerheten och smidigheten förbättras i en störningskänslig trafiksituation.

Variabla hastighetsmärken som styrs i förebyggande syfte utifrån köer, väder- och vägförhållanden införs på riksväg 1 på en cirka 15 kilometer lång sträcka mellan Ring III och Munkshöjden. När projektet är färdigt används variabla hastighetsbegränsningar på riksväg 1 på hela sträckan från Helsingfors till Åbo. ”Trafiken blir smidigare med hjälp av variabla hastighetsbegränsningar. Hastighetsbegränsningen hålls alltid så hög som möjligt när förhållandena tillåter och den permanenta hastighetsbegränsningen behöver inte sänkas. En högre hastighetsbegränsning innebär snabbare restid för trafikanterna”, berättar projektchef Marja Wuori.

Inom projektet byggs också informationsskyltar, varningsmärken, trafikmätinstrument och väderstationer. Med hjälp av detta nya trafikledningssystem kan trafikanterna informeras närmare om trafikstörningar och var de förekommer.

Byggarbetena blir klara i september 2020. Därefter ska systemet ännu testas. Avsikten är att det nya trafikledningssystemet och hastighetsmärkena tas i bruk i januari 2021. Kostnadskalkylen för projektet uppgår till 4,5 miljoner euro. Kostnaderna delas mellan Trafikledsverket och Esbo stad.

 

Mer information: Projektchef Marja Wuori, Trafikledsverket, tfn 029 534 3834, marja.wuori@vayla.fi

Följ projektet: På vår webbplats: http://vayla.fi/sv/rv-1-variabla-hastighetsbegransningar


Lietteenkuljetuksissa siirrytään kilpailutusvaiheeseen

$
0
0

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) kilpailuttaa Nauvon, Korppoon ja Houtskarin pääsaarten asuinkiinteistöjen ja vapaa-ajan asuntojen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukset keskitetysti syksyn aikana. Kilpailutus räätälöidään asukkaille lähetetyn lietekyselyn ja kuljetusyritysten kanssa käydyn markkinavuoropuhelun pohjalta. 
– Markkinavuoropuhelu on tärkeä osa kuljetusten kilpailutusprosessia, asukaspalvelupäällikkö Cati Huhta LSJH:sta toteaa.

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta päätti 2018, että Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) toimialueella siirrytään sako- ja umpikaivolietteiden osalta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen vaiheittain vuosina 2021–2026. Valmisteluissa ollaan nyt siirtymässä ensimmäisten kuntien ja alueiden kilpailutukseen. Sitä ennen LSJH käy aktiivisesti markkinavuoropuhelua toimialueen kuljetusyritysten kanssa.

– Turussa pidetään tiistaina 29. syyskuuta keskustelutilaisuus Nauvon, Korppoon ja Houtskarin lietteenkuljetuksista. Markkinavuoropuheluun on kutsuttu kaikki ne Varsinais-Suomen yritykset, jotka ovat ilmoittaneet lietteiden kuljetusten kuuluvan toimialaansa, LSJH:n asukaspalvelupäällikkö Cati Huhta kertoo.

Tilaisuudessa yrittäjien kanssa käydään läpi muun muassa urakkasopimuspohjaa ja asukkaille lähetetyn lietekyselyn tuloksia.

– Vuoropuhelu ja yhteistyö kuljetusyritysten kanssa on LSJH:lle ensisijaisen tärkeää. Kuljetusyrityksillä on arvokasta tietoa muun muassa siitä, minkälaista kuljetuskalustoa voi käyttää milläkin alueella. Me tarvitsemme yrittäjien ammattitaitoa kilpailutusta sekä toimivan lietekuljetusjärjestelmän rakentamista varten. Tarkat pohjatiedot auttavat myös kuljetusyrittäjiä antamaan parhaan mahdollisen tarjouksen kilpailutuksessa, Huhta toteaa.

Keskitetyssä kilpailutuksessa kuljetusyritys saa valmiin asiakaspohjan ja voi keskittyä rauhassa tyhjennyksiin, mikä helpottaa myös pienten yritysten mahdollisuutta osallistua urakkakilpailuihin. Asukas saa kaikki lietekuljetuksiin liittyvät palvelut ”yhdeltä luukulta” eli LSJH:lta.

Paraisten saariston lietekyselyyn kaivataan lisää vastauksia

Kunnan kilpailuttamat lietteenkuljetukset on tarkoitus aloittaa Paraisten saaristossa keväällä 2021. Keskitetty kilpailutus koskee vakituisten asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen sako- ja umpikaivoja, joille pääsee tyhjennysautolla. Kilpailutus ei koske saarikiinteistöjä, eikä kunnan viemäriverkostoon liitettyjä kiinteistöjä.

Nauvon, Korppoon ja Houtskarin pääsaarien asukkaille lähetettiin kesäkuussa lähes 3000 lietekaivokyselyä. Vastauksia kaivataan hyvästä vastausprosentista huolimatta edelleen, vielä yli 700 kiinteistöltä.

– Tarvitsemme mahdollisimman tarkkoja tietoja lietekaivoista ja lietemääristä, jotta voidaan varmistaa lietehuollon toimivuuden. Etenkin nyt, kun Korppoon vedenpuhdistamo on suljettu. Kyselyyn voi edelleen vastata LSJH:n nettisivuilla, aikaisemmin kotiin lähetetyllä lomakkeella tai ottamalla puhelimitse yhteyttä asiakaspalveluumme, LSJH:n palvelusuunnittelija Greta von Wendt sanoo.

LSJH tiedottaa kuljetuksista yksityiskohtaisesti vuoden 2021 alussa ja järjestää asian tiimoilta asukkaille myös tiedotustilaisuuksia.

Lue lisää: www.lsjh.fi/fi/lsjh-kilpailuttaa-osan-paraisten-lietekuljetuksista-kaupungin-pyynnosta-jo-vuoden-2020-aikana/

 

Lisätietoja antaa:
Cati Huhta
asukaspalvelupäällikkö
puh. 020 7282 117
cati.huhta@lsjh.fi

 

Slamtransporterna har nått konkurrensutsättningsskedet

$
0
0

Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH) konkurrensutsätter centraliserat transporterna för slam från bostadsfastigheternas och fritidsbostädernas slamavskiljare och slutna tankar på huvudöarna i Nagu, Korpo och Houtskär. Konkurrensutsättningen skräddarsys utifrån en enkät som skickats till invånarna och en marknadsdialog som förts med transportföretagen. – Marknadsdialogen är en viktig del av transporternas konkurrensutsättningsprocess, konstaterar invånarservicechef Cati Huhta på LSJH.

Sydvästra Finlands avfallshanteringsnämnd beslutade 2018 att man på Sydvästra Finlands Avfallsservices (LSJH) område stegvis under åren 2021–2026 ska övergå till kommunalt ordnad avfallstransport när det gäller slam från slamavskiljare och slutna tankar. I förberedelserna kommer man nu att inleda konkurrensutsättningar för de första kommunerna och områdena. Innan dess för LSJH en aktiv marknadsdialog med verksamhetsområdets transportföretag.

–Ett diskussionstillfälle om slamtransporterna i Nagu, Korpo och Houtskär hålls tisdagen den 29 september i Åbo. Till marknadsdialogen har inbjudits alla de företag i Egentliga Finland som meddelat att slamtransport tillhör deras bransch, berättar invånarservicechef Cati Huhta.

Under mötet går LSJH tillsammans med företagarna igenom bland annat entreprenadavtalsbottnen och resultatet av slamenkäten som skickades till invånarna.

– Dialogen och samarbetet med transportföretagen är av största vikt för LSJH. Transportföretagen har värdefull information bland annat om hurudana transporter som kan användas i de olika områdena. Vi behöver företagens yrkesskicklighet för konkurrensutsättningen och för att bygga ett fungerande slamtransportsystem. Noggranna basuppgifter hjälper även transportföretagarna att ge den bästa möjliga offerten i konkurrensutsättningen, konstaterar Huhta.

I den centraliserade konkurrensutsättningen får transportföretaget ett färdigt kundunderlag och kan i lugn och ro koncentrera sig på tömningarna, vilket även gör det lättare för små företag att delta i anbudsförfarandet. Invånaren får all service i anslutning till slamtransporterna från en och samma plats, det vill säga LSJH.

Pargas skärgårds slamenkät behöver fler svar

Målsättningen är att inleda de kommunalt konkurrensutsatta slamtransporterna i Pargas skärgård våren 2021. Den centraliserade konkurrensutsättningen gäller de fasta bostädernas och fritidsbostädernas slamavskiljare och slutna tankar som kan nås med tömningsbil. Konkurrensutsättningen gäller inte fastigheter på holmar och inte heller fastigheter som är anslutna till kommunens avloppsnätverk.

Till invånarna på huvudöarna i Nagu, Korpo och Houtskär skickades nästan 3 000 enkäter om slambehållare. Trots en god svarsprocent behövs fortfarande svar från över 700 fastigheter.
– Vi behöver så noggranna uppgifter som möjligt om slambehållare och slammängder så att vi kan garantera att slamhanteringen fungerar. Speciellt nu när Korpo vattenreningsverk är stängt. Enkäten kan ännu besvaras på LSJH:s nätsidor, på blanketten som tidigare skickades hem eller genom att kontakta vår kundservice per telefon, säger LSJH:s serviceplanerare Greta von Wendt. LSJH informerar om transporterna i detalj i början av år 2021 och ordnar även informationstillfällen för invånarna om ämnet.

Läs mera: www.lsjh.fi/sv/pa-begaran-av-staden-konkurrensutsatter-lsjh-en-del-av-pargas-slamtransporter-redan-under-ar-2020/ 

 

Tilläggsuppgifter ges av:
Cati Huhta
invånarservicechef
tfn 020 7282 117
cati.huhta@lsjh.fi

 

 

Lauritsalan uuden koulun rakennustyöt etenevät aikataulussa – uusi koulu valmistuu vuonna 2021

$
0
0

Lauritsalan uuden koulun rakennustyöt etenevät aikataulussa. Rakennuksen runkotyöt on saatu valmiiksi ja tällä hetkellä työmaalla tehdään muun muassa julkisivumuuraustöitä, vesikattotöitä sekä IVKH:n (ilmanvaihtokonehuoneen) teräsrunkoasennuksia. Sääsuojaus tulee lohkoittain koko rakennuksen ylle, jonka jälkeen sääsuojauksen alla aloitetaan vesikattotyöt. Tällä hetkellä sääsuoja on jo valmis työmaan A-lohkolla. Seuraavia työvaiheita ovat sisätyövaiheiden aloitus A-lohkolla minkä lisäksi julkisivutyöt jatkuvat muilla lohkoilla.

Lauritsalan uusi koulu on mitoitettu 680 perusopetuksessa olevalle 1-9-luokan oppilaalle sekä 72 esiopetuksessa olevalle oppilaalle. Rakenteilla oleva koulu otetaan käyttöön kevätlukukauden 2022 alussa. Uuden koulun kustannusarvio on 19,7 miljoonaa euroa. Koulun julkisivua tulee koristamaan Sanna-Mari Kaipion suunnittelema ja Lauritsalan koulun taidekilpailun voittanut Ikkuna tulevaisuuteen -taideteos.

Lauritsalan uuden koulun tilat on suunniteltu monipuolisiksi ja joustavasti muunneltaviksi oppimisympäristöiksi. Oppimistilat on ryhmitelty kahden-kolmen ikäluokan kotisolualueiksi, joiden lisäksi koulusta löytyy taito- ja taideaineiden sekä luonnontieteiden aineopetustilat.

Kotisolualueilta löytyy tavallisten luokkatilojen lisäksi jakoseinäratkaisuilla avattavia ja suljettavia opetustiloja, pienryhmätiloja ja koulun toiminnan punaisena lankana toimivan yhteisöllisyyden mahdollistava keskusalue eli oppimistori. Lauritsalan koulun rehtori Jukka Mielikäinen kertoo, että tilojen hyvään akustiikkaan on kohdistettu erityistä huomiota.

- Koulun toimintatavoissa korostuu tiivis yhteistyö niin henkilöstön kuin oppilasryhmien välillä. Tämän ansiosta jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet pystytään huomioimaan samalla, kun laaja yhteenkuuluvuuden, välittämisen ja turvallisuuden tunne kasvaa. Oppimisympäristö mahdollistaa siis nykyaikaiset ja monipuoliset työskentelytavat.

Koulun tiloissa on huomioitu myös nuorisotoimen sekä koulun iltakäytön tarpeet. Esimerkiksi tulevan liikuntasalin koko mahdollistaa salibandyn ja futsalin pelaamisen täysimittaisella kentällä. Koulun pohjakerroksessa sijaitsee laaja ja monikäyttöinen kouluravintola, joka soveltuu myös erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Koulun yhteyteen tulevat nuorisotilat sekä koulun Mediateekki-kirjasto sijaitsevat paraatipaikalla koulun sisääntulokerroksessa.

- Koulun piha-alueet on suunniteltu tukemaan eri-ikäisten lasten ja nuorten oppimista ja liikkumista. Koulupihalta löytyy muun muassa salibandykaukalo, puolikkaan jalkapallokentän kokoinen tekonurmikenttä, koripallokenttä ja ulkokuntosali sekä kattavasti erilaisia leikki- ja kiipeilyvälineitä, kuvailee koulun rehtori Jukka Mielikäinen.

Lauritsalan uusi koulu rakennetaan nykyisten rakennusten välittömään läheisyyteen ja se tulee korvaamaan nyt käytössä olevat rakennukset. Hanke toteutetaan elinkaarimallilla, jossa YIT Suomi Oy vastaa rakentamisesta, rakennusinvestoinnista ja lisäksi rakennuksen ylläpidosta 20 vuoden ajan. Kyseessä on ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettava kouluhanke Lappeenrannassa.

Lauritsalan uuden koulun rakentumista voi seurata esimerkiksi koulun oppilaiden ylläpitämän raksablogin kautta: lauritsalanraksablogi.blogspot.com

Lisätiedot:

Lauritsalan koulun osalta:

Jukka Mielikäinen, Lauritsalan koulun rehtori
jukka.mielikainen@lappeenranta.fi 
puh. 0400 753 489 

Rakennustyömaan osalta:

Markku Kareinen, Vastaava työnjohtaja, YIT Suomi Oy
markku.kareinen@yit.fi
puh. 0405 190 005

Asianajotoimisto Teräskulma tuo ensimmäisenä asianajotoimistona Suomessa markkinoille yksityisen sovittelupalvelun

$
0
0

Asianajotoimisto Teräskulma Oy laajentaa sovittelupalvelunsa kattamaan myös tuomioistuimen ulkopuoliset sovittelupalvelut. Yksityisellä sovittelutuotteella tahdotaan tarjota yrityksille ja yksityishenkilöille joustava keino edetä riidasta ratkaisuun nopeasti ja kustannustehokkaasti ilman julkisuutta.

Sovittelu on lisääntynyt Suomessa tasaisesti riidanratkaisukeinona. Kasvunvaraa on kuitenkin edelleen runsaasti, varsinkin kaupallisissa riita-asioissa. Vauhdittaakseen kehitystä Asianajotoimisto Teräskulma tahtoo tarjota osapuolille uusia mahdollisuuksia moneen tilanteeseen oikeudenkäyntiä paremmin istuvalle sovittelulle.

- Yksityisen sovintomenettelymme avulla riitoja ei tarvitse saattaa tuomioistuinten ratkaistavaksi riitaprosessissa tai tuomioistuinsovittelussa, vaan riidat voidaan sopia joustavasti ilman viranomaisprosessia tai julkisuutta, asianajaja Esa Kärnä Teräskulmasta valottaa. 

Riidan osapuolet voivat saattaa asian Teräskulman sovintomenettelyyn vapaamuotoisesti vaikkapa sähköpostilla ja sovittelu järjestetään osapuolien aikataulujen mukaan. Asian käsittely saadaan liikkeelle parhaimmillaan muutamassa päivässä.

- Sen lisäksi, että yksityinen sovittelu saadaan nopeasti käyntiin, menettely nopeuttaa ratkaisuun pääsemistä. Käydessämme läpi Teräskulman viime vuosina hoitamia asunto- ja kiinteistökauppariitoja kävi ilmi, että sovittaessa jutun kesto lyheni keskimäärin noin vuodella verrattuna asian ratkaisemiseen tuomioistuimessa. Se on huomattava ero paitsi ajallisesti myös talouden ja henkisen jaksamisen näkökulmasta, Kärnä painottaa.

Kärnän mukaan sovittelupalvelu on erinomainen vaihtoehto, kun kaikki osapuolet suostuvat sovitteluun ja osapuolilla on tarve ulkopuolisen tuomalle asiantuntemukselle riidan ratkaisemiseksi.

- Soviteltavaksi soveltuu sinänsä lähes millainen juridinen riita tahansa. Erityisen hyvin soviteltavaksi käyvät kaupalliset riidat, työsopimusriidat, asunto- ja kiinteistökauppariidat, rakennusurakkariidat, perintöriidat ja omaisuuden ositukseen liittyvät riidat.

Sovittelupalvelunsa rinnalla Teräskulma on julkaissut yleistä tietoa sovittelusta riidanratkaisukeinona tarjoavan verkkopalvelun osoitteessa www.sovunkylvaja.fi.
 
Yksityisen sovittelupalvelun ohella Asianajotoimisto Teräskulman sovittelupalveluihin kuuluvat osapuolien avustaminen riita-asioiden sovintomenettelyissä, sovittelutoimiston sovitteluissa sekä riita-asioiden sovittelut kokonaan tuomioistuinten ja sovittelutoimistojen ulkopuolella.

Hammaslahden puunkuormausaluetta parannetaan

$
0
0

Väylävirasto parantaa syksyn 2020 aikana Hammaslahden puunkuormausaluetta. Parannushanke toteutetaan kokonaisurakkana ja urakoitsijana toimii KREATE Oy. Rakentamisesta aiheutuu ajoittain meluhaittoja lähialueelle ja tilapäisiä tietyömaajärjestelyjä Sammontielle ja Pärnäntielle.

Alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on löydetty pilaantuneita maa-aineksia, jotka on ajettava urakka-alueelta käsittelylaitokseen. Tämä tulee lisäämään raskasta liikennettä Hammaslahdessa urakan aikana.

Toimivampi puunkuormausalue

Hammaslahden puunkuormausalueen rakennustyöt alkavat tällä viikolla. Kuormausraiteen ratageometriaa parannetaan ja puunkuormauskentän sekä tiestön rakennekerroksia ja pintakuivatusta parannetaan kuormausraiteen ja Pärnäntien välisellä alueella. Lisäksi kuormausalueen kohdalla Pärnän- ja Sammontien kuivatuksia parannetaan pintakallistuksin ja nykyisiä avo-ojia perkaamalla. Merkittävimmät työvaiheet valmistuvat marraskuun alkuun mennessä.

Alue laajenee pohjoisessa

Puunkuormaustiestöä ja -varastoaluetta levennetään ratapihan pohjoispäässä noin 10-15 metriä itään ja jatketaan noin 50 metriä pohjoiseen Pärnän- ja Sammontiehen saakka. Sammontien rautatiealueella sijaitsevaa kaarevaa tielinjausta siirretään noin 100 metrin matkalta itään päin rautatiealueen reunaan. Pohjoispään jatko-osassa rakennetaan uutta ja parannetaan nykyistä kuivatusta.

Hanke valmistuu joulukuussa 2020.

Lisätietoja:

Väyläviraston projektipäällikkö Jetro Matilainen, puh 050 505 1513, jetro.matilainen@vayla.fi

Laukaan keskustaan on rakenteilla asumisoikeusasuntoja - hakuaika asuntoihin alkoi

$
0
0

Laukaan keskustaan valmistuu uusia asumisoikeusasuntoja arviolta syyskuussa 2021. TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa osoitteeseen Laukaantie 21 kerrostalon, johon tulee kaikkiaan 33 asumisoikeusasuntoa. Kohteen rakennustyöt on aloitettu ja hakuaika asuntoihin on alkanut. Ensimmäinen hakuaika asumisoikeusasuntoihin jatkuu 12.10.2020 saakka, jonka jälkeen jäljelle mahdollisesti jääviin asuntoihin on jatkuva haku.

Uusi asumisoikeustalo valmistuu entisen Siwan paikalle ja autopaikat rakennetaan entisen torin alueelle. Sijainti on keskeinen, joten kaikki kunnan palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Asunnot ovat erikokoisia kaksioita ja kolmioita: kaksiot ovat kooltaan 43–58,5 m² ja kolmiot 66,5–70,5 m². Suurimmassa osassa asunnoista on oma sauna. Asuntoihin tulee lasitetut parvekkeet, laminaattilattiat ja maalatut seinät, kylpyhuoneet puolestaan laatoitetaan. Kiinteistö on savuton.

Rakennuskohteen urakoitsijana toimii Pohjola Rakennus Oy Suomi ja arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkitupa Oy.

Asuntoihin voi tutustua tarkemmin täällä.

Mikä on asumisoikeusasunto ja kenelle se sopii?

Asumisoikeusasunto on hyvä vaihtoehto monessa elämäntilanteessa. Asumisoikeusasuntoon ei tarvitse sitoa pääomaa yhtä paljon kuin omistusasuntoon, mutta asumisoikeusasukas saa pysyvän kodin, jossa voi asua niin kauan kuin haluaa. Asumisoikeusasunto on myös huoleton ja helppo, sillä talon omistaja ja huoltoyhtiö huolehtivat kiinteistön kunnosta, ja asunnosta on halutessaan helppo luopua.

Käytännössä asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asumisoikeuden asuntoon. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Muuttaessaan pois asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Miten asumisoikeusasuntoa haetaan?

Asumisoikeusasunnon hakemista varten tarvitaan järjestysnumero, joka haetaan siitä kunnasta, jossa haettava asunto sijaitsee. Jos asunnonhakijalla on jo voimassa oleva järjestysnumero, ei uutta numeroa tarvitse hakea.

Laukaassa järjestysnumero haetaan Laukaan kunnan teknisestä toimesta. Järjestysnumeron hakulomakkeita saa kunnan teknisten palvelujen toimistosta ja kunnan neuvonnasta sekä osoitteesta https://www.laukaa.fi/sites/default/files/asumisoikeuslomake_taytettava.pdf. Lomake tulee joko tulostaa ja palauttaa Laukaan kunnalle tai lähettää sähköpostitse.

Laukaan kunnan yhteystiedot:
Laukaan kunta
Tekniset palvelut Pl 6
41341 Laukaa
Puh. 014 2675 000
tekninentoimi@laukaa.fi

Kun järjestysnumero on saatu, tehdään asuntohakemus asuntoa tarjoavalle yritykselle, tässä tapauksessa TA-Asumisoikeus Oy:lle. Hakemuksen voi tehdä osoitteessa ta.fi/asohakemus. Järjestysnumero ilmaisee hakijan aseman samasta asunnosta kiinnostuneiden joukossa siten, että pienin numero on etusijalla.

Lisätietoa asumisoikeusasumisesta ja hakemisesta löytyy osoitteesta ta.fi/asumisoikeus.

Lisätietoja:

Myyntineuvottelija Essi Arjovuo, TA-Yhtiöt, p. 040 922 2493, essi.arjovuo@ta.fi

Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n toimitusjohtaja Ahti Rantonen valittiin Vuoden rialaiseksi

$
0
0

Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry valitsi ’Vuoden rialaiseksi’ Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n toimitusjohtajan Ahti Rantosen. Laatua rakennusalan menestystekijänä korostava Rantonen on ensimmäinen tähän kunnia-asemaan nimetty rakennesuunnittelija. Vuoden rialainen on valittu vuodesta 2005 lähtien.

Ahti Rantonen on toiminut Vahanen-yhtiöiden palveluksessa vuodesta 2017, aluksi Vahanen Oy:n ja vuodesta 2018 Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n toimitusjohtajana ja osakkaana. Tätä ennen hän toimi muun muassa Swecon talonrakennuksen ja teollisuuden tulosyksikön johtajana. Rantonen oli yksi Swecoon yhdistyneen Finnmap Consulting Oy:n perustajaosakkaista.

– Viimeisten kolmen vuoden aikana Vahanen Suunnittelupalveluihin on saatu paljon uutta asiantuntemusta ja toimintoja, ja liikevaihtomme on kasvanut keskimäärin noin 30 prosenttia vuodessa, Rantonen kertoo.

– Tarjoamme nyt suunnittelupalveluja perinteisten osaamisalueidemme lisäksi myös silta- ja infrahankkeisiin, hybridirakentamiseen, jännebetonirakentamiseen, teräsrakenteisiin, teollisuuteen, palosuunnitteluun sekä geotekniikkaan ja ympäristösuunnitteluun. Asianntuntijamme suorittavat erittäin vaativia laskenta- ja kehitystehtäviä yhteiskunnallisesti merkittäviin hankkeisiin. Asiakaskuntamme on siis laajentunut entisestään.

– Meillä on paljon kokonaissuunnitteluhankkeita, joiden hallinnassa olemme kehittyneet huomattavasti, Rantonen jatkaa. – Avoimen rajapinnan mallimme mukaisesti haemme hankkeisiimme aina voittavaa tiimiä, jolla vakuutamme asiakkaan ja voitamme työn itsellemme. Tämä tarkoittaa, että valikoimme hankkeeseen aina sopivimmat osaajat oman yrityksen lisäksi tarvittaessa laajasta kumppaniverkostostanne.

– Ala on kauttaaltaan ottanut iskua koronaepidemiasta ja monien hankkeiden käynnistyminen on viivästynyt, mutta meillä on pitkä tilauskanta ja uskomme, että tilanne paranee ja jo tilatut hankkeet pääsevät käynnistymään pian.

Rantonen valmistui vuonna 1982 rakennusinsinööriksi Kuopion teknillisestä oppilaitoksesta ja arvelee olleensa silloin 21-vuotiaana Suomen nuorin insinööri. Hänelle on lähes 40 vuoden suunnittelu-uran aikana kertynyt monipuolisesti kokemusta erityyppisten kohteiden suunnittelusta. Hän sanoo olevansa sosiaalinen luonne ja pyskologisten testien mukaan innostaja. Jatkuva osaamisen kehittäminen ja nuorten insinöörien ohjaaminen suunnittelijan polulle ovat Rantoselle tärkeitä tehtäviä. Hän uskoo laatujohtamiseen ja laatujärjestelmiin, ja hänen mielestään yritysjohdon kannattaa miettiä, miten laatu, joka on selkeästi yksi rakennusalan menestystekijöistä, otetaan mukaan liiketoimintaan.

– Laadun ja osaamisen jatkuvalla kehittämisellä saadaan yrityksessä aikaan kestävä kasvu ja kannattavuus, Rantonen toteaa.

Lisätietoja:

Ahti Rantonen
Toimitusjohtaja
Vahanen Suunnittelupalvelut Oy
ahti.rantonen@vahanen.com
040 5438 053


Kauppatorin uudistaminen etenee aikataulussa ja kustannukset ovat alittumassa

$
0
0

Toriparkin rakentaminen Turun kauppatorin alle on hyvässä vauhdissa. Samaan aikaan torialueella tehdään töitä Kauppatorin pintarakenteiden, kalusteiden ja varusteiden sekä paviljonkirakennusten ja toria ympäröivien katujen rakentamiseksi, jotka kuuluvat kaupungin toteutettaviin töihin.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaupungin osuus toteutuu noin 2 miljoonaa euroa alle hankkeeseen varatun määrärahan. Määrärahavaraus on n. 31,5 miljoonaa euroa ja suunnitellun kokonaisuuden toteuttamisarvio on tällä hetkellä n. 29,5 miljoonaa euroa.

Kustannussäästöjä on saavutettu tarkalla kustannusohjauksella, josta esimerkkinä on korkealaatuisten torikivien hankinta, jossa säästöä syntyi lähes 30 % eli 0,5 miljoonaa euroa. Torikivien kuljetuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kompensoidaan täysin kuljetuksen toteuttavan Oy Kuehne+Nagel Ltd:n toimesta.

Kauppatorin rakentamisen yhteydessä vahvistetaan Kauppiaskadun rakenteita noin 2,7 miljoonalla eurolla kadun alle sijoittuvien liiketilojen ja mahdollisen tulevaisuudessa käynnistyvän raitiotieliikenteen johdosta.

Toriparkki-hankkeeseen liittyen maanalaisia tiloja on toteutumassa myös toria ympäröivien katujen alle. Tämän vuoksi kaupunki varautuu toteuttamaan kadunalaisten maanalaisten tilojen ja katujen rajapintaan rakenteita, joilla hallitaan painuvan ja painumattoman rakenteen painumaerot. Tästä arvioidaan syntyvän, maanalaisten tilojen laajuudesta riippuen, noin 2,3 miljoonan euron kustannukset.

Torin ympäristöön toteutettavien maanalaisten tilojen johdosta tehtävät painumahallintaratkaisut ja raitiotiehen varautumiseen liittyvät rakenteiden vahvistukset, yhteensä noin 5 miljoonaa euroa, eivät sisälly kauppatori kokonaisuuden toteuttamisarvioon.

Toriparkki avataan joulukuussa 2020, jolloin torin pinta on vielä keskeneräinen. Kulkuyhteydet rakenteilla olevien toripaviljonkien kautta toteutetaan väliaikaisina ratkaisuina ja pinnat valmistuvat lopulliseen muotoonsa kaupungille kuuluvien torin pintatöiden edetessä. Toripaviljongit valmistuvat keväällä 2021 ja ovat käyttöönotettavissa vuoden 2021 aikana. Torialue on pääosin valmis vuoden 2021 loppuun mennessä. Toria ympäröivien katujen ja torin viimeistelyjen osalta töitä tehdään vielä vuoden 2022 aikana.

Lisätietoja: kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää, puh. 040 637 4954

Rakennus- ja teknologia-alalla on nostettu yli tuhannen ihmisen osaamista Etelä-Savossa

$
0
0

Teknologia- ja rakennusalalla on nostettu viime vuosien aikana merkittävästi Etelä-Savon alueen työntekijöiden osaamista. Yritysten tarpeiden pohjalta on järjestetty yli sata koulutuspäivää viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana. Koulutuksiin on osallistunut yli tuhat henkilöä noin sadasta eri yrityksestä.

Koulutusten järjestäjinä ovat olleet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun koulutushankkeet Teknologiateollisuuden tulevaisuuden osaajat Etelä-Savossa - TEKOS 2020 ja Rakennusklusterin osaajat Etelä-Savossa - RAKES 2020. Hankkeita ovat rahoittaneet Etelä-Savon ELY-keskus ja Kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Koulutuksia ovat Xamkin lisäksi olleet järjestämässä myös Ammattiopisto Samiedu ja Etelä-Savon ammattiopisto Esedu.

Tietomallintamisesta työturvallisuuteen ja 3D-tulostukseen

Koulutuksilla on kehitetty alueen yritysten kilpailukykyä ja henkilöstön osaamista. Aiheina ovat olleet muun muassa sähkövoima- ja automaatiotekniikka, koneteollisuuden valmistustekniikat, hitsaustekniikat, 3D-tulostus- ja suunnittelutekniikka, tietokoneavusteinen piirtäminen (CAD), taloautomaatiotekniikka, lean-ajattelu, lean rakentamisessa, tuotevalmistustekniikka, rakennusten tietomallintaminen (BIM), elinkaariarviointi (LCA), työturvallisuus, näkyminen sosiaalisessa mediassa ja moderni rekrytointiosaaminen.

Koulutukset ovat olleet eri mittaisia puolen päivän täsmäiskuista laajempiin kuukausia kestäviin kokonaisuuksiin. Pääosin koulutuksia on järjestetty kontaktiopetuksena, mutta keväällä muuttuneen tilanteen takia osa koulutuksista toteutettiin verkossa. Koulutusten lisäksi hankkeissa tehtiin työtä alan vetovoiman lisäämiseksi sekä kuvattiin yritysten omaan käyttöön työtekijöiden perehdytyksen tueksi lyhyitä videoita esimerkiksi hiljaisen tiedon siirrosta ja eri työvaiheista.

Digitalisaation merkitys kasvaa entisestään

- Yrityksiä on innostettava digitalisaatioon, sillä sen merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa, sanoo Itä-Suomen aluepäällikkö Esa Näätänen Teknologiateollisuus ry:stä.
- Digitalisaation lisääminen vaatii panostuksia koulutukseen, mikä lisää entisestään oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä.

Digitalisaation merkitys korostui myös Etelä-Savon rakennustoimialan alueellisen osaamisen ja kehittämisen tiekartassa vuodelle 2025. Tiekartta valmistui kesällä ja se toteutettiin yhteistyössä Korkia Consulting Oy:n kanssa. Laatimiseen osallistui edustajia yli 30 eri organisaatiosta. Yritysten haastatteluissa korostui eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen sekä koulutuksen kehittäminen oppilaitoksissa vielä nykyistäkin yrityslähtöisemmäksi.

- Rakentamisen alalle tehty maakunnallinen tiekartta on erinomaisen onnistunut kuvaus rakennusklusterin mahdollisuuksista ja kehityskohdista Etelä-Savossa. Seuraavaksi tarvitsemme aktiivisen työryhmän viemään tiekarttatyön käytäntöön, sanoo Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen.

Teknologia- ja rakennusteollisuuden tulevaisuutta luodataan seminaarissa 6.10.

Tiekartan tuloksia kuullaan TEKOS- ja RAKES-hankkeiden loppuseminaarissa verkossa 6.10.2020. Tilaisuudessa puhuu myös Teknologiateollisuus ry:n koulutusjohtaja Leena Pöntynen tulevaisuuden osaavasta työvoimasta. Yrittäjän menestystekijöistä Etelä-Savossa kertoo rakennusneuvos Terho Kaskinen Savonlinnasta. Seminaariin voi osallistua ilmoittautumalla www.xamk.fi/tekosrakesloppuseminaari

Lisätietoja:

Kiti Venäläinen, Xamk, kiti.venalainen@xamk.fi, p. 040 663 0546

WasaGroup ja Business Kangasala ovat sopineet aluekehitysyhteistyöstä

$
0
0

WasaGroup Oy ja Business Kangasala Oy käynnistävät aluekehitysyhteistyön uuden Lamminrahkan kaupunginosan yritysalueella.

WasaGroup yhdessä Business Kangasalan kanssa kehittävät uutta työpaikka- ja liikealuetta Lamminrahkan alueella. Lamminrahkan yritysalue käsittää 9,5 hehtaaria valtatie 12:n varrella Kangasalla Tampereen rajan tuntumassa. WasaGroup Oy:lle on varattu kaksi tonttia Kangasalan kaupungilta, joissa rakennusoikeutta on yhteensä yli 30 000 neliötä. Alueelle on suunniteltu toimisto- ja liiketiloja, ravintola-, hoiva- sekä terveyspalveluita.

”Kangasalan kaupungilla on hyvät visiot yritysalueen kehittämiseen ja uskomme vahvasti, että yhteistyössä löydämme toimivat ratkaisut menestyvälle yritystoiminnalle uudella Lamminrahkan alueella”, kertoo hankkeesta myyntipäällikkö Anna-Lena Back WasaGroup Oy:stä.

”Lamminrahka on upea tulevaisuuden yritys- ja työpaikka-alue. WasaGroupin kanssa solmitulla yhteistyöllä pyrimme saamaan alueelle laadukasta ja näyttävää toimitilarakentamista. Kaava sallii kortteleihin monimuotoisen yritysrakenteen, joustavat ja muuntautumiskykyiset toimitilat ja työntekijöille löytyvät läheltä joukkoliikenteen, kaupan ja vapaa-ajan palvelut ”, kertoo toimitusjohtaja Päivi Kuusivaara Business Kangasala Oy:stä.

Aluekehityshankkeissa WasaGroup osallistuu kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseen. Kehitysyhteistyön tarkoituksena on ideoida uusia yritysalueen toimintoja ja selvittää paikallisten tai valtakunnallisten toimijoiden tarpeita ja kiinnostusta sijoittua uudelle yritysalueelle. WasaGroupin ydinosaaminen on hankkeiden ja toimijoiden saattaminen yhteen kannattavalla tavalla, ja kunnille on tärkeää saada uusia toimijoita paikkakunnalle.

Kehitystyön tuloksena syntyvät hankkeet WasaGroup toteuttaa Wasa360-konseptin avulla, jolloin WasaGroup toimii hankkeiden suunnittelijana, rahoittajana ja rakennuttajana. Wasa360-konseptissa yrityksille toteutetaan tarpeita vastaavat tilat vuokramallilla, jolloin WasaGroup jää valmiin kiinteistön omistajaksi toimien vuokranantajana varsinaiselle toimijalle.

 

Lisätietoja antavat:

WasaGroup Oy, myyntipäällikkö Anna-Lena Back, puh. 050 403 6440

Business Kangasala Oy, toimitusjohtaja Päivi Kuusivaara, puh. 044 430 9246

Hionnan ammattitietoja käytännön töihin

$
0
0

Kaikentyyppiset hiontatyöt kuuluvat vakiotehtäviin vanhojen rakennusten remontoinnissa ja saneerauksessa. Ei ole harvinaista, että rakennuksen joissakin huoneissa asutaan remontin aikana ‒ ja tämä tekee vähäpölyisestä työskentelystä entistä tärkeämpää. Kasvavat asiakasvaatimukset pintojen ja materiaalien laadun ja kestävyyden suhteen asettavat maalareille entistä suurempia haasteita. Lopputulokseltaan kunnollinen pinta edellyttää aina alustan huolellista valmistelua. Alustan perusteellinen valmistelu ja ammattilaatuinen hionta ovat erittäin tärkeällä sijalla, jotta nämä vaatimukset saadaan täytettyä. Tässä artikkelissa Festoolin hiontatöiden asiantuntijat selittävät, miten nämä haasteet ratkaistaan käytännössä. "Optimaalinen hiontajärjestelmä varmistaa kaikissa hiontatöissä laadukkaan ja nopean työskentelyn", kertoo Dino Frey, joka on maalari ja Festoolin asiakaskouluttaja. Yleensä maalausliikkeet kohtaavat näitä hiontahaasteita: vanhojen pinnoitteiden poistaminen, jotka ovat haurastuneita tai yhteensopimattomia uuden pinnoitteen kanssa, pintojen hiominen ja tasoittaminen, epätasaisuuksien poistaminen sekä pakkelikerrosten välihionta. Optimaalinen hiontajärjestelmä auttaa tekemään nämä työt korkealaatuisesti. Se koostuu parhaiten kyseiseen hiomatyöhön sopivasta hiomapaperista, erinomaisesta hiomalautasesta, suorituskykyisestä hiomakoneesta sekä tehokkaasta pölynpoistosta. Monipuoliset hiontajärjestelmät mahdollistavat tehokkaan ja nopean hionnan, erinomaiset työtulokset ja entistä terveellisemmän työskentely-ympäristön ‒ tämä on eduksi maalareille ja myös asiakkaille, jotka asuvat usein rakennuksen joissakin huoneissa maalaustyön aikana. Räätälöity ratkaisu jokaiseen vaatimukseen. Ammattilaisen tulee vain tietää paras toteutustapa.

LOKERO 1:Suurialaiset tasoitetyöt

(ks. tekstin lopussa olevat kolme kuvaa 02-04)

 

Monta erilaista hiomakonetta – mikä niistä kannattaa valita?

"Remonttitöihinkään ei ole vain yhtä ainoaa yleiskäyttöistä hiomakonetta. Käytettävän koneen valinta riippuu aina siitä, mitkä vaatimukset sen pitää pääasiallisesti täyttää", sanoo Dino Frey. Jos vaaditaan esimerkiksi voimakasta työstöä tai erityisen hienoa hiomajälkeä? Tai suuret seinä- ja sisäkattopinnat täytyy hioa ahtaimpaan nurkkaan asti? Valikoimamme tarjoaa sopivat hiomakoneet jokaiseen tehtävään: erilaiset varsihiomakoneet, monilukuiset epäkeskohiomakoneet erilaisilla hiomaiskuilla, pyöröhiomakoneet epäkeskoliikkeellä ja erilaisilla hiomalautashalkaisijoilla sekä tasohiomakoneet. "Jokainen maalausliike työskentelee omalla tavallaan. Siksi on vaikeaa suositella jotakin tiettyä konetta. Yleisesti antaisin seuraavan suosituksen: usein kipsilevypintojen hiomatöitä tekevien kannattaa hankkia varsihiomakone. Esimerkiksi WC:n tai porraskäytävän pienten seinä- ja kattopintojen hiontaan suosittelemme kätevää epäkeskohiomakonetta ETS EC 150/5. Vanhojen ikkunoiden vaurioituneiden maalipintojen remontointiin kannattaa käyttää välityksellistä epäkeskohiomakonetta Rotex RO 90. Siinä on neljä erilaista toimintoa: karkeahionta, hienohionta, kiillotus ja kärkihionta. Nurkkien ja pienten pintojen hiontaa soveltuu tasohiomakone RTS tai DTS. Kompaktin kokoinen akkuhiomakone on erittäin kätevä ulkona tai rakennustelineillä tehtävissä töissä, kun käyttökohteessa ei ole verkkovirtalähdettä", toteaa asiakaskouluttaja Frey.

Kuva: Festool_Sanding_Know-How_05.jpg

(LOKERO 2) Hiontatöiden perusammattitiedot: hiomaliikkeiden perusteet

(ks. tekstin lopussa olevat neljä kuvaa 06-10)

 

Puurakenne: Ovien oikein tehtävä valmistelu

Kuva: Festool_Sanding_Know-How_11.jpg

Kuva: Festool_Sanding_Know-How_12.jpg

Kuva: Festool_Sanding_Know-How_13.jpg

Kuva: Festool_Sanding_Know-How_14.jpg

Kuva: Festool_Sanding_Know-How_15.jpg

Kun historialliset säilyttämisen arvoiset ovet kunnostetaan talon erityisluonteen säilyttämiseksi, huolellinen korjaaminen on tärkeää ovirakenteen pitkäaikaisen kestävyyden takaamiseksi. Usein jokainen ovi on ainutlaatuinen. Onko kyse sisäovesta vai ulko-ovesta, joka on sisäänkäyntinä leimaa-antava rakennuksen ulkonäölle? Siksi kunnostustyössä on erityisen tärkeää miettiä oikea toteutustapa jo varhaisessa vaiheessa. Usein herää kysymys siitä, kuinka paljon alkuperäisestä rakenteesta voi vielä säilyttää. Tämä ei koske vain ovea, vaan tietysti myös kehystä. Ensin tutkitaan ovet, ts. tarkistetaan vanhojen pintojen kunto ja määritetään puun vaurioituneet kohdat. Vanhat maalikerrokset voi hioa kevyesti ja luotettavasti esimerkiksi epäkeskohiomakoneella ETS EC 150/5 tai ETS EC 125. Sopivalla kierrosluvulla ja vain kevyesti painamalla maalipinnan hilseilleet kohdat poistetaan ja ehjät pinnat karhennetaan. "Vesipohjaisille maaleille suosittelemme karkeudeltaan alk. P180 ja alkydihartsimaalille karkeudeltaan alk. P150 hiomatarviketta", kertoo sovellusteknikko Philipp Stahl. Profiilit ja ovipeilit hiotaan parhaiten lineaarihiomakoneella DUPLEX LS 130, koska lineaarinen hiomaliike estää painotusta sivuille. Lisäksi itseasennussarjan kanssa on mahdollista tehdä yksilöllinen hiomatalla kaikille huullos- ja profiilimuodoille. Hionta yksilöllisellä hiomatallalla on tehokasta ja helpottaa työtä uskomattoman paljon. Profiiliurien ja -rajapintojen hankalien kohtien hiontaan käytetään tarvittaessa erittäin joustavaa hiomasientä. Vanhan pinnoitteen hiomisen jälkeen pienet reiät ja vauriokohdat paklataan. Pölynpoistoa pitää tietysti käyttää myös alkuhionnassa: hionnan jälkeen pinnat puhdistetaan perusteellisesti järjestelmäimurilla; tarvittaessa pinnat voi lopuksi vielä pyyhkiä liinalla. Välihionta ETS EC -hiomakoneella ja karkeudeltaan P240–P500 GRANAT-hiomatarvikkeella. Kierroslukua kannattaa vähentää, jotta maalipinta ei puhkea tai kuumene liikaa. Profiiliurien ja -rajapintojen hankalat kohdat voi hioa tarvittaessa uudelleen käsihiomatarvikkeella. Vanhat ikkunat uuteen loistoonsa. Vanhojen puisten ikkunakehysten ja ikkunanpuoliskojen ammattimainen kunnostus on vaativa tehtävä. Tämä koskee suojeltujen kohteiden töitä ja remontoitavien materiaalien, kuten puun nykyaikaista ja ympäristötietoista käsittelyä. Huolellisella ja asiantuntevalla kunnostuksella ikkunarakenteesta saa tehtyä täysin käyttökelpoisen moniksi vuosiksi eteenpäin.

Kuva: Festool_Sanding_Know-How_17.jpg

Kuva: Festool_Sanding_Know-How_18.jpg

Kuva: Festool_Sanding_Know-How_19.jpg

 

Hiomalla kaiteet kauniiksi

Monissa 60-80-luvulla rakennetuissa taloissa on portaikkoja ja joskus eteisaula, jossa on kaunis puukaide. Lineaarihiomakone on ihanteellinen työkalu, jos tämä kaide jätetään paikalleen ja kunnostetaan. Yksi harvoista laitteista, joka tarjoaa täysin lineaarisen liikkeen molempiin suuntiin, on DUPLEX LS 130. Se on optimaalinen valinta puumateriaalien hiontaan syiden suuntaisesti. Suoralinjainen hiontaliike ei painotu sivuille ‒ se sopii erinomaisesti profiilien, kuten portaikon tai eteisaulan kaiteiden hiontaan. Erittäin nerokas ratkaisu tässä käyttökohteessa on itseasennussarja, jolla voit tehdä kunkin profiilimuodon mukaisen yksilöllisen hiomatallan. Tämä mahdollistaa yksilöllisen hiomatallan tekemisen myös vanhan lämpöpatterin profiilille. Tietysti myös metallikaiteet on mahdollista hioa tällä tavalla.

Kuva: Festool_Sanding_Know-How_22.jpg

Kuva: Festool_Sanding_Know-How_23.jpg

Kuva: Festool_Sanding_Know-How_24.jpg

 

Lisätietoja nettiosoitteessa www.festool.fi sekä Youtube-kanavalla Festool Quick Guides www.festool.com/quickguide-es-etsc

___________________________________

Merkkimäärä noin 7.360 (välilyöntien kanssa)

Kuvaviite: Festool GmbH

Senaatti-kiinteistöt rakentaa Joensuuhun nykyaikaiset, yhteiset tilat valtion eri toimijoille

$
0
0

Valtion virastotalo Joensuussa Kauppakatu 40:ssä kokee täydellisen muutoksen. Virastotalon uudistaminen nykyaikaiseksi yhteiskäyttötilaksi etenee – investointipäätös asiasta on tehty. Tulevaisuudessa Kauppakatu 40:stä löytyy usean eri valtion viraston keskitetty asiakaspalvelu.

Uudistetun virastotalon käyttäjiksi tulevat Palkeet, Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TE-toimisto, Tulli, Itä-Suomen Aluehallintovirasto, Digi- ja väestötietovirasto sekä Maanmittauslaitos.

Kauppakatu 40 kehittämisen tavoitteena on toteuttaa laadukkaat ja monipuoliset työtilat valtion henkilöstölle ja parantaa tilankäytön tehokkuutta.

Hankkeen yhteydessä uusitaan koko talotekniikka – ilmanvaihto, vesi- ja viemäriputket, sähköt – sekä rakennuksen salaojat, perustusten kosteuseristykset, vesikatot ja ikkunat. Sisäolosuhteita kehitetään parantamalla ääniseristystä, akustiikkaa ja lämpöolosuhteita.

Kauppakatu 40:ään rakennetaan erilaisia työympäristöjä, jotka tarjoavat muun muassa erillisiä tiloja hiljaiseen työskentelyyn ja herkistyneille ihmisille tarkoitettuja sensi-tiloja. Valtaosa tiloista on kaikkien virastojen yhteiskäyttöistä tilaa. Kaikkiaan Kauppakatu 40:ään tulee työtilat noin 600 henkilölle.

Nykyaikainen työympäristö tukee hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja pienentää valtion hiilijalanjälkeä

Senaatti toteuttaa valtion toimitilastrategiaa suunnittelemalla tiloja, jotka tukevat uusia työnteon tapoja ja ovat tilankäytöltään sekä tarkoituksenmukaisia että tehokkaita.

”Yhteiskäyttöisiä tiloja suunniteltaessa on erittäin tärkeä kuunnella eri virastojen tarpeita. Olemme tehneet toimitilojen suunnittelutyötä sekä virastokohtaisissa työryhmissä että yhteisissä työryhmissä vuoden 2020 alusta asti. Investointipäätöksen myötä siirrymme rakentamisen suunnitteluun, jonka aikana vuoropuhelu virastojen kanssa jatkuu”, kertoo valtion liikelaitos Senaatti-kiinteistöjen Itä-Suomen aluejohtaja Jyrki Reinikainen.

Nykyaikaiset työtila- ja tekniset ratkaisut sekä yhteiskäyttöisyys parantavat myös tilankäytön tehokkuutta, mikä tuo valtiolle kustannussäästöjä ja pienentää valtion hiilijalanjälkeä. Valtio haluaa osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan, sillä rakennettu ympäristö vastaa merkittävästä osuudesta Suomen energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Hankkeen valmistuttua valtio luopuu vajaakäytössä olevasta Torikatu 36 virastotalosta. Valtion palveluita keskitetään Joensuussa Kauppakatu 40:ään, Metla-taloon sekä Oikeus- ja poliisitaloon.

Kiinteistön muutostyöt ovat käynnistyneet perustuksien ja salaojien kunnostuksella, työt valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Työt rakennuksen sisällä alkavat kesään 2021 mennessä. Täydellisen muodonmuutoksen läpikäyvän toimitilan odotetaan olevan kokonaisuudessaan valmis vuoden 2023 alkupuolella. Hankkeen kustannusarvio on 22 miljoonaa euroa.

Lisätiedot:

Senaatti-kiinteistöt

Aluejohtaja Jyrki Reinikainen, p. 040 565 5181, jyrki.reinikainen@senaatti.fi

Rakennuttajapäällikkö Jarkko Karvonen, p. 050 529 1404, jarkko.karvonen@senaatti.fi

Energian ja Infran kehitysjohtaja uskoo, että sama kööri pystyy aina parempaan

$
0
0

Lasse Kankainen on jo tuttu mies Rejlersillä. Hän aloitti sähköverkot-yksikössä 2014. Kertyneen kokemuksensa myötä hänen tehtävänä oli kehittää älyverkkoratkaisuja ja avata tuulivoiman liiketoimintaa.

- Päädyin reissuhommista Rejlersille lähinnä lasten takia, mutta samalla huomasin, että Rejlers on kyllä merkittävän hyvä työpaikka, jossa varmasti viihtyy pidempään.

Kankaisen vastuualueiksi muotoutuivat osa sähköverkkoyhtiöistä ja tuulivoimayhtiöt Suomessa.

- Tein kovasti töitä muun muassa kehittämällä uusia palveluja.

Vuonna 2018 Kankainen sai Energian ja Infran IOT ja digitalisaation palveluratkaisuihin keskittyvän tuotekehityshankkeen vedettäväksi ja ryhtyi projektin puitteissa tekemään laajemmin yhteistyötä muiden Energian ja Infran liiketoimintojen kanssa.

- Roolini muuttui pikkuhiljaa sähköverkkojen palvelupäälliköstä Energian ja Infran liiketoimintojen kehittäjäksi.

- Ehkä olen omalla työlläni lunastanut paikkani tähän uuteen tehtävääni.

 

Työhistoriasta kertyi laajaa näkemystä

Kankainen on monialainen osaaja, jonka taustasta löytyy myös kansainvälistä kokemusta.

Hän on kotoisin Savonlinnasta ja kiinnostui jo nuorena tietotekniikasta, mutta ei halunnut bittinikkariksi.

- Ajattelin että elektroniikka ja tietotekniikka ovat melko lähellä toisia. Lopulta päädyin kuitenkin Lappeenrantaan teknilliseen yliopistoon lukemaan sähkötekniikkaa ja viestintäelektroniikkaa.

Kankainen kiinnostui jo nuorena myös uusiutuvasta energiasta ja uusista energiaratkaisuista.

- Kai se oli lopulta päämääränä, että sähköinsinöörinä voisin pelastaa maailman.

Työuransa hän aloittikin Lappeenrannassa uusiutuvan energian parissa The Switchissä, jossa pääsi tutustumaan tuulivoimatekniikkaan ja uusiutuviin energiaratkaisuihin.

- Sen jälkeen olin hetken töissä uusiutuvaa energiaa rakentavassa yrityksessä ja pääsin rakennuttamaan Kalajoelle tuulivoimapuistoja. Näin käytännössä, kuinka voimajohdot, sähköasemat ja tieverkot rakentuvat isossa tuulivoimalakompleksissa. Se oli mielenkiintoista aikaa.

Samaan aikaan kun Kankainen työskenteli The Switchissä, pääsi hän mukaan yhteen Suomen merkittävimmistä uusiutuvaa energiatekniikkaa ja digitaalisia ratkaisuja tutkivaan ”Smart Grids and Energy Markets” kehityshankkeeseen.

- Hankkeessa oli mukana 24 yritystä ja 8 tutkimuslaitososapuolta. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa älyverkkoihin tarkoitettuja ratkaisuja kansainvälisillä markkinoilla ja demonstroida niitä hyödyntäen suomalaista T&K infrastruktuuria.

Kyseinen hanke oli lopulta Kankaisen ponnahduslauta Rejlersille.

 

Hyödyllistä uutta ja parasta vanhaa

Uudessa roolissaan Rejlersillä Kankainen haluaa toisaalta tehdä ripeitäkin uudistuksia, mutta toisaalta pitää kiinni hyväksi koetusta vanhasta.

- Vastuullani ovat Energian ja Infran keskeisimmät kehitystehtävät ja kannattavuuden parantaminen. Energia ja Infra on luonut oman hyvän toimintakulttuurinsa, jota en halua muuttaa. Arvostan arvoja, joita edustamme.

Tärkeimmiksi konkreettisiksi tehtävikseen Kankainen näkee markkinointiviestinnän kehittämisen, asiakkuuden kehittämissuunnitelmat ja seurannan sekä palveluportfolion analysoinnin ja kehittämisen.

- Kehitysjohtajan roolissa pääsen paremmin vaikuttamaan liiketoimintojen kehitykseen ja toimintaan, sekä auttamaan liiketoimintoja. Osallistun myös isoimpiin tarjoushankkeisiin ja olen osana valmistelemassa strategisia yrityskauppoja. Jatkan edelleen myyntiä tuulivoimasektoriin ja Energian ja Infran digitaalisten Smarter-palveluiden kehittämistä ja kaupallistamista.

- Lisäksi osallistun Energian ja Infran strategiatyöhön ja pyrin löytämään meille uusia liiketoimintoja ja aluevaltauksia.

 

Loistava tiimi on motivaattori

Kehitysjohtaja katsoo työssään tulevaisuuteen, mutta oppii menneisyydestä.

- Näen, että toimintaa voidaan monella tapaa tehostaa digitaalisilla ratkaisuilla ja uudet virkeät toimintatavat ovat tervetulleita ”vanhoillisille” toimialoille. Asiat eivät kuitenkaan muutu vuodessa tai kahdessa, kehittämisessä tarvitaan malttia ja pitkäjänteisyyttä.

Tulevaisuuden suhteen Kankainen on melko optimistinen.

- Teemme Suomessa melko spesiaalihommaa. Uskon ja luotan osaamiseemme nyt ja tulevaisuudessa. Meillä on mielestäni oikea suunta, kunhan pidämme arvoista ja tekemisen kulttuurista tiiviisti kiinni. Olemme luottamuksen arvoinen toimija Suomessa.

Kankaisen kanssa työskentelevä tiimi koostuu toimialajohtajasta, liiketoimintajohtajista, palvelupäälliköistä ja asiakkuuspäälliköistä. Mies kehuu porukkaansa loistavaksi.

- Ilman hyviä tyyppejä ja hyvää pelihenkeä emme olisi viime vuosina kasvaneet samaa vauhtia. Tiimimme on se keskeinen motivaattori tässä kokonaisuudessa.

- Uskon myös, että tällä samalla köörillä voimme tehdä paljon paremmin, laajemmin ja näkyvämmin hommia.

 

Hyvät tyypit pysyvät

Lasse Kankainen kehuu Rejlersiä myös työnantajana. Hänen kokemuksensa mukaan yhtiössä oikeasti välitetään ihmisestä.

- Kun aloitin Rejlersillä, Fiilikseni yrityksestä oli erinomaisen hyvä. Haluan, että kaikki henkilöt, jotka aloittavat Rejlersillä, saavat samanlaisen kokemuksen.

- Emme ainoastaan tee töitä, vaan pyrimme hyvään lopputulokseen rennossa ympäristössä. Tästä arvosta on tärkeää pitää kiinni tulevaisuudessa.

Rejlersillä halutaan myös pitää kiinni hyvistä tyypeistä ja yhtiössä kannustetaan jatkuvaan oppimiseen.

- Rejlers on mahdollistanut osallistumiseni alan tapahtumiin ja koulutuksiin. Keväällä sain suoritettua johtamisen erikoisammattitutkinnon. Pyrkimyksenä on suorittaa kauppatieteiden alan opintoja seuraavan kahden vuoden aikana.

Korona on muokannut merkittävästi työn tekemisen kulttuuria myös Rejlersillä. Kankainen sekä yhtiön parituhatta työntekijää Suomessa siirtyivät yhden maaliskuisen viikonlopun aikana etätyöhön - ongelmitta.

- Aiemmin tapasin merkittävän määrän asiakkaita vuosittain ja tein kovasti myyntityötä kasvotusten. Nyt myyntityö on siirtynyt someen ja etätapaamisiin.

- Itse olen ihan tyytyväinen nykyiseen toimintamalliin. Autokuskin hommat jäävät vähemmälle ja saa keskittyä itse työn tekemiseen.

Unelmana oppia uutta

Työn ulkopuolella Kankainen on mielellään lastensa kanssa tai hikoilee lenkkipoluilla.

- Toistaiseksi pitää pyrkiä olemaan lasten kanssa mahdollisimman paljon, kun he ovat vielä kotona. Kyllähän perhe ja työ on elämän suola, vai miten se meni, Kankainen nauraa.

- Viime aikoina myös erilaiset rakennushankkeet ovat vieneet lähes kaiken vapaa-ajan, mutta tulevaisuudessa varmasti yhä enemmän aikaa jää mielenkiintoisille harrastuksille. Harrastan melko vapaasti kaikkea hikiliikuntaa, esimerkiksi suunnistusta ja lenkkeilyä. Lisäksi kalastus ja Saimaa ovat varmasti ne parhaat intohimon kohteet.

Kankainen asuu vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa Lappeenrannan kupeessa Lemillä, maaseudun rauhassa. Kuten suomalaisen miehen perinteeseen kuuluu, hän rakensi talon itse.

Henkilökohtaiseksi haaveeksi hän sanoo jo mainitut kauppatieteen opinnot.

- Se on seuraava haave, johon haluaisin panostaa. Toivon, että aika siihen riittäisi tulevaisuudessa.

 

Rejlersin Energian & Infran ensimmäiseksi kehitysjohtajaksi on vastikään nimitetty lappeenrantalainen Lasse Kankainen. Vapaa-ajalla Lasse tykkää hikoilla. Suunnistaminen on yksi lempilajeista.

Lappeenrannan jääareenan tulevaisuutta ja uutta sisäliikuntahallia käsittelevä sivusto on avattu

$
0
0

Lappeenrannassa on tarkoitus syksyn 2020 aikana päättää kahdesta merkittävästä hankkeesta: jääareenan tulevaisuudesta ja uudesta sisäliikuntahallista. Jääareenan tulevaisuudessa vaihtoehtoina ovat joko uusi monitoimiareena Lappeenkadulle tai Kisapuistoon tai nykyisen pääjäähallin peruskorjaus. Uutta sisäliikuntahallia puolestaan on esitetty sijoitettavaksi ammattikoulun kentän alueelle.

Kaupunki on avannut nyt verkkosivuston, jonka kautta voi tutustua päätöksenteossa oleviin vaihtoehtoihin ja niiden faktoihin. Sivusto sijaitsee osoitteessa areena.lappeenranta.fi. Sisäliikuntahallia käsittelevään osuuteen pääsee myös suoraan osoitteessa lprliikuntahalli.fi. Uudelle verkkosivustolle pääsee myös kaupungin etusivun www.lappeenranta.fi kautta.

Projektijohtaja Ilkka Oksman kertoo, että sivuston tarkoituksena on esitellä hankkeita ja niihin liittyviä päätöksentekoon esitettyjä vaihtoehtoja tasapuolisesti.

- Uusi verkkosivusto on tarkoitettu niin luottamushenkilöille päätöksenteon tueksi kuin asukkaillekin, jotka voivat perehtyä hankkeisiin.

- Asiasisältö perustuu hankkeiden asiantuntijatyön loppuraportteihin sekä monitoimiareenan osalta myös FCG:n laatimaan monitoimiareenan yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointiin. Päivitämme verkkosivustolle myös eri tahoilta pyydettyjä lausuntoja, jotta kaikki materiaali löytyisi kätevästi yhdestä paikasta.

Hankkeiden ja vaihtoehtojen esittelyjen lisäksi kaupunki ylläpitää verkkosivustolla Usein kysyttyä -palstaa, johon on jo etukäteen lisätty joitakin keskustelua herättäväksi arvioituja kysymyksiä vastauksineen.

- Mikäli aiheeseen liittyen siis herää kysymyksiä, voi sellaisia meille esittää täysin anonyymisti palstalla olevalla Lähetä kysymys -toiminnolla. Vastaamme saapuneisiin kysymyksiin päivittämällä Usein kysyttyä -palstaa, jotta kysymyksistä ja niihin liittyvistä vastauksista olisi iloa kaikille aiheesta kiinnostuneille, Oksman selvittää.

Lisätietoja:

Lappeenrannan Toimitilat Oy, projektijohtaja Ilkka Oksman,
puh. 0400 753 504, ilkka.oksman(a)lappeenranta.fi


Kansainvälinen menestys edellyttää parempaa kielitaitoa

$
0
0

Suomalainen ilmanvaihto-osaaminen on arvostettua, mutta osaammeko myydä itsemme kansainvälisille markkinoille? Suomen LVI-liitto kannustaa talotekniikka-alan opiskelijoita panostamaan myös kielitaitoon.

Ilmanvaihdon merkitys on korostunut COVID-19 pandemian myötä, kun myös maailman terveysjärjestö WHO totesi ilmanvaihdon yhdeksi viruksen torjuntakeinoksi. Suomalaisilla on hyvin korkeatasoista, arvostettua osaamista ilmanvaihdon suunnitteluun ja laitevalmistukseen, sillä meillä rakennukset rakennetaan tiiviimmin eli energiatehokkaammiksi. Lisäksi sään vaikutus suomalaisessa ilmastossa korostaa paine-erojen vaikutusta. Muualla, etenkin Etelä- ja Keski- Euroopassa ilmanvaihto on useammin painovoimainen tai perustuu ikkunatuuletukseen.

Kansainväliset organisaatiot ja markkinat edellyttävät kuitenkin kielitaitoa. ”Alalla kuulee usein, että niin sanotusti unelmatyöntekijä on henkilö, jolla on asentajan tausta, suunnittelijan osaaminen ja sujuva kielitaito”, kertoo Suomen LVI-liitto SuLVIn toiminnanjohtaja Samuli Könkö. Suomen LVI-liitto haluaakin kannustaa alan opiskelijoita kartuttamaan kielitaitoa.

Opintonsa aloittavien kielitaito vaihtelee suuresti

Englantia opiskellaan talotekniikka-alaa opettavissa ammattikorkeakouluissa pakollisena viiden opintopisteen verran. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Käytännössä yleinen suositus on juuri viisi opintopistettä.

Suomen LVI-liiton kyselyyn vastanneet talotekniikka-alan ammattikorkeakoulujen opettajat kertoivat, että opiskelijoiden kielitaito vaihtelee suuresti. ”Opintonsa hyvin suorittavat selviävät hyvin englanninkielisessä työyhteisössä, etenkin lukiotaustalla olevat”, kertoo koulutuspäällikkö Jyrki Kankkunen Karelia-ammattikorkeakoulusta.

"Aloittavissa opiskelijoissa on sujuvaa englantia puhuvia", kertoo Metropolia-ammattikorkeakoulun Taija Salminen. "Mutta heidän rekisterinsä on kapea ja pitkälti vapaa-ajan käyttöön sopiva.” Heikommin englantia taitavilla on myös haasteena korkealle asetettu rima. ”Ne opiskelijat, joiden osaaminen on niukkaa, yleensä arastelevat kertoa osaamattomuudestaan - joka paikassa kun kuulee, kuinka nykynuoret osaavat englantia sujuvasti."

Valmistumisen aikaan tilanne on Salmisen mukaan jo kaikin puolin paremmin. "Sujuvaa englantia puhuneet ovat huomanneet, että heidän taidoissaan on kehittämisen varaa, ja koska he ovat oppineet yhden rekisterin hyvin, heillä ei ole vaikeuksia omaksua muitakin. Toiset taas ovat todenneet, etteivät olekaan ainoita, joiden englanti kuuluu ralliluokkaan, ja suurin osa heistä pärjäisi ihan kohtalaisesti englanninkielisessä työyhteisössä. He tuntevat rajansa ja osaavat käyttää tarjolla olevia apuvälineitä hoitaakseen tehtävänsä”, Salminen toteaa.

Osassa talotekniikkaa opettavista ammattikorkeakouluista, kuten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa XAMKissa, voi lisäksi opiskella pakollisia ammattiopintoja englanniksi. ”Tällä hetkellä paljon on kiinni opiskelijoiden omista valinnoista. Luonnontieteiden tärkeys on talotekniikka-alalla itsestäänselvyys, mutta kielitaito tuo lisää ulottuvuutta osaamiseen”, muistuttaa Könkö.

Kansainvälisen verkostoitumisen merkitys kasvaa

Samuli Könkö pitää kansainvälistä verkostoitumista tärkeänä osana ammatillista kehittymistä. ”Suomen LVI-liiton jäsenyhdistysten toiminta perustuu paikallisen ammatillisen verkoston luomiseen. Sen päälle liitto tarjoaa yhden väylän skandinaaviseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön omien järjestöjäsenyyksiensä kautta. Könkön mukaan luottamustehtävät ovat tärkeitä oman osaamisen kannalta ja mahdollisuus tuoda suomalaista näkökulmaa esiin. ”Ala tarvitsee henkilöitä, jotka pystyvät edistämään alaa kansainvälisestikin.”

Turku myy huutokaupalla kolme omakotitonttia

$
0
0

Kaupunki myy avoimella tarjouskilpailulla yhden tontin Itäharjulta ja kaksi Ruohonpäästä. Tarjouksia voi jättää 1. - 26.10.2020 Huutokaupat.com-sivustolla.

Itäharjulla ja Ruohonpäässä sijaitsevat tontit myydään avoimella tarjouskilpailulla eli huutokaupalla. Avoimessa tarjouskilpailussa tarjouksen jättäjän on mahdollista nähdä tontista jätetyt tarjoukset sekä korottaa jättämäänsä tarjousta tarjousajan puitteissa.

Tontti voidaan myös vuokrata. Perusvuokra on 4 prosenttia tontista tarjotusta hinnasta. Vuokratarjous hyväksytään ainoastaan luonnollisilta henkilöiltä.

- Tänä syksynä saamme asettaa tarjolle tontteja vähän erilaisista paikoista kuin normaalisti. Tällä kertaa tontit sijaitsevat vanhoilla asuinalueilla, iloitsee tonttisihteeri Ritva Tuomainen Turun kaupunkiympäristötoimialalta.

Pääset kohteen huutokauppasivulle kiinteistötunnusta klikkaamalla.

Kiinteistötunnus

Osoite

Pinta-ala m²

Rakennusoikeus k-m²

Pohjahinta €

Itäharju

 

 

 

 

853-12-57-66

Kalervonkatu 8

733

180 + t 40

44.713

Ruohonpää

 

 

 

 

853-75-29-19

Lähteenkatu 12

742

160 + a/t 25

33.390

853-75-29-20

Lähteenkatu 10

754

160 + a/t 25

33.930

Sitovia tarjouksia voi jättää www.huutokaupat.com-palvelussa torstaista 1.10. klo 9.00 – maanantaihin 26.10.2020 klo 18.00 saakka. Kaikki jätetyt tarjoukset ovat nähtävinä palvelussa. Tontti myydään tai vuokrataan korkeimman tarjouksen tehneelle noudattaen huutokaupat-palvelussa olevia kauppakirja- ja vuokrasopimusehtoja.

Kaupunki pidättää oikeuden hyväk­syä tai hylätä tarjoukset.

Lisätiedot:

Historiallisesta Tampereen tavara-aseman siirtourakasta julkaistu dokumenttielokuva valottaa rohkeita päätöksiä, haasteita ja onnistumisia

$
0
0

Onnistuneella suuren tiili- ja betonirakenteisen rakennuksen siirtohankkeella näytettiin suuntaa sille, ettei vanhojen rakennusten purkaminen ole enää ainoa käytettävissä oleva vaihtoehto kehitettäessä kaupunkiympäristöjä.

Uusia mahdollisuuksia avaavan projektin ensimmäisenä haasteena oli se, että yhdelläkään hankkeen osapuolella ei ollut kokemusta vastaavasta urakasta. Rohkeutta ja uskoa omaan osaamiseen ja luottamusta yhteistyön onnistumiseen löytyi sitäkin enemmän.

Innovatiivisuutta ja poikkitieteellisyyttä suunnittelusta toteutukseen

Hanke edellytti suunnittelun ja toteutuksen osalta varsin poikkitieteellistä suhtautumista asioihin sekä innovatiivista otetta erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen pohdintaan. Suuruusluokaltaan jääkiekkokaukalon kokoinen rakennus toi omat haasteensa operaatioon.

Yleensä siirrettävät rakenteet suunnitellaan siirtoa varten, mutta tavara-aseman kohdalla kukaan ei ollut osannut 1900-luvun alkupuolella ajatella, että rakennusta tarvitsee siirtää reilun 100 vuoden kuluttua. Dokumentti avaa hyvin sitä, miten ennen siirtoa oli ratkaistava menetelmät, joilla tavara-aseman perustukset vahvistettiin kestämään noston ja siirronaikaiset rasitukset.

– Luonnollisesti vanhan siirrettävän rakennuksen stabiliteetin varmistaminen eri vaiheissa vaati erityistä osaamista, sillä vanhojen rakenteiden kunto ja kestävyys eivät olleet tarkasti tiedossa, kertoo Kreaten tekninen johtaja Tommi Hakanen.

Perustusten vahvistuksia suunniteltaessa täytyi huomioida erilaisten perustamistapojen yhteensovitus, sillä tavara-aseman eteläpääty oli perustettu maanvaraisesti kivilatomukselle ja pohjoisosa määrämittaisille ns. kaivinpaaluille. Urakoitsija ja suunnittelija hakivatkin ratkaisua useissa työpajoissa kevään aikana.

– Lopulta päädyimme yhdessä ratkaisuun, jossa ulkoseiniin rakennettiin teräsbetoniset ja poikittain jännitetyt sokkelipalkit, jotka mitoitettiin kestämään noston ja siirron aiheuttamat rasitukset, Hakanen valaisee.

Tampereen tavara-aseman siirtourakka pähkinänkuoressa

Tampereen tavara-aseman siirto toteutettiin Suunnittele ja toteuta -urakkana eli suunnitteluvastuu ja toteutus kuuluivat pääurakoitsija Kreatelle. Tilaajana oli Tampereen kaupunki ja suunnittelijakumppanina A-insinöörit Oy. Siirto-osuuden suoritti alihankintana massiivisiin siirto-operaatioihin erikoistunut hollantilainen Mammoet.

Urakassa 23 x 50 metrin kokoista rakennusta nostettiin 1,4 metriä ylöspäin, jonka jälkeen rakennusta siirrettiin viistosti noin 28 metriä uuteen sijaintiin. ​Haastavimpia työvaiheita itse siirron lisäksi olivat katon ja väliseinien purkutyöt sekä rakennuksen nosto ennen siirtoa, jolloin perustusrakenteiden kestävyys testattiin. Rakennus oli tuettuna ainoastaan 13 pisteen voimin sekä nostossa että siirrossa.

Tavara-asema on valmistunut vuonna 1907 ja sen on suunnitellut Rautatiehallituksen pääarkkitehtinä toiminut Bruno Granholm. Rakennusteknisesti merkittävää on se, että tavara-aseman rakenteissa on hyödynnetty teräsbetonia ensimmäisiä kertoja Suomessa.​

Dokumenttielokuva on nähtävissä osoitteessa https://youtu.be/GNZyFECYFT4

Lisätietoja hankkeesta: https://kreate.fi/tampereen-tavara-asema-siirrettiin-onnistuneesti/

Kreate Oy

Kirsi-Marjut Dickman
Viestintäpäällikkö

Lisätiedot: Tekninen johtaja Tommi Hakanen, Kreate Oy, puh. 040 526 8078, tommi.hakanen@kreate.fi

Jakelu: media ja www.kreate.fi

Planetcon Oy osaksi Suomen Rejlersin Rakentamisen toimialaa

$
0
0

Planetcon Oy on jyväskyläläinen, vuonna 2000 perustettu yritys, joka on erikoistunut talotekniikan asiantuntija- ja rakennuttajapalveluihin.  Yrityskaupalla Rejlersin Rakentamisen toimialan palvelutarjoama monipuolistuu entisestään, kun taloon astuu ammattitaitoinen joukko talotekniikan huippuasiantuntijoita.

”Noin 20 henkilön Planetcon on kasvun vaiheessa, jossa toiminnan kehittäminen vaatii merkittäviä ponnistuksia ja investointeja; tähän saamme hyvää tukea Rejlersiltä meidän nykyiselle ja tulevalle henkilöstölle.” sanoo Jari Vekkeli, Planetcon Oy:n toimitusjohtaja.

 

Ison talon asiantuntijuutta pienen toimijan ketteryydellä

”Rejlersin talotekniikan suunnittelun osaaminen ja kokemus syventävät Planetconin osaamista talotekniikan rakennuttamis -ja asiantuntijapalveluissa. Samalla asiakkaat ja oma henkilökuntamme pääsevät nauttimaan isomman talon eduista, mutta pienen toimijan joustavuudesta”, sanoo Vekkeli tyytyväisenä.

Rejlers saa vahvistusta etenkin Jyväskylän, Tampereen ja Turun alueille, joilla Planetcon on toiminut tähänkin asti. Rejlersin Rakentamisen toimialalle muodostuu samalla uusi liiketoiminta-alue, Rejlers PM Talotekniikka, jonka ytimen muodostavat Planetconin asiantuntijat.

”Haemme kasvua niin nykyisillä paikkakunnillamme kuin laajentamalla toimintaamme maantieteellisesti etenkin pääkaupunkiseudulle.” toteaa Vekkeli.

 

Kokonaisvaltaisempaa palvelua kattaen koko kiinteistön elinkaaren

Nyt toteutuva yrityskauppa on osa Rejlersin strategian mukaista suunnitelmaa.  Rakentamisen toimiala on Rejlers-konsernin yksi neljästä toimialasta ja tavoitteena on pitää toimialat hyvässä keskinäisessä tasapainossa. Tämä edellyttää voimakasta kasvua myös Rakentamisessa.

”Rejlersin strategian mukaisesti haluamme monipuolistaa tarjontaamme niin nykyisiä suunnittelupalvelujamme vahvistamalla kuin laajentamalla tarjontaa myös talotekniikan rakennuttamisen ja valvonnan asiantuntijatehtäviin sekä kuntotutkimuksiin. Planetcon tuo meille tähän oivan lisän ja pystymme tarjoamaan asiakkaillemme entistä kokonaisvaltaisempia palveluita.” sanoo Kirsi Hautala, Rejlersin Rakentamisen toimialajohtaja.

 

 

 

Yhteyshenkilöt

Rejlers Finland Oy. Rakentamisen toimialajohtaja Kirsi Hautala, kirsi.hautala@rejlers.fi  +358 408 455 481
Planetcon Oy. Toimitusjohtaja Jari Vekkeli, jari.vekkeli@planetcon.fi  +358 40 564 9055

 

Kuvassa: Jari Vekkeli, Planetcon Oy ja Kirsi Hautala Rejlers Finland Oy

Kilpisjärvellä vilkas retkeilykesä ja retkeilyrakenteiden uusimiskesä

$
0
0

Enontekiön Kilpisjärvellä retkeilypalvelut paranevat entisestään. Metsähallituksen Luontopalvelut on rakentanut tänä kesänä alueelle kaksi uutta taukopaikkaa ja parantanut opastusta. Erittäin vilkas retkeilykesä osoitti, että työ tulee todelliseen tarpeeseen. Viime vuonna valmistuneet alueen herkkää luontoa varjelemaan rakennetut Saanan portaat ovat olleet oikea retkeilijämagneetti. 

Luontopalvelut on rakentanut kesällä Saanajärven eteläpäähän kaksi uutta kotaa. Toinen on perinteinen tulistelukota ja toinen on suunniteltu revontulien katseluun. Viereen on tietenkin pystytetty luontoa ihailemaan tulleille myös käymälät sekä liiteri. Rakenteita hyödyntävät alueen retkeilijöiden lisäksi sopimuksen mukaan paikalliset luontomatkailuyritykset. 

Toinen taukopaikka pystytettiin Saanalle nousevan reitin varrella puurajan tuntumaan. Siellä on nyt tunturiin kipuaville hengähdyspaikaksi kota, käymälät sekä liiteri. 

Alueen reiteillä on myös helpompi suunnistaa, sillä Saana-Saanajärvi-Tsahkaljärvi-reiteille on pystytetty uudet viitoitukset. Myös Kilpisjärven luontokeskukseen ja Saanan ja Mallan luonnonpuiston reittien lähtöpaikalle löytää paremmin, kun maantien varren uudet opasteet kertovat kääntymispaikat pysäköintialueille. 

 

Erittäin vilkas retkeilykesä 

Viime kesänä Saanalle valmistuivat uudet portaat ja uusi kestävöity polku. Uusi reitti ja tänä kesänä tehdyt rakenteet tulivat kreivin aikaan, sillä Kilpisjärvi vetää entistä enemmän kesäretkeilijöitä.

Kuluneen kesän aikana Saanan alueen käyntimäärät ovat olleet ennätyksellisen suuria. Kesä-elokuun aikana Saanan reiteille tehtiin yhteensä lähes 32 000 käyntikertaa. Vilkasta oli myös Halti-tunturille johtavalla Kalottireitillä, jossa kävijöitä oli heinäkuussa yli puolet tavallista vuotta enemmän. 

Reiteillä ja retkeilyrakenteilla ohjataan luonnossa kulkijoita, jotta pohjoisen herkkä tunturiluonto säilyisi mahdollisimman luonnontilaisena. Retkeilijöiden toivotaankin noudattavan Retkietikettiä, näin me kaikki viihdymme luonnossa paremmin.

 

www.luontoon.fi/Retkietiketti 

1. Kunnioita luontoa - älä muuta sitä. Pidä lemmikit kytkettynä.

2. Suosi merkittyjä reittejä ja noudata eri liikkumistapoja koskevia sääntöjä. Tarkista retkikohteesi liikkumisrajoitusalueet ja -ajat.

3. Leiriydy vain sallituille paikoille. Älä tiskaa tai peseydy suoraan vesistössä. Noudata autiotupien sääntöjä.

4. Tee tulet vain sallituille paikoille, suosi retkikeitintä. Älä tee tulta metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana.

 

Lisätietoa 

Kenttäpäällikkö Antti Ohenoja, puhelin 045 1131982

Liitteenä olevia kuvia saa käyttää asiasta uutisoitaessa kuvaajan nimi mainiten.

Viewing all 10942 articles
Browse latest View live