Viherympäristöt auttavat ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa, parantavat terveyttä ja elämänlaatua sekä tukevat luonnon monimuotoisuutta.

"Nyt tarvitaan nopeasti rakennettujen viherympäristöjen järjestelmällistä lisäämistä kaupunkeihin ja taajamiin pahenevan ilmastonmuutoksen ja luonnonmonimuotoisuuden kriisin hoitamiseksi", vaatii europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Vihervuoden tarkoituksena on lisätä eurooppalaisten viherympäristöjen määrä taajamissa, sekä lisätä tietoisuutta viherympäristöjen terveys, ympäristö ja taloudellisista hyödyistä.

"Viherympäristöt tuottavat monia hyvinvoinnillemme sekä taloudelle arvokkaita palveluita. Ne suojelevat luonnon monimuotoisuutta ja mahdollistavat luonnosta nauttimisen myös heille, joille luontoon pääseminen on vaikeampaa. Lisäksi vihreät naapurustot ovat arvokkaampia ja houkuttelevampia”, Pietikäinen jatkaa.

Rakennetuilla viherympäristöillä on tärkeitä terveysvaikutuksia, kuten parempi ilmanlaatu, äänisaasteiden vähentäminen sekä liikkumaan kannustaminen. Kasvillisuus auttaa esimerkiksi vähentämään ilman hiilidioksidipitoisuutta, lieventämään äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia ja hyvin suunniteltuna suojelee luonnon monimuotoisuutta. Viherympäristöjen suunnittelulla, rakentamisella ja kunnossapidolla on Euroopan mittakaavassa suuri kansantaloudellinen merkitys. Lisäksi ala työllistää vaikeasti työllistyviä.

Rakennetuilla viherympäristöillä tarkoitetaan mm. viherkattoja ja -seiniä, viherrytettyjä kadunvarsia, puistoja sekä muita viheralueita.

Euroopan parlamentti esittää mietinnössään Kaupunkien ja vihreän infrastruktuurin merkitys - Vihreämpien kaupunkien eurooppalainen teemavuosi 2022, vuoden 2022 nimeämistä eurooppalaiseksi vihervuodeksi. Teemavuoden tehtävänä on lisätä tietoisuutta viheralueiden merkityksestä - korostaa rakennettujen viherympäristöjen ja luonnon potentiaalia elämänlaadun parantamisessa, vaikuttaa kaupunkien ja kuntien kaavoituspolitiikkaan sekä luoda eurooppalaisia verkostoja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen.

Aloitteen eurooppalaisesta vihervuodesta teki alun perin Viherympäristöliitto, jonka puheenjohtaja Pietikäinen oli 2017 asti.

Lisätietoja: 

Sirpa Pietikäinen 

sirpa.pietikainen@ep.europa.eu 

+358 504 666 222

Viherympäristöliitto ry

Annina Vuorsalo

annina.vuorsalo@vyl.fi

(+358) 40 197 1273

Kun koronakevät hiljensi kysyntää, Mikkelistä käsin toimivassa Suomen LVI-Kotelo Oy:ssä syvennyttiin kuuntelemaan asiakkaiden toiveita ja kehitettiin uuden sukupolven palosuojakotelo. 

Palosuojakoteloon tavallinen kuluttaja törmää yleensä pien- ja kerrostalojen putki- ja linjasaneerauksissa, kun talotekniikka eli talon sähkö-, vesi- ja viemäröintijärjestelmiin liittyvät putket ja kaapelit piilotetaan näkyvistä palosuojakoteloon, joka nimensä mukaisesti suojaa putkistoja tulipalon sattuessa. Esimerkiksi kaapeleiden ja putkien on säilyttävä palotilanteessa vähintään 30 minuuttia ilman palokuormaa.

Suomen LVI-Kotelo Oy:n asiakaskuntaan kuuluvat rakennus-, putki- ja sähköliikkeet asennusliikkeineen. Yrityksen tuotteita käytetään niin julkisissa tiloissa, kerrostaloissa kuin rivi- ja omakotitaloissa. Palosuojakoteloita asennetaan rappukäytäviin sekä asuin- ja ulkotiloihin.  

”Meillä oli tuotevalikoimassa yhdistelmäkotelo putkille ja kaapeleille, mutta asiakaspalautteen perusteella lähdimme kehittämään siitä entistä nopeampaa, helpompaa ja yksinkertaisempaa asentaa. Kohteisiin tulee yleensä paljon suojakotelointia, joten jokainen säästyvä minuutti tuo lisää kustannustehokkuutta asiakkaillemme”, Niko Halonen LVI-Kotelo Oy:stä muistuttaa.

Tuotekehitystä asiakkaita kuunnellen

Jo nyt asiakkailta on tullut positiivista palautetta, että uuden kotelon asennus on entistä nopeampaa ja ulkonäkö miellyttävä. Uusi yhdistelmäkotelo valmistetaan teräslevyistä ja sen palosuojaeristeet ovat markkinoiden ohuimpia, minkä ansiosta kotelon kokonaismitat jäävät hillityiksi.

”Kun edeltävässä tuotteessa oli kaksi kansiosaa, tässä uudessa on vain yksi, joten kotelosta jää näkyville yhtenäinen valkea pinta. Tuote on suunniteltu modulaariseksi, joten sitä on helppo muokata. Kun tuotteemme ovat modulaarisia, meillä ei tarvitse olla hyllyssä satoja tuotteita, vaan vain muutama”, talotekniikkaan liittyvää tuotekehitystä jo 15 vuotta tehnyt Juha Lievonen sanoo. Palosuojakoteloita hän on suunnitellut lähes vuosikymmenen ajan.

Yhtiön uuden palosuojakotelon on testannut Eurofins Expert Services Oy (ent. VTT Expert Services Oy), ja tuote julkistetaan syksyn aikana.

Alihankkijaverkosto tuo ketteryyttä

Kotelot valmistaa pääasiassa alihankkijaverkosto eri puolilla Suomea. Mukana on mikkeliläisiä metalli- ja LVI-alan yrityksiä. Suomen LVI-Kotelo Oy:llä on lisäksi omaa valmistusta ja kokoonpanotuotantoa Mikkelissä.

”Kun teetättää tuotteet alihankkijoilla, pitää ajatella eri tavalla. Olemme saaneet näin asiakkaille luotettavan ja nopean toimitusketjun. Osa tuotteista on sellaisia, että ne pystytään toimittamaan asiakkaalle jo seuraavaksi päiväksi”, Halonen kuvaa.  

Ulkotiloihin tulevat kotelot pulverimaalataan asiakkaan toivomalla värisävyllä, jotta se sulautuvat rakennuksen ulkoverhoiluun.  

”Ulkokotelot pulverimaalataan, mikä suojaa hyvin korroosiota vastaan vuosikymmeniä”, Lievonen vakuuttaa.

Mikkelistä löytyy tuotekehitysapu

Tuotekehityksessä yritys on hyödyntänyt myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin tutkimus- ja tuotekehityspalveluja. Yhteistyönä on valmistettu esimerkiksi tuotteiden prototyyppejä ja piensarjoja sekä tehty pintakäsittelyä.

”Heidän tuotekehitysasiantuntijansa tekevät ammattitaitoisesti ja nopeasti hyvää laatua”, Lievonen toteaa.

Yksi yrityksen tuotekehityksen tuloksista on katon rajaan asennettava tarkastusluukku, joka voidaan asentaa osaksi MDF-huoneistokoteloa. Myös luukkuja voidaan asentaa putkiremonttien yhteydessä helposti.

Yritys perustettiin loppuvuonna 2016, ja jo seuraavana vuonna se aloitti tuotteidensa myynnin. Vuodesta 2018 on keskitytty palosuojakoteloiden tuotekehitykseen, myyntiin ja markkinointiin.  Referenssikohteita on eri puolilla maata Etelä-Suomesta Sodankylään.

”Tänä vuonna satsaamme myyntiin. Liikevaihtomme tuplaantui viime vuonna ja ensi vuonna yllämme varmaan puoleen miljoonaan”, Halonen arvioi.

Uuden palosuojakotelan lanseerauksen yhteydessä myös yrityksen graafinen ilme ja verkkosivusto uudistuu.  Suomen LVI-Kotelo Oy on mukana MikseiMikkeli Oy:n Sata-hankkeessa, joka vauhdittaa alueen yritysten tuotekehitystä ja näkyvyyttä.

Lisätietoja:

Marjo Niittuaho-Nastolin, puh. 0440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Niko Halonen, puh. 040 663 4355, niko.halonen@lvikotelo.fi

Kiertotalous ja kehittyvien yritysten uudet liiketoimintamallit 2020-luvun alustataloudessa -hanke (Sata-hanke) kehittää Suomen parasta yhteisöllistä kasvuympäristöä, joka tukee uusien yritysten ja työpaikkojen syntyä Etelä-Savon alueelle. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Mikkeliin suunnitellaan uutta aluekoulua, johon sijoittuvat Urheilupuiston, Urpolan, Moision ja Olkkolan koulujen toiminnot. Urpolaan sijoittuvan eteläisen aluekoulun oppilasmääräksi on arvioitu 850 oppilasta. Uuden koulun rakentaminen alkaa syksyllä 2021 ja koulu on valmis elokuussa 2023.

Mikkelin kaupunginvaltuuston linjauksen mukaan eteläinen aluekoulu suunnitellaan ja toteutetaan hybridirakenteisena – puun ja betonin parhaita ominaisuuksia hyödyntäen, kuitenkin niin että koulusta tulee puukoulu.

Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Studio Puisto Arkkitehdit Oy ovat laatineet konseptisuunnitelman, jossa esitellään teknisiä ja visuaalisia ratkaisuja aluekoulun puun ja betonin hybridirakenteiksi. Konseptisuunnitelmaa käytetään eteläisen aluekoulun hankintaprosessin tukena.

Puurakentamisella viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö

Mikkelin uuden aluekoulun suunnittelun ja toteutuksen tavoitteena on turvalliset ja viihtyisät oppimisympäristöt, joissa puuta hyödynnetään laajasti.

- Konseptisuunnitelmalla haluttiin tutkia erilaisia mahdollisuuksia puukoulun toteuttamiseksi hybridirakenteisena, kuitenkin niin että koulu identifioituu selkeästi puukouluna, kertoo Mikkelin kaupungin projektipäällikkö Juha Härkönen.

Konseptisuunnittelussa tilan käyttöön ja eri toimintojen sijoittumiseen liittyvä suunnittelu jätettiin taka-alalle ja keskityttiin erityisesti eri materiaalien soveltamiseen.

Suunnitelmassa puuta ja betonia käytetään niille ominaisissa paikoissa ja rehellisesti, niin että rakenteet ja pinnat saavat näkyä sellaisinaan. Betonipintoja ei peitellä ja puiset rakenteet jätetään tarkoituksellisesti esille. Betonia käytetään siellä mihin se rakennus- ja paloteknisesti parhaiten soveltuu, eli märkätilojen, väestönsuojan, porrashuoneiden ja teknisten tilojen yhteyteen. Rakenne kevenee ylöspäin mentäessä. Betonia on enemmän pohjakerroksessa ja puun määrä vastaavasti kasvaa ylemmissä kerroksissa.

Puukoulusta imagohyötyä Mikkelille

Teknisten yksityiskohtien lisäksi konseptisuunnitelmassa haettiin rakennuksen puukoulustatusta korostavia ratkaisuja. Valtatie 5:n varteen sijoittuva puukoulu on näkyvä maamerkki, jolla on suuri imagomerkitys Mikkelin kaupungille ja Suomen metsäisimmälle maakunnalle.

Kolmiulotteinen ulkoverhous antaa rakennukselle omanlaisensa ulkoisen ilmeen, joka korostuu suurissa puupinnoissa moottoritien ja asuinalueen suuntaan. Ulkoverhousratkaisu korostaa rakennuksen puukoulustatusta luontevalla ja uudella tavalla, jota voi varioida ja kehittää rakennuksen eri osia korostavana elementtinä.

Suunnitelmassa esitelty pilarimetsä on puukoulun sisä- ja ulkotiloissa näkyvä piirre, joka korostaa puun käyttöä ja on yksi mahdollisuus kehittää puurakenteiden roolia koulun sisätiloissa. Aulatilan puupilaristo jatkuu koulun ulkokatokseen ja sitoo rakennuksen ympäröivään luontoon.

- Pilarimetsä on yksi mahdollisuus kehittää Mikkelin puukoululle omaleimaista puurakennetta ja -arkkitehtuuria, korostaa projektipäällikkö Matti Kilpiäinen Xamkista.

Konseptisuunnitteluun osallistui Mikkelin kaupungin talonrakennus- ja opetuspalveluiden henkilöstöä sekä asiantuntijoita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, Metsäkeskuksesta, Miksei Oy:stä sekä Etelä-Savon palo- ja pelastuslaitoksesta.

Konseptisuunnitelman laatimista on rahoittanut ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma, Mikkelin kaupunki ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Kuva: Pilarimetsä on yksi mahdollisuus luoda Mikkelin puukoululle omaleimaista puurakennetta ja -arkkitehtuuria (Studio Puisto Arkkitehdit Oy).

Lisätietoja:

Juha Härkönen, projektipäällikkö
Mikkelin kaupunki, talonrakennuspalvelut
p. 040 129 5083
juha.harkonen@mikkeli.fi

Mikko Jakonen, osakas, arkkitehti M.sc. SAFA
Studio Puisto Arkkitehdit Oy
p. 0440 225 022
mikko@studiopuisto.fi

Matti Kilpiäinen, projektipäällikkö
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
p. 050 341 7679
matti.kilpiainen@xamk.fi

Kodin ja puutarhan kunnossapitovirkeys kevään ja kesän aikana satoi pienkone- ja sähkötyökalukauppiaiden laariin. Kasvuluvut ylittivät reilusti toimialan arvioimat ennusteet.

Teknisen kaupan toimialat maalasivat koronakevään aikana yleisesti melko synkkiä tulevaisuuden talousnäkymiä. Vuoden ensimmäisinä kuukausina epidemia Kiinassa hyydytti saatavuutta ja näkymät heikkenivät. Huhtikuu oli myynnillisestikin heikko ja niinpä keväällä pienkoneiden ja sähkötyökalujen maahantuojista vain 13 prosenttia uskoi myynnin loppuvuonna kasvavan.

– Näin synkät odotukset tällä toimialalla ovat varsin poikkeuksellisia. Ala on kasvanut viime vuodet tasaisesti ja odotukset ovat olleet kautta linjan positiivisia, Teknisen Kaupan Liiton johtava asiantuntija Jan Sucksdorff sanoo.

Akkukäyttöisten pienkoneiden myynti kasvanut yli kolmanneksen, sähkötyökalujen lähes 40 prosenttia

Korona kuitenkin yllätti. Ihmiset viettivät enemmän aikaa kotona, jolloin herättiinkin tekemään korjaus- ja uudistustyötä omien seinien ja puutarhan aitojen sisällä. Ihmiset uskalsivat horjuvasta maailmantilanteesta huolimatta kuluttaa rahojaan pieniin remontteihin ja kunnostukseen. Kasvuluvut ylittivät rohkeimmatkin ennusteet:

– Erityisesti akkukäyttöisten pienkoneiden kasvuluvut ovat huikeita. Esimerkiksi akkukäyttöisten ruohonleikkureiden ja moottorisahojen kappalemääräinen myynti kasvoi alkuvuoden aikana yli kolmanneksen vuoden takaiseen verrattuna. Trendi oli vastaava myös sähkötyökaluissa, joissa kuluttajakäyttöön tarkoitettujen akkutoimisten laitteiden myynti kasvoi lähes 40 prosenttia toisen neljänneksen aikana.

Akkuteknologian kehittyminen tuo helppoutta, meluttomuutta ja huoltovapautta

Akkuteknologian kehittyessä koneiden teho ja kestävyys on jatkuvasti parantunut. Ammattikäyttöön tarkoitetuista sähkötyökaluista alkanut akkutoimisten laitteiden voittokulku jatkuu nyt pienkoneissa, joissa se valtaa alaa polttomoottorikäyttöisiltä koneilta.

– Syynä akkukäyttöisten pienkoneiden suosioon on käytön helppous, meluttomuus ja huoltovapaus. Akkuteknologia on myös turvallista, kun käytetään alkuperäisiä akkuja ja latauslaitteita, Sucksdorff toteaa.

Lisätietoja:

Jan Sucksdorff
Johtava asiantuntija
Teknisen Kaupan Liitto
jan.sucksdorff@tekninen.fi
p. 09 6824 1326

Louhinnat Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventämishankkeessa alkavat viikolla 38. Louhintatyö sisältää räjäytyksiä, joiden aikana uiminen ja sukeltaminen on kiellettyä. Räjäytysten ajankohdasta tiedottamiseksi on perustettu WhatsApp-lista, jonne esimerkiksi lähialueiden mökkiläisiä, vesilläliikkujia ja alueella sukeltavia suositellaan liittymään.

Vuosaaren meriväylän ja satama-altaan syventämishanke etenee suunnitellusti. Kesän aikana satama-altaasta ruopattiin pehmeitä maa-aineksia, jotka kuljetettiin ulkomerellä sijaitsevalle läjitysalueelle. Syyskuun aikana syvennystyöt ovat siirtyneet myös meriväylälle, jossa aloitetaan vedenalaisen kallion louhinta viikon 38 aikana.

Louhintatyö sisältää räjäytyksiä. Räjäytyksiin on hyvä varautua etukäteen. Räjäytysten ajankohdasta tiedottamiseksi on perustettu WhatsApp-lista, jonka voi tilata hankkeen nettisivuilta löytyvällä ohjeella. Uiminen ja sukeltaminen räjäytysten aikana on kiellettyä, minkä vuoksi esimerkiksi lähialueiden mökkiläisten, vesilläliikkujien ja alueella sukeltavien suositellaan liittymään WhatsApp-listalle. Kanavalla tiedotetaan ainoastaan räjäytyksistä. WhatsApp-kanavan kautta ei voi lähettää kysymyksiä tai tiedusteluja hankkeesta. Kysymyksiä voi lähettää hankkeen yhteyshenkilöille sähköpostitse tai hankkeen Facebook-sivun kautta.

- Louheen kuljetukset Hernesaareen käynnistyvät hiukan myöhemmin kuokkakauharuoppaaja saapuessa Vuosaareen. Louhittu kiviaines tullaan kuljettamaan Hernesaareen proomuilla. Hernesaaressa louhe käytetään uuden asuinalueen rakentamiseen tarvittavissa meritäytöissä, kertoo Väyläviraston Seppo Paukkeri.

Satama-altaan ruoppaus ja läjitystyöt meriläjitysalueelle jatkuvat kuten tähänkin asti. Työkoneiden tarkan sijainnin voi tarkistaa hankkeen karttapalvelusta.

Väyläviraston, Helsingin Sataman ja Helsingin kaupungin yhteishankkeena toteutettavassa hankkeessa nykyinen Vuosaaren meriväylä ja osa satama-alueesta syvennetään 11 metristä 13 metriin. Hankkeen aikana maamassoja ruopataan noin miljoona kuutiota. Lisäksi vedenalaisesta kallionlouhinnasta syntyy louhetta noin 0,8 miljoonaa kuutiota.

Hankkeen tavoitteena on parantaa erityisesti konttiliikenteen kuljetustaloutta ja kehittää sataman kilpailukykyä. Meriväylän syventämisen myötä osalla rahtialuksista lastikapasiteetti voidaan lähes kaksinkertaistaa, mikä tuo merkittäviä kuljetuskustannussäästöjä ja pienentää alusliikenteen ympäristövaikutuksia. Hanke toteutetaan kahtena avovesikautena 2020-2021. Uusi syvempi väylä otetaan käyttöön vuoden 2021 lopussa.

Ohje WhatsApp-listalle liittymiseen 

Karttapalvelu

Hankkeen verkkosivut

Hankkeen Facebook-sivu

Lisätietoja:

Väylävirasto:

Seppo Paukkeri
Projektipäällikkö
puh. 029 534 3361
seppo.paukkeri@vayla.fi

Helsingin Satama Oy:

Tero Sievänen
Projektipäällikkö
puh. 040 516 1766
tero.sievanen@portofhelsinki.fi

Uima-allastilojen kosteusrasitettujen betonirakenteiden kuntotutkimusten tilaajan ohje on julkaistu Betoniyhdistyksen verkkosivuilla sijaitsevassa sähköisessä kirjastossa. Vahasen asiantuntijan kirjoittama ohje selventää, mitä kuntotutkimusten tilaamisessa tulee ottaa huomioon, jotta uima-allasrakenteiden korjaukset voidaan mitoittaa taloudellisten ja teknisten resurssien kannalta optimaalisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman ja Betoniyhdistyksen julkaiseman ohjeen kirjoitti Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n korjausrakentamisen asiantuntija insinööri (YAMK) Jussi Ritola. Ohjeen periaatteet ja ratkaisut perustuvat Ritolan laatimaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön sekä opinnäytetyössä käytettyyn lähdemateriaaliin.

Uimahallien ja kylpylöiden laajuudeltaan ja laadultaan oikeanlaisten kuntotutkimusten tilaaminen on korjausrakentamiseen liittyvää erityisosaamista, jolla on suuri merkitys rakennuksen ja rakenteiden elinkaaren taloudellisen ja teknisen hallinnan osalta, Ritola kirjoittaa ohjeen alkusanoissa.

– Kosteusrasitettujen kohteiden kuntotutkimusten tilaamiseen, tutkimusten tehtäväsisällön määrittelyyn tai tutkimuksen sisältämien näytemäärien laskemiseen ei ole aiemmin ollut riittävää ohjeistusta, mikä on vaikeuttanut kuntotutkimuksen tilaamista ja niiden sisällön ja laajuuden määrittämistä, Ritola sanoo.

– Riittävän ohjeistuksen puuttuessa tutkimukseen sisältyviä laboratoriokokeita ei aina ole määritelty, mikä on mahdollistanut laadukkaan lopputuloksen kannalta liian suppeat tutkimukset. Tällöin tutkimusten kokonaisluotettavuus kärsii ja kuntotutkimuksen perusteella suositeltavat jatkotoimenpiteet ovat helposti yli- tai alimitoitettuja. Tilaajan ohjeen on tarkoitus selventää kiinteistöjen operaattoreille, mitä roiskevesialueella tehtävien kuntotutkimusten tilaamisessa tulee ottaa huomioon ja mikä on riittävä tutkimuslaajuus, jotta uima-allasrakenteiden korjaukset voidaan mitoittaa taloudellisten ja teknisten resurssien kannalta optimaalisesti, Ritola tarkentaa.

– Valmistunut ohje on yksi monista tilaajan ohjeista, joiden laadintaan Vahanen Rakennusfysiikka on viimevuosina osallistunut, sanoo Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laamanen. – Asiantuntijamme ovat olleet tekijöinä mukana muun muassa betonijulkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimusten, rakennuksen kosteus- ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten sekä haitta-ainetutkimusten tilaajan ohjeiden laatimisessa. Tämän uuden tilaajan ohjeen tarkoituksena on helpottaa työn tilaamista ja toisaalta yhtenäistää kuntotutkimuksissa allastilojen betonirakenteista otettavaa näytteenottomäärää ja tutkimusten yleistä laatua.

Ohjeen kirjoitushanketta ohjasivat Heikki Immonen (Ardex Oy), Pekka Laamanen (Vahanen Rakennusfysiikka Oy), Jukka Maja (UKTY ry), Hannu Pyy (Vahanen Rakennusfysiikka Oy), Jarkko Rantamäki (AVI), Timo Rautanen (Saint-Gobain Weber Oy), Janne Rikala (Laattapiste Oy) ja Sami Vuorikoski (Mapei Oy).

Ohjeen voi ladata vapaasti Betoniyhdistyksen sivuilta.

Lisätiedot:

Jussi Ritola
Vahanen Rakennusfysiikka Oy
jussi.ritola@vahanen.com
044 7688 375

Helsinkiin ensi vuonna valmistuvan Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjäljestä on tulossa keskimääräistä pienempi. Rakennus saavuttaa 10 prosentin säästön elinkaarensa hiilijalanjäljessä vain noin kaksi prosenttia suuremmilla kustannuksilla. Koulun puurunkoon sitoutuu hiiltä lähes 300 henkilöauton vuotuisten päästöjen verran.

Senaatti-kiinteistöjen Helsingin Maununnevalle rakennuttaman Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä on pystytty vähentämään merkittävästi ottamalla hiilijalanjälki huomioon suunnittelussa alusta alkaen. Tämä osoittaa, että hiilijalanjäljen ohjaaminen rakennushankkeen varhaisista vaiheista lähtien auttaa pienentämään päästöjä ja siten ohjaamaan kiinteistökantaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

Varhaisessa vaiheessa aloitettu ohjaus on auttanut pienentämään uudisrakennuksen hiilijalanjälkeä koko sen arvioidun sadan vuoden elinkaaren aikana ainakin 10 % siihen verrattuna, mitä hiilijalanjälki olisi voinut olla ilman ohjaustoimenpiteitä. Myös hankkeen osapuolten yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli uusien käytäntöjen luomiselle, alan yhdessä oppimiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle. 

Senaatti-kiinteistöillä on tavoitteena hiilineutraali kiinteistökanta vuoteen 2035 mennessä, ja kehitystyö hankkeiden ohjaamisesta pienempiin ilmastovaikutuksiin on käynnissä. 

– Rakentamisessa on suuret mahdollisuudet vaikuttaa päästöjen pienentämiseen. Hanke osoittaa, että on mahdollista saada aikaan sekä arkkitehtonisesti laadukas rakennus tavoitellulla kustannuksella että ympäristön kannalta merkittäviä tuloksia, rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto Senaatista sanoo.

Keskeisenä tekijänä koulurakennuksen hiilijalanjäljen ohjauksessa oli rakennuksen rungon ja julkisivurakenteiden päästöjen arviointi arkkitehtuurikilpailuvaiheessa kustannusohjaukseen yhdistettynä. Toimet auttoivat löytämään vähähiilisemmän runkoratkaisun ja johtivat lopulta päästöjen pienenemiseen koko rakennuksen elinkaaren osalta.

Modernilla puukoululla keskimääräistä pienempi hiilijalanjälki

Vuonna 2021 valmistuva uudisrakennus on valmistuessaan Suomen suurimpia ja moderneimpia puukouluja. Sen runko rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuusta, yläpohjarakenteet LVL-viilupuusta, ja julkisivu on palosuojakäsiteltyä puuta. Puun määrää julkisivussa lisättiin suunnittelun edetessä, koska se todettiin kustannustehokkaaksi ratkaisuksi.

– Materiaalista riippumatta kaikissa rakennuksissa on mahdollisuuksia pienentää päästöjä. Kulloiseenkin rakennustyyppiin ja käyttötarkoitukseen on valittava oikeat ratkaisut, Jonni Laitto sanoo.

Hankkeessa tavoiteltiin oikeaa hinta-laatusuhdetta, ja erilaisille materiaaleille sekä ratkaisuille annettiin yhtäläinen mahdollisuus. Valittu ratkaisu täytti parhaalla mahdollisella tavalla asetetut vaatimukset sekä hinnan, laadun että ympäristötavoitteiden osalta.

Hankkeessa puurakentamisen kustannuksia nostava vaikutus on ollut reilu kaksi prosenttia betonirakentamiseen verrattuna. Kustannusten kasvua voi pitää maltillisena suhteessa saavutettuun päästöhyötyyn, joka kilpailuvaiheen suurimmat päästöt omaavaan ratkaisuun verrattuna oli 10 prosenttia.

Vähähiilistä kiertotaloutta 

Suomalais-venäläisen koulun hiilijalanjälki on RTS-ympäristöluokituksen hiilijalanjälkivertailun mukaan 21 % pienempi kuin keskimääräinen koulurakennus. 

– Koulurakennuksen pieni hiilijalanjälki tarkoittaa, että rakennus kuormittaa ilmastoa mahdollisimman vähän seuraavan 100 vuoden aikana. Tämänkaltainen hiilijalanjäljen ohjaus arvioimalla sitä muiden laatukriteerien rinnalla numeerisesti varhaisesta vaiheesta lähtien on vielä melko harvinaista, vaikka sillä olisi suuri potentiaali päästövähennysten saavuttamisessa laadusta ja kustannuksista tinkimättä, Tytti Bruce-Hyrkäs hanketta tutkineesta ja sen päästöohjauksesta vastanneesta Granlund Consulting Oy:stä kertoo.

Vanha koulu hyödynnettiin maarakentamisessa

Vähähiilisyyden lisäksi hankkeessa on toteutettu kiertotaloutta, kun paikalta puretun koulurakennuksen betoni- ja tiiliaines hyödynnettiin piha-alueiden maarakentamisessa. Purkubetonin murskaaminen ja hyödyntäminen paikan päällä vähentää kuljetuksen päästöjä sekä tarvetta louhia luonnonkiviaineksia rakennuskäyttöön. Lisäksi koululle tulee Senaatin aurinkoenergiaohjelman mukaisesti omat aurinkopaneelit. 

Senaatti myös liittyi syyskuussa ensimmäisenä valtion organisaationa vapaaehtoiseen green deal -sopimukseen työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi. 

Tapaustutkimus liitteenä

Raportti hiilijalanjäljestä Suomalais-venäläisen koulun rakennushankkeen ohjauksessa on tämän tiedotteen liittenä.

Yhteyshenkilöt

Jonni Laitto, rakennuttamisjohtaja, Senaatti-kiinteistöt, puh. 050 533 7025, jonni.laitto@senaatti.fi

Mirkka Rekola, asiantuntija ympäristövastuu ja tietomallinnus, Senaatti-kiinteistöt puh. 040 059 1867 mirkka.rekola@senaatti.fi

Tytti Bruce-Hyrkäs, Head of Carbon Neutrality, Granlund Consulting Oy, puh. 0500 655 020, tytti.bruce-hyrkas@granlund.fi

Suomalais-venäläinen koulu

Valtion ylläpitämä Suomalais-venäläinen koulu on Suomen suurin venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistunut yleissivistävä koulu, jossa voi opiskella venäjää alakoulusta lukioon. Koulun tilat omistaa Senaatti-kiinteistöt, joka vastaa myös uudisrakennuksen rakennuttamisesta. Senaatti-kiinteistöt on suunnitellut uutta koulurakennusta vuodesta 2015 alkaen yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Modernin puukoulun rakentaminen alkoi heinäkuussa 2019 ja se valmistuu vuonna 2021. Hankkeen tavoitekustannus on noin 25 miljoonaa euroa ja se toteutetaan Senaatin kärkihankeallianssina.

Suomalais-venäläisen koulun rakennushankkeen osapuolet

Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt

Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy (AFKS)

Rakennuttajakonsultti: A-Insinöörit Oy

Elinkaarikonsultti: Granlund Consulting Oy

Puurungon kokonaistoimitus: Puurakentajat Group Oy

Puuosatoimittaja: Stora Enso Wood Products Oy Ltd ja Versowood Oy

Rakennuksen hiilijalanjälki

Rakennuksen hiilijalanjälkilaskennassa selvitetään koko rakennuksen elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja lasketaan ne yhteen yhteismitallistettuina hiilidioksidiekvivalenttipäästöinä. Rakennushankkeissa elinkaaren hiilijalanjälkilaskelmia voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena ja eri vaihtoehtojen tai suunnitteluratkaisujen vertailuun. Lisäksi niistä saadaan tietoa, mitkä elinkaaren vaiheet kuormittavat ympäristöä eniten.

Uusi innovaatio tuo betonielementtien pintaan kolmiulotteisen kuvion ja mahdollisuuden lähes rajattomaan yksilöllisyyteen. Kaiken perustana on taiteilija Renata Jakowleffin oivallus siitä, että betoni on yhtä plastista kuin kuuma lasimassa. Ruduksella idea otettiin innostuneesti vastaan.

Ruduksen Nurmijärven betonituotetehtaalla on muutama L-tukimuurielementti, jollaisia ei ole ennen nähty. Tukimuurien pinnassa on näyttävät kohokuviot, jotka elävät eri valojen ja varjojen mukaan. Testikappaleet perustuvat Rudus Oy:n ja Muotobetoni Oy:n tuoreeseen yhteistyöhön.

Betonielementin kolmiulotteinen pinta tehdään Muotobetonin kehittämällä, patentoidulla valmistusmenetelmällä. Rudus hankki käyttöoikeudet kuvioihin, joita on nyt tehty L-tukimuurin pintaan.

 – Tukimuuri on Ruduksen vakiotuote. Aluksi valmistamme vakiokuvioita, mutta jatkossa voimme tehdä kaikkia tukimuurejamme juuri sellaisella pinnalla kuin asiakas haluaa, Ruduksen infratuotteiden myyntipäällikkö Jukka Latvala kertoo.

Yksilöllistä sarjatuotantoa

Muotobetoni Oy:n toimitusjohtaja Raija Siikamäkisanoo, että muotobetonin avulla saadaan betonirakentamiseen ihan uudenlaista visuaalisuutta.

– Muotobetonilla on lukuisia mahdollisuuksia tuottaa rakennettuun ympäristöön omaa identiteettiä. Muotobetonin valmistusmenetelmä tuottaa erinomaisen pinnanlaadun, mikä parantaa sen kestävyyttä. Muotobetoni on näin ollen myös ympäristöystävällinen valinta, koska se on tuotteena pitkäikäinen myös pohjoisen vaativissa olosuhteissa ja vähentää ympäristölle aiheutuvia kustannuksia.

Muotobetoni Oy:n taiteellisena johtajana työskentelevä Renata Jakowleff kertoo muotobetonin idean syntyneen ensin hänen lasitaiteeseen liittyvissä töissään.

– Kuuma lasimassa on plastinen materiaali kuten betonikin. Betonielementtien valmistus Suomessa on hyvin käsityövaltaista. Betoni nähdään kuitenkin vain materiaalina, joka täyttää tilan eli muotin eli jätetään hyödyntämättä mahdollisuudet muotoilla plastista betonimassaa, Jakowleff sanoo.

Jakowleff korostaa, että kyseessä ei ole vain tekninen innovaatio, vaan visuaalisuudella on myös suuri rooli.

– Muotobetonin avulla voidaan teolliseen sarjatuotantoon tuoda yksilöllinen piirre.

Ruduksen ja Muotobetonin yhteistyö jatkuu nyt valmistustekniikan kehittämisellä ja malliston laajentamisella asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Lue laaje,pi artikkeli ruduspro.fi -sivustolta:

https://www.rudus.fi/ajankohtaista/2020/09/22/rudus-ja-muotobetoni-yhteistyohon

Kuvatekstit:

Rudus Oy ja Muotobetoni Oy ovat aloittaneet yhteistyön, jonka myötä betonielementtien pintaan saadaan kolmiulotteisia kuviota. Ensimmäiseksi valmistusmenetelmää käytetään Ruduksella betonisten tukimuurien valmistuksessa.

Muotobetoni antaa betonituotteelle yksilöllisen ilmeen sekä vaativissakin olosuhteissa hyvin kestävän pinnan.

Lisätietoja:

Rudus Oy

Jukka Latvala, myyntipäällikkö, Infratuoteet

050 410 8618

jukka.latvala(at)rudus.fi

Muotobetoni Oy

Raija Siikamäki, toimitusjohtaja

040 777 3812

raija.siikamaki(at)formconcrete.fi

Renata Jakowleff, taiteellinen johtaja

050 354 8467

renata.jakowleff(at)formconcrete.fi

Blanco -altaisiin on tullut uusi allasväri puhdas mattamusta. Musta on jo pitkään ollut suosittu väri keittiöissä niin keittiön kalusteissa kuin somisteissa. Blancon uusi mattamusta väri on intensiivinen syvä mustan sävy ilman anthrazit-värille ominaisia pisteitä.

Mattamusta allas on varma valinta, kun halutaan taata erilaisten materiaalien ja värien täydellinen yhteensopivuus. Mattamustan allaspisteen yhtenäisyyttä voidaan haluttaessa jatkaa väriin yhteensopivilla mattamustalla hanalla, pesuaineannostelijalla tai pohjaventtiilin kaukosäädöllä.

Liitteenä ladattavat hires-kuvat.

Tasainen syvänmusta allaspinta on ilmeeltään tyylikkään hillitty. Elävyyttä allaspisteen ilmeeseen saadaan yhdistelemällä erilaisia tasovärejä- tai materiaaleja. Ilme saadaan viimeisteltyä omaan sisustukseen sopivalla värillisellä hanalla. Mattamusta hana varmistaa harmonisen kokonaisuuden ja kaunista kontrastia voidaan luoda yhdistämällä erilaisilla värillisillä hanoilla esimerkiksi messinki, kupari, valkoinen tai rst-optik.

Ajaton mattamusta väri sopii täydellisesti niin country-henkiseen, perinteiseen kuin modernimpaan sisustukseen. Klassisen hillitty musta nostaa erilaisten värien kontrastit kauniisti esille tai sulautuu huomaamattomasti osaksi värien pintaa.

Lisää Silgranit-materiaalista >

Lue lisää altaista blogista >

Senaatti-kiinteistöt on aloittanut Immolan kasarmialueen kiinteistöjen mittavan kehittämishankkeen Imatralla yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa. Tavoitteena on terveelliset, turvalliset ja Rajavartiolaitoksen toimintaa tukevat tilaratkaisut. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan uudisrakennus Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnalle ja osin Rajavartiolaitoksen esikunnalle. Tänään tiistaina 22.9.2020 muurattiin uudisrakennuksen peruskivi juhlallisin seremonioin. Peruskiven muurasi sisäministeri Maria Ohisalo.

Senaatti-kiinteistöt ja Rajavartiolaitos ovat yhteistyössä suunnitelleet alueelle mittaava kehittämishanketta, koska tehtyjen selvitysten mukaan tilat eivät enää vastaa toiminnan vaatimuksia ja rakennusten kunnossa on puutteita. Tavoitteena on kunnostaa heikkokuntoisia rakennuksia ja rakentaa uudisrakennukset esikunnalle, ruokalalle, sotilaskodille sekä liikuntakoulutukseen. 1930-luvun funktionalismia edustava rakennuskokonaisuus peruskorjataan.

Immola-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnalle rakennetaan uudet toimitilat. Uusi esikuntarakennus otetaan käyttöön syys-lokakuussa 2021. Toinen vaihe on suunnitelman mukaan valmis maaliskuussa 2022 ja kolmas vaihe lokakuussa 2022.

Koko uudistushankkeen arvo on noin 40 milj. euroa, josta esikuntarakennuksen osuus on noin 10 milj. euroa. Hankkeella on myös merkittävä työllistämisvaikutus.

”Immola on erittäin vaativa kohde, joka on rakentunut eri vuosikymmeninä ja rakennusten kunto vaihtelee. Olemme nostaneet hankkeen keskeiseksi tavoitteeksi uudistaa tilat turvallisiksi ja vastamaan Rajavartiolaitoksen toiminnan nykyvaatimuksia. Olemme erittäin tyytyväisiä, että hanke etenee ja saamme uudistettua tilat teknisesti ja toiminnallisesti nykypäivän tasolle”, Senaatti-kiinteistöjen Itä-Suomen aluejohtaja Jyrki Reinikainen sanoo.

Immolan kasarmialueen rakennusten omistus siirtyi vuonna 2008 Senaatille ja vuonna 2018 Senaatti sai kokonaisvastuun kiinteistöistä mukaan lukien kunnossapito. Senaatti on tehnyt alueen kunnossapitoa korotetulla tasolla vuoden 2018 alun jälkeen, yhteensä noin 2,5 milj. eurolla. Tilojen sisäolosuhteiden laadussa on tavoitteena nollatoleranssi poikkeamille.

Senaatti-kiinteistöjen ja Rajavartiolaitoksen tehokkaassa yhteistyössä suunnitelluissa toimitiloissa tilatarpeet on optimoitu ja ylimääräiset kulut minimoitu.

Rakennushistoriallisesti suojeltu alue

Immolan kasarmialue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi ja se on yksi suomalaisen modernismin parhaiten säilyneistä rakennuskokonaisuuksista. Alueen vanhimmat rakennukset ovat 1930-luvulta ja edustavat eurooppalaista funktionalismia ja ovat suojeltuja. Muut rakennukset on rakennettu vaiheittain, pääosin 1970-luvulle mennessä. Korjaussuunnittelua Senaatti-kiinteistöt tekee yhteistyössä Museoviraston kanssa.

”Parhaiten rakennuksia suojelee se, että ne ovat aktiivisessa käytössä ja historialliset rakennukset kyetään muuntamaan nykyvaatimusten mukaiseen käyttöön. Immolassa toiminnot sijoitetaan useisiin rakennuksiin, peruskorjattaviin vanhoihin ja uudisrakennuksiin. Tällä yhdistelmällä haastavimpiin 30-luvun rakennuksiinkin saadaan sopiva toimintasisältö ja suojelutavoitteet toteutuvat”, toteaa Reinikainen.

Lisätietoja:

Senaatti-kiinteistöt, aluejohtaja Jyrki Reinikainen p. 040 565 5181, jyrki.reinikainen@senaatti.fi

Lisätietoa kasarmialueen historiasta: https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017/05/5406-2016_Manark_Imatra_Immola.pdf

Liitteessä on aluejohtaja Jyrki Reinikaisen tänään mediatilaisuudessa pitämä esitys.

Märkätiloina kylpyhuoneesta, wc:stä ja saunasta kannattaa pitää erityistä huolta. Monelle kuitenkin on epäselvää se, mistä kaikesta pitäisi pystyä huolehtimaan itse ja missä tilanteissa on hyvä ottaa yhteyttä taloyhtiöön. Kosteus- ja vuotovahinkojen ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa, sillä ne ovat lähes poikkeuksetta kalliita ja työläitä.

Useimmat taloyhtiöissä ilmenevät home- ja kosteusongelmat saavat alkunsa kylpyhuoneista. Vahinkotilanteissa vastuukysymykset nousevat usein esiin. Osakkaalla ja taloyhtiöllä on olemassa tietyt vastuut märkätilojen kunnossapitämiseksi. Ongelmien ja vahinkojen riskiä on mahdollista pienentää esimerkiksi omien käyttötottumusten avulla.

- Yksi yleisimmistä vuotovahinkojen aiheuttajista on pyykinpesukone. Pesukoneen käyttäjällä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa vahinkojen syntymiseen pitämällä koneen letkuista huolta sekä noudattamalla huolellisesti koneen käyttö- ja puhdistusohjeita. Silloin tällöin vastaan on tullut vahinkoja, joiden syynä on ollut se, että nukkasihti on puhdistamisen jälkeen laitettu huolimattomasti takaisin paikalleen, kertoo LähiTapiolan korvauspäällikkö Jussi Korpelainen.

Miten ennaltaehkäistä vahinkoja? Kokosimme vinkkejä

• Varmista pesukoneen liitäntä ja muista tarkistaa tulo- ja poistoletkujen kunto säännöllisin väliajoin. Letku on hyvä vaihtaa vähintään kymmenen vuoden välein.

• Muista puhdistaa lattiakaivo säännöllisin väliajoin, jotta voit välttyä viemäritukoksilta. Asunnosta on hyvä löytyä viemärinavausainetta tukoksia ja hajulukkoja varten. Jos tukos ei kuitenkaan avaudu omin avuin, on syytä olla yhteydessä huoltoyhtiöön.

• Tarkasta aika ajoin, vuotavatko vesikalusteesi. Taloyhtiön vastuulle kuuluvista perustasoisista hanoista ja wc-istuimesta tulee ilmoittaa huollolle, jos niissä havaitsee vuotoja.

• Tarkkaile märkätiloissa olevien muovimattojen ja -tapettien, laattojen ja silikonisaumojen kuntoa. Muutokset niissä saattavat olla vihje pinnan alla olevasta kosteusvauriosta.

• Älä lotraa vettä turhaan. Suihkuun ei kannata jäädä sen pidemmäksi aikaa, kuin on tarve, sillä kylpyhuoneen pitää saada välillä kuivua. Vedensäästö kannattaa jo ympäristön ja vesimaksuista säästämisen takia.

• Kuivaa ja siivoa kylpyhuoneen pinnat säännöllisesti. Kylpyhuoneen seinä- ja lattiapinnat on hyvä kuivata käytön jälkeen lastalla ja puhdistaa säännöllisesti. Pidä myös venttiilit auki. Ilmanvaihdon on oltava kunnossa, jotta ilma pääsee huonetilaan ja sieltä pois. Tulo- ja poistoventtiilejä olisi hyvä pitää jonkin verran auki myös talvella. Taloyhtiössä noudata huoltoyhtiön tai isännöitsijän ohjeita.

Yleiseksi suositukseksi Jussi Korpelainen toteaa, että märkätilat kannattaa remontoida ja käyttölaitteet, kuten lämminvesivaraajat, vaihtaa ennen kuin ne on käytetty aivan loppuun. Vahinkoriski kasvaa laitteiden ja rakenteiden ikääntyessä ja oikea-aikaisilla remonteilla sitä on mahdollista merkittävästi pienentää.

- Vahinkotilanteissa aika ajoin todetaan vahingon aiheutuneen sen seurauksena, että puutteellisen vedeneristyksen seurauksena vettä on päässyt kastelemaan rakenteita. Tällaisia vahinkoja vakuutukset eivät ikävä kyllä korvaa.

- Keskustelua aiheuttaa jonkin verran myös se, että kun taloyhtiön vastuulle kuuluvat rakenteet, yleensä putket, aiheuttavat vahingon, kuuluu taloyhtiön korjata myös osakkaan pinnoitteet yhtiön alkuperäiseen tasoon asti. Tasonparannuksen osuus sen sijaan kuuluu kotivakuutukseen, ja etenkin, jos asunnossa on erityisen laadukkaat pinnoitteet, olisi vakuutuksesta hyvä tarkistaa kiinteiden sisustusten enimmäismäärä, kertoo Korpelainen.

Vedenkäytössä on myös vuosien mittaan saattanut tapahtua muutoksia, esimerkiksi perheen kasvamisen takia, joten vanhat rakenteet eivät välttämättä pitkään kestä muuttuneita käyttötottumuksia.

Mikä on osakkaan, mikä taloyhtiön vastuulla?

Karkeasti jaoteltuna taloyhtiön vastuulla ovat putkistoista, talotekniikasta tai talon rakenteista johtuvat vesivahingot. Yhtiön on huolehdittava myös osakehuoneistojen perusjärjestelmien kunnossapidosta, kuten lämmitys-, vesi-, viemäri- ja sähköjärjestelmistä. Osakas puolestaan vastaa itse aiheuttamistaan vesivahingoista sekä märkätilojen pinnoitteiden ja kalusteiden kunnossapidosta.

Aina on kuitenkin hyvä muistaa se, että vaikka vian tai vahingon korjaaminen ei olisi omalla vastuulla, sen ilmenemisestä on tärkeää ilmoittaa huoltoyhtiölle. Myös muista rakenteellisista vioista tai kosteusvaurioepäilyistä on hyvä muistaa raportoida, jotta taloyhtiö voi teettää tarvittavat tutkimukset ja mahdolliset korjaukset.

Taloyhtiö vastaa muun muassa:

• Lattia-, katto- ja seinärakenteet
• Märkätilan kynnyksen rakenne
• Vedeneristeet ja höyrynsulut
• Lämmöneriste
• Kiukaan seinärasia
• Vesi- ja viemäriputket
• Pohjaventtiili, hajulukko ja lattiakaivo
• WC-istuin
• Vesihanat ja sekoittajat

Lähde: Isännöintiverkko

Osakkaan vastuulla:

• Lattia-, katto- ja seinäpinnat ja pinnoitteet
• Saunan paneelit ja lauteet
• Kiuas ja kiukaan kaapeli
• Ammeet ja altaat
• Suihku ja käsisuihku letkuineen
• Suihkukaappi ja suihkuseinä
• Peilikaappi valaisimineen ja pistorasioineen
• Pyykinpesukone
• Pyykinpesukoneen täyttö- ja poistoletkut liitäntäosineen
• Lattiakaivon puhdistus

Lähde: Isännöintiverkko

Lisätietoja:

Jussi Korpelainen, korvauspäällikkö, LähiTapiola, 0400 458 497, jussi.korpelainen@lahitapiola.fi

Anna-Mari Hänninen, viestintäasiantuntija, LähiTapiola, 050 546 6493, anna-mari.hanninen@lahitapiola.fi

Skanska rakentaa Aberdeen Standard Investmentsin hallinnoimalle rahastolle ja Ailon Groupille uuden micro living -konseptin mukaisen studiohotellin. Jätkäsaareen rakenteilla olevaan rakennukseen tulee sekä lyhyt- että pitkäaikaista majoitusta. Kohde tarjoaa esimerkiksi työnsä vuoksi asuinpaikkaa usein vaihtaville sekä muille lyhytaikaista asumisratkaisua kaipaaville täysin kalustetun ja kodinomaisen asumisvaihtoehdon hotellitason oheispalveluilla.

Music Tower -nimiseen rakennukseen tulee varattavia studiohuoneita, neuvottelutiloja sekä ylimpään 8. kerrokseen sijoittuva saunaosasto. Asiakkailla on käytössään useita erilaisia yhteistiloja, ja he pääsevät osaksi eläväistä yhteisöä. Huoneiden erikoisuutena on loft-henkisyys, mikä näkyy muun muassa viiden metrin kerroskorkeutena. Tavallista korkeampi huone mahdollistaa parven rakentamisen kylpyhuoneen ja eteistilan päälle.

Rakennustyöt ovat käynnistyneet maanrakennustöiden osalta, ja kohde valmistuu keväällä 2022. Urakkaan kuuluu myös talotekninen kokonaisuus. Kohde rakentuu Jätkäsaareen kehittyvälle alueelle hyvien kulkuyhteyksien äärelle osoitteeseen Välimerenkatu 22. Rakennukselle haetaan LEED v4 kultatason ympäristöluokitusta.

”Tämä on ensimmäinen micro living -konseptin mukainen projektimme Helsingissä, ja olen iloinen sen monipuolisista ominaisuuksista. Tässä projektissa yhdistyvät erinomainen sijainti, arkkitehtuuri, laatu sekä korkeat vastuullisuuskriteerit”, kertoo Sanna Puhakainen, Aberdeen Standard Investmentsin Head of Direct Real Estate.

”Projekti on erittäin innostava, sillä Music Tower tuo oman persoonallisen piirteensä Jätkäsaareen. Toivomme, että siitä tulee suosittu uudenlaisen modernin majoittumisen kohde Helsingissä”, sanoo Ailon Groupin perustajaosakas ja hankkeen kehitysjohtaja Jacob Cronstedt.

”Pääsemme hyödyntämään tässä mielenkiintoisessa hankkeessa Skanskan osaamista monipuolisesti. Esimerkiksi tontin sijainti kahden olemassa olevan rakennuksen välissä ja kadun kulmauksessa vaikuttaa erityisesti logistiikan hallintaan työmaalla. Lisäksi kellarikerroksen seinät toteutetaan porapaaluseinänä vaativien pohjaolosuhteiden vuoksi”, sanoo tulosyksikön johtaja Yianni Charalambous Skanskasta.

Lisätietoja:

Skanska Talonrakennus Oy, tulosyksikön johtaja Yianni Charalambous, puh. 050 421 1400, yianni.charalambous[at]skanska.fi

Skanska Talonrakennus Oy, työpäällikkö Tuomo Jaakkola, puh. 050 572 6099, tuomo.jaakkola[at]skanska.fi

Skanska Oy, viestinnän asiantuntija Pilvimaari Heikkinen, puh. 040 519 4787, pilvimaari.heikkinen[at]skanska.fi

Ailon Group, perustajaosakas ja hankkeen kehitysjohtaja Jacob Cronstedt, puh. +46 709 88 58 68, jc[at]ailon.se

Aberdeen Standard Investments, Head of Direct Real Estate, Finland, Sanna Puhakainen, puh. 050 590 0599, sanna.puhakainen[at]aberdeenstandard.com

Aberdeen Standard Investments

Aberdeen Standard Investments on omistautunut auttamaan sijoittajia ympäri maailman saavuttamaan investointitavoitteensa ja laajentamaan taloudellista horisonttiaan.

Tarjoamme asiantuntemusta monipuolisesti markkinoista, varallisuusluokista ja investointimenettelyistä. Tuomme palvelumme lähelle asiakasta noin 1 000 rahoitusalan ammattilaisen voimin toimimalla kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla ja tärkeissä aluekeskuksissa, mikä luo arvokasta tietoa ja näkemystä jaettavaksi yhteisömme kesken.

Hallinnoitavat varamme ovat noin 500 miljardia euroa (6/2020), ja asiakkaisiimme kuuluu valtioiden hallituksia, eläkerahastoja, vakuutusyhtiöitä, yrityksiä, järjestöjä, rahastoja sekä yksityishenkilöitä 80 maassa.

aberdeenstandard.com

Ailon Group

Ailon on yksityisomistuksessa oleva kiinteistöyhtiö, joka toimii Iso-Britanniassa, Pohjoismaissa ja Saksassa. Toimistomme sijaitsevat Lontoossa, Tukholmassa ja Berliinissä. Ailon omistaa, kehittää ja operoi micro living -konseptia ja joustavia työskentelytiloja. Yhtiö myös hankkii omistukseensa kannattamattomia kiinteistöjä, joissa nähdään potentiaalia aktiivisen hallinnoinnin avulla. Ailonin toiminta-alustat ovat yhteisomistuksessa pääomapartnereiden kanssa, joita ovat pääasiassa johtavat eläkerahastot, itsenäiset rahastot ja finanssi-instituutiot.

ailon.se

Savonlinnan kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt ovat tänään tehneet aiesopimuksen uudesta rakennushankkeesta Savonlinnan teknologiapuisto Nohevaan. Savonlinnan kaupunki rakennuttaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan erikoiskasvihuone- ja aineistopalvelutilat Luonnonvarakeskuksen (Luke) käyttöön ja vuokraa tilat Senaatti-kiinteistöille. Senaatti-kiinteistöt vuokraa tilat edelleen Lukelle. Hankkeen toteutuminen edellyttää, että Savonlinnan kaupunginvaltuusto myöntää pääomituksen investoinnin toteuttamista varten.

Uuden toimitilan laajuus on noin 600 neliömetriä, ja se sijoittuu Luken nykyisten tilojen yhteyteen teknologiapuistoon. Rakennusinvestoinnin kustannusarvio on 2,8 miljoonaa euroa.

- Teknologiapuisto on kaupungin strateginen kärkihanke. Tammikuussa sinne valmistuivat Luken kasvullisen lisäyksen tutkimusalustan tilat ja syyskuussa Teknosavo Oy:n toimitilat aiemmin tehtyjen aiesopimusten mukaisesti. Lisäksi puurakentamisen laboratorioinvestointihanke on parhaillaan valmisteilla ja neuvotteluissa. Aalto-yliopiston professori aloitti työskentelyn teknologiapuistossa elokuussa, ja nyt on tarkoitus laajentaa edelleen teknologiapuistoa Luken tutkimus- ja innovaatiotoimintaa varten. Luke on tehnyt läpimurron puun kasvullisessa lisäyksessä, jossa puun kasvua pystytään lisäämään kolmanneksella. Tällä on iso vaikutus metsätaloudelle, metsäteollisuudelle ja ilmastonmuutoksen torjunnalle. Laajennuksella luodaan edellytyksiä alkiotuotannon kaupalliselle toiminnalle, kertoo kaupunginjohtaja Janne Laine.

Rakennushankkeen käytännön toteuttamisesta Savonlinnan kaupungin osalta vastaa Savonlinnan Yritystilat Oy, joka on kaupungin 100 %:sti omistama konserniyhtiö. Hankkeen toteutuminen edellyttää, että kaupunginvaltuusto pääomittaa hankkeen. Senaatti-kiinteistöt sitoutuu vuokraamaan tilat. Jos vuokrasopimus päättyisi ennen kuin pääoma on maksettu takaisin, sitoutuu Senaatti-kiinteistöt maksamaan jäljellä olevan pääoman Savonlinnan Yritystiloille.

Luken tutkimusyksikkö Savonlinnan teknologiapuistossa keskittyy metsäbiotalouden kehittämiseen ja tutkimustulosten siirtämiseen käytäntöön. Erityisenä painopistealueena on metsäpuiden kasvullinen lisäys, jota hyödyntämällä metsänjalostuksen tulokset saadaan täysimääräisesti edistämään niin puuntuotantoa kuin hiilensidontaa ja metsien terveyttä.

- Uudet kasvihuonetilat palvelevat paitsi kasvullisen lisäyksen tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, myös laajemmin metsäpuiden perinnöllisen muuntelun, sen hyödyntämisen sekä suojelun tutkimusta. Aineistopalvelun tiloissa puolestaan käsitellään monipuolisesti erilaisia Luken kenttäkoetoiminnan aineistoja ja näytteitä, Luken johtava tutkija ja ryhmäpäällikkö Tuija Aronen sanoo.

- Luken Savonlinnan tutkimusalusta on yksi Luken ydininfroista, joiden avulla vahvistamme suomalaista luonnonvarataloutta. Olemme erittäin iloisia Savonlinnan kaupungin myönteisestä suhtautumisesta ja panostuksesta tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Uskomme vahvasti, että kasvullisen lisäyksen tutkimusalusta mahdollistaa uudenlaisen liiketoiminnan syntymisen alueelle, toteaa Luken pääjohtaja Johanna Buchert.

Savonlinnan teknologiapuisto Noheva on innovatiivinen koulutus-, tutkimus-, tuotekehitys- ja yritysympäristö. Noheva edistää seudun yritysten osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymisvalmiuksia. Teknologiapuistossa työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 300 työntekijää, tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstöä on noin 50 ja insinööriopiskelijoita tässä vaiheessa noin 100. Nohevan tutkimus- ja tuotekehitysympäristön avulla teknologia-alan yrityksille on saatu yli 200 miljoonan euron liikevaihto uusilla innovaatioilla ja kansainvälisille markkinoille. Nohevan suurimmat toimijat ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamk, Luke, Andritz Savonlinna Works Oy ja alueelle juuri uudet toimitilat rakentanut Teknosavo Oy. Lisäksi Nohevassa toimii Aalto-yliopiston biotuotetekniikan työelämäprofessori.

Lisätietoja antavat:
Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, puh. 044 417 4001
Senaatti-kiinteistöt, rakennuttajapäällikkö Virve Wright, puh. 040 665 1146
Luonnonvarakeskus, johtava tutkija, ryhmäpäällikkö Tuija Aronen, puh. 0295 324 233

Liite: Havainnekuva. Kuva ei vastaa yksityiskohtaisesti lopullista toteutusta.

Tredun hanke ”Oppimiskylä-koulutusmalli” luo uudenlaisen oppimisympäristön Hiedanrantaan. ESR-hankkeen avulla peruskoululaisille tutuksi tullutta Yrityskylä-opetusmallia sovelletaan ammatilliseen koulutukseen ja Hiedanrantaan sopivaksi.

Hankkeessa toimii vahvasti mukana TAMK, joka kehittää projektissa pedagogista näkökulmaa. Lisäksi mukana on kahdeksan yhteistyöorganisaatiota, jotka tuovat kehitystyöhön oman panoksensa. Aiesopimuksella mukana yhteiskehittämisessä ovat Sopimusvuori ry, Hiedanrannan kehitys Oy, Pirkanmaan Kaarikoirat ry, Polarnight Energy Oy, Skapper Oy, Tampereen tilapalvelut Oy, Dc One oy ja Evergreen Farm Oy. Hankkeen suunniteltu toteutusaika on 1.9.2020 - 31.12.2022.

Tällä hetkellä Hiedanranta tarjoaa työtehtäviä- ja oppimismahdollisuuksia Tredun opiskelijoille mm. maanrakennus-, viherpalvelu-, kivityö- ja kiinteistöpalvelualoilla.  Käynnistyvän hankkeen myötä on tavoitteena laajentaa toimintaa alueella.

Kestäviä ja älykkäitä innovaatioita

Tredun koolle kutsumaan Hiedanrannan kehittämispajaan kokoontui keskiviikkona 23.9.2020 suuri joukko alueen kehittämistyössä mukanaolevia tahoja. Kehittämispajan kantavaksi teemaksi nousi yhteisen tahtotilan julistaminen Hiedanrannan kehittämistyöhön ja jokaisen toimijan panoksen tärkeys. Tilaisuus oli myös lähtölaukaus Oppiskylä-koulutusmalli-hankkeelle, johon Tredu kumppaneineen sai yli 700 000 euron rahoituksen.

Tulevaisuuden näkymiä ja Hiedanrannan suunnitelmia avattiin monesta suunnasta. Tulevaisuuden suuntaviivoja alueen kehittämisestä esittivät Tampereen kaupungin apulaispormestari Jaakko Stenhäll ja Tredun johtaja Outi Kallioinen, elinvoima- ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja Teppo Rantanen, Hiedanrannan Kehityksen toimitusjohtaja Mikko Leinonen, Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelujen työllisyysjohtaja Regina Saari, Tredun opettajat Mika Uronen ja Onni Orsmaa, Tredun kehittämispäällikkö Anne Erkinheimo-Kyllönen sekä Kansainvälisen osaamisen päällikkö Mari Taverne Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluista.

Lisätietoja:  

Oppimiskylä

Tampereen seudun ammattiopisto TREDU

Anne Erkinheimo-Kyllönen

anne.erkinheimo-kyllonen@tampere.fi

Vanheneminen.fi -sivuston kävijämäärät ovat hurjassa nousussa, kansalaisille suunnattu sähköpostikurssi kerää tilauksia ja varautumisen ryhmämalliin perustuvaa kurssia pilotoidaan syksyllä Kuopion kansalaisopistossa. Yhä useampi alle 60-vuotias herää pohtimaan omia vanhuudenpäiviään. Vanhustyön keskusliiton verkkokampanja Onni on vanheta varautuen haastaa myös ikääntymiseen kriittisesti suhtautuvia aloittamaan suunnittelun jo viisikymppisenä. Valtakunnallista vanhustenviikkoa vietetään 4.–11.10.2020.

Vanhuuden suunnittelu ei katso ikää, koska se tarkoittaa vastuullista ja aktiivista otetta omaan elämänkulkuun.

– Vanhuuteen varautuminen on kannattavaa ja mahdollista meille jokaiselle. Varautumista voi olla läpi elämän kestävä terveyden ja sosiaalisten suhteiden ylläpito ja vahvistaminen tai oikeudellisten asiakirjojen kuten hoitotahdon tai edunvalvontavaltuutuksen laatiminen, jotka voi hoitaa kerralla kuntoon, Vanheneminen.fi-hankkeen hankepäällikkö Katja Helo Vanhustyön keskusliitosta sanoo.

Vanheneminen.fi-sivusto tarjoaa tietoa ja työvälineitä vanhuuteen varautumiseen. Sivustolta löytyy paitsi valtavasti tietoa, linkkejä ja yhteystietoja myös konkreettisia työkaluja kuten työkirjoja, tehtävälistoja, malleja ja pohjia laskelmille. Sivustolta löytyy ohje esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksen laadintaan. Sivuston käyttäjät ovat olleet pääosin tyytyväisiä ja kokeneet tiedon hyödylliseksi. Erityisesti sähköpostikurssin kävijät kiittävät jäsenneltyjä ja ajatuksia herättäviä aineistoja, jotka ohjaavat suunnittelemaan omaa tai läheisen tulevaisuutta.

Syksyn verkkokampanja haastaa jo viisikymppisiä varautumistalkoisiin

Vanhustyön keskusliitto haluaa herätellä entistä nuorempia ottamaan vastuuta hyvän eläkeiän suunnittelusta. Syksyn verkkokampanja kannustaa Vanheneminen.fi-sivuston pariin ja konkreettisiin toimiin myös keski-ikäisiä ja eläkeikää lähestyviä. Kampanja on otsikoitu 4.–11.10.2020 vietettävän vanhustenviikon teemaa mukaillen Onni on vanheta varautuen.

Kampanja alkoi 21.9. ja päättyy 18.10.2020. Kampanja-aikana jokainen voi jakaa omia konkreettisia varautumistekojaan Twitterissä aihetunnisteella #varauduvanhuuteen ja tägäämällä @vanheneminen -hanke mukaan julkaisuun. Kampanjan yhteydessä järjestetään myös arvonta, johon voi osallistua kertomalla oman varautumistekonsa kampanjan kotisivulla. Tutustu kampanjasivuun osoitteessa www.vanheneminen.fi/kampanja ja hae vinkit varautumiseen!

Tuore tutkimus: ajatusta vanhenemisesta voi olla vaikea hyväksyä

Vanheneminen.fi-hankkeessa tiedostetaan, että ikääntyminen herättää voimakkaita tunteita ja asenteita vanhuutta kohtaan. Oman ikääntymisen hyväksyminen voi olla vaikeaa, jolloin korostuu haluttomuus käsitellä ikääntymistä saati varautua konkreettisesti uuteen elämänvaiheeseen. Asennoituminen ikääntymiseen näkyi selkeästi myös uudessa terveyden edistämisen YAMK-tutkimuksessa Ennakoimalla elämänlaatua – Vanheneminen.fi-sivuston käyttäjäkokemuksia, johon haastateltiin 50–75-vuotiaita.

Tutkimuksessa haastatelluista vasta 60–75-vuotiaat suhtautuivat omaan vanhenemiseen luontevasti. Ikääntyminen hyväksyttiin, vaikka itseä ei vielä miellettykään vanhaksi. Sen sijaan osa nuoremmista ei halunnut aluksi käsitellä koko asiaa lainkaan. Vanhuuden hyväksyminen vaikuttaa myös suhtautumisessa ennakointiin ja varautumiseen.

– Kampanjoinnin avulla pyrimmekin tuomaan vanhuuteen varautumista positiivisella tavalla esiin. Haluamme kaikessa viestinnässämme tuoda esiin niitä iloja ja mahdollisuuksia, joita eläkeikä eli niin kutsuttu kolmas ikä meille tarjoaa. Tähän kuuluu ajattelu, että voimme itse vaikuttaa siihen, että saamme elää mielekkäästi myös ikääntyneenä, Helo sanoo.

Ryhmille sopivan kurssin mallia kokeillaan kansalaisopistossa

Vanheneminen.fi -hankkeessa on kehitetty myös varautumisen ryhmämalli, jota pilotoidaan syksyllä 2020 Kuopion kansalaisopistossa. Kahdentoista oppitunnin mittainen opintojakso on otsikoitu: Ei huolta huomisesta vai viisaasti ennakoiden?

– Jalostamme ryhmämuotoista konseptia edelleen Kuopiossa saatujen kokemusten pohjalta. Ryhmätoiminnan malli on kenen tahansa käytettävissä, Helo kertoo.

• Vanhuuteen varautumisen tietopankin, Vanheneminen.fi, kävijämäärät ovat hurjassa nousussa, käyttäjiä tuoreella verkkosivustolla on jo kymmeniä tuhansia. Eniten ihmisiä kiinnostaa oikeudellinen ennakointi.

• Vanhuuteen varautumisen sähköpostikurssin on tilannut itselleen jo 630 kansalaista.

• Sähköpostikurssin käyneet ovat tehneet aineiston pohjalta valmiiksi omia asiakirjojaan kuten testamentin, hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen.

Lisätietoa

Vanheneminen.fi-hanke ja verkkokampanja

Katja Helo, hankepäällikkö, Vanheneminen.fi, Vanhustyön keskusliitto
p. 050 449 2988

katja.helo@vtkl.fi

Tutkimus: Ennakoimalla elämänlaatua – Vanheneminen.fi-sivuston käyttäjäkokemuksia

Minna Kuusela

p. 040 569 5206

minna.kuusela@metropolia.fi

Lokakuussa 4–11.10.2020 vietetään Vanhustenviikkoa, jota koordinoi Vanhustyön keskusliitto.

Vanheneminen.fi -sivustoa ja siihen liittyviä materiaaleja tuottaa Vanhustyön keskusliiton koordinoima Vanheneminen.fi-hanke. Hankkeessa ovat mukana Finanssiala ry, Invalidiliitto, Maria Akatemia, Miina Sillanpään Säätiö, Oulunkylän kuntoutuskeskus sr, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, Sisäministeriö, Suomen Asumisen Apu ry, Suomen Omakotiliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry, Takuusäätiö, Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, Ympäristöministeriö, Kuopion kansalaisopisto, Helsingin seudun kesäyliopisto sekä Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf, Korjausneuvonta, Vahvike®️ ja Ystäväpiiri®️.

Alustava havainnekuva Myllytie–Valtuustonkadun puukerrostalokorttelista. Kuva: Lehto Group Oyj

Järvenpään kaupungin järjestämän Myllytien–Valtuustonkadun korttelin kumppanuushaun voitti rakennusliike Lehto Group. Kortteliin rakentuu resurssiviisas, ekologinen ja moderni puukerrostalo, jonka rakentaminenkin on vahvasti kiinni tulevaisuuden megatrendeissä. Huoneistoelementit rakentuvat kotimaisilla tehtailla ja digitaaliset asumisen innovaatiot tuovat mukavuutta tulevien asukkaiden arkeen.

Järvenpään kaupunki julkaisi toukokuussa 2020 kumppanuushaun, jossa haettiin yhteistyökumppania Myllytie–Valtuustonkatu-korttelin kehittämishankkeen yhteissuunnitteluun ja siinä laadittavan konseptin toteuttajaksi. Toimija valittiin laatukriteereihin perustuen vertaamalla esitetyn toteutusehdotuksen ratkaisuja suhteessa asetettuihin laatutavoitteisiin ja toteutuksen reunaehtoihin.

Korttelin yhteissuunnittelu ja kumppanuuskaavoitus käynnistyy lokakuussa yhteistyössä Lehdon ja LUO Arkkitehtien kanssa. Osana yhteissuunnittelua, valmistellaan korttelin asemakaavamuutos. Tavoitteena on, että kaava on hyväksymiskäsittelyssä kevättalvella 2021 ja lainvoimainen kesällä 2021. Tavoiteaikataulun puitteissa rakentaminen voisi alkaa syksyllä 2021.

”Haimme uudentyyppisellä kumppanuushaulla toimijaa korttelin kehittämishankkeeseen. Kyseessä on kaupungin paraatipaikka ja siitä syystä halusimme valita toteuttajan ainoastaan laatukriteereihin perustuen. Puurakentaminen, pysäköintiratkaisu ja resurssiviisas toteutus erottivat Lehdon ja LUO Arkkitehtien kokonaisuuden kilpailijoista. Suunnitelma vastasi hyvin kaupunkistrategiamme mukaisiin vaatimuksiin”, kertoo projektipäällikkö Salla Niemelä. 

”Lehdon ekologinen puukerrostalo on tämän ajan trendikäs, laadukas ja kodikas valinta. Rakennamme jo tänä päivänä tulevaisuuden megatrendien mukaisesti, sillä olemme siirtäneet rakentamisen vaiheita työmaalta tehtaille ja lisäksi suosimme digitaalisia ratkaisuja, jotka tuovat mukavuutta asumiseen. Puukerrostalojen huoneistot rakennetaan sään suojassa kotimaisilla tehtaillamme, mikä varmistaa rakentamisen laadun säällä kuin säällä. Aikaisemmat kokemukset Järvenpään kaupungin ja LUO Arkkitehtien kanssa ovat olleet miellyttäviä ja hankkeet ovat edenneet sujuvasti. Tästä syystä odotamme rakentamista innolla”, kertoo Antti Leinonen Lehdolta.

”On innostavaa päästä suunnittelemaan puukerrostalokorttelia näin keskeiselle paikalle Järvenpään kaupunkia. Suunnitelmassamme Myllytien varsi täydentyy 7-kerroksisella puutalokolmikolla. Veistoksellinen kattomuoto luo puukorttelille tunnistettavaa ilmettä”, kertoo arkkitehti Virve Väisänen LUO Arkkitehdeilta.

Lisätietoja: 

Salla Niemelä, Järvenpään kaupunki, projektipäällikkö, puh. 040 315 2344
Antti Leinonen, Lehto Group, hankepäällikkö, puh. 040 749 9494
Virve Väisänen, LUO Arkkitehdit, arkkitehti SAFA, puh. 050 359 6113

Kuopion museon peruskorjaus on palkittu Itä-Suomen parhaana rakennusalan yhteistyöhankkeena. Lähes kaksi vuotta kestänyt peruskorjaus- ja laajennushanke valmistuu syyskuun lopussa. Onnistumisen edellytykset loi ensimmäistä kertaa Itä-Suomessa käytetty hybridiallianssimalli.

Suomen kolmanneksi vanhimman museon, Kuopion museon peruskorjaus ja laajennus valmistuu syyskuun lopussa. Perusteellisen korjauksen lisäksi suojeltu museorakennus yhdistyy uudella erillisellä laajennusosalla viereiseen pääkirjastoon. Uudistunut museo avataan yleisölle keväällä 2021.

Niin sanottuna hybridiallianssina toteutettu rakennushanke on palkittu Itä-Suomen parhaana rakennusalan yhteistyöhankkeena. Palkinnon myöntää Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke, ItäSuomi -projektin johtoryhmä ja Rakennusteollisuus RT ry.

– Museolle oli haasteellista lukita hankesuunnitteluvaiheen kaikkia korjausratkaisuja, sillä emme tienneet, millaisia rakenteellisia yllätyksiä projektin aikana paljastuisi. Koska odotimme odottamatonta, paras etenemistapa oli perinteisen urakkamallin sijaan hybridiallianssimalli, jossa suunnitelmien muutoksiin reagoidaan ripeästi yhdessä keskustellen, rakennuttaja Marko Väätäinen Kuopion Tilapalveluista kertoo.

Kuopion museo on ensimmäinen Itä-Suomessa tehty hybridiallianssihanke, joka on perinteisen projektinjohtourakan ja yhteistoiminnallisuuteen nojaavan allianssin yhdistelmä. Hanketta on viety eteenpäin säännöllisissä työpajoissa, joihin ovat kokoontuneet kaikki osapuolet rakennuttajasta ja suunnittelijoista toteuttajiin ja käyttäjien edustajiin. Kustannuksia on hallittu niin sanotulla tavoitehintamenettelyllä.

– Mallin yksi perusajatus on, että hankkeessa onnistuvat joko kaikki tai ei kukaan. Kun Kuopion kaupunki ja museo onnistuvat saavuttamaan tavoitteensa budjetin, aikataulun, laadun ja esimerkiksi työturvallisuuden suhteen, myös hankkeen muut osapuolet palkitaan, yksikönjohtaja ja hybridihankemallin priimusmoottori Esa Suomalainen A-Insinööreistä sanoo.

Mukana myös psykologi

Kuopion museon vuonna 2018 käynnistyneellä työmaalla suunnitelmia on jouduttu muuttamaan moneen otteeseen.

– Museo on historiallisena kohteena arvokas ja sen peruskorjauksessa on ensiarvoista kunnioittaa ja vaalia vanhaa. Näiden vaatimusten puitteissa pitää kuitenkin olla myös kykyä vaihtaa suunnitelmaa ja tehdä kompromisseja, Esa Suomalainen kertoo.

Monista vaativista erikoiskohteista kokemusta kerännyt A-Insinöörit vastaa Kuopion Tilapalvelujen kumppanina hankkeen rakennuttamisesta, valvonnasta sekä kosteudenhallinnan koordinoinnista. Pääurakoitsijana toimii NCC Suomi. LVIS-järjestelmistä vastaa Granlund Kuopio, rakennesuunnittelusta sekä akustiikka- ja valosuunnittelusta Sitowise, arkkitehtisuunnittelusta Arkkitehdit Davidsson & Tarkela ja geosuunnittelusta Pöyry.

– Korjaushankkeen suunnittelijat ja palveluntuottajat valittiin tiimirekrytoinnilla, jossa tiimityötaitoja arvioitiin psykologin avulla. Hybridiallianssissa pyrimme ratkaisemaan ongelmia yhdessä, joten toimijoiden yhteistyökyky on ratkaisevan tärkeää, Esa Suomalainen kertoo.

"Hybridiallianssimalli on voittajataktiikka”

Perinteisistä malleista poiketen pääurakoitsija NCC on ollut aktiivisesti mukana museon peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelussa allianssin kehitysvaiheesta saakka tuoden mukanaan vahvan tuotannon ja hankintojen osaamisen.

– Hybridimallissa urakoitsijan on hyväksyttävä, että valmiin suunnitelman vastaanottamisen sijaan on itse osallistuttava aktiivisesti suunnitteluun koko hankkeen ajan. Yhteistyön onnistumisessa onkin olennaista, että kaikki osapuolet ymmärtävät, millainen toiminta on hankkeen parhaaksi. Hybridiallianssimalli on voittajataktiikka, NCC:n hankekehitysjohtaja Marko Onttinen sanoo.

Kuopion museo valmistuu 17,8 miljoonan euron kustannusarvion puitteissa. Museon 2 500 neliömetrin uudisrakennus avataan näyttelyille keväällä 2021. Museon vanhalla puolella näyttelyt käynnistyvät syksyllä 2021.

Lisätietoja:
Marko Väätäinen, rakennuttaja, Kuopion Tilapalvelut
puh. 044 718 5686
marko.vaatainen@kuopio.fi

Esa Suomalainen, rakennuttamisen yksikönjohtaja, A-Insinöörit
puh. 0400 299 644
esa.suomalainen@ains.fi

Marko Onttinen, hankekehitysjohtaja, NCC
puh. 010 507 4914
marko.onttinen@ncc.fi 

Petri Laaksonen, Töölöläinen-lehden toimittaja, on perheellinen mies, joka seuraa aktiivisesti kotikaupunkinsa Helsingin ja munkkiniemeläisenä oman kaupunginosansa tapahtumia. Kolmisen vuotta sitten hän havaitsi naapurustossaan Munkkiniemen Riihitiellä kiinnostavan pikkutalon villiviinin peittämän muurin ja vanhan puuston katveessa. Siitä alkoi tutkimusmatka kameran kanssa ympäri Helsinkiä. Tuloksena oli haastattelusarja ihmisistä ja rakennuksista Aallon perinnön takana. Suurin osa haastatteluista ilmestyi 2018, jolloin Aallon syntymästä oli kulunut 120 vuotta. Tarina kuitenkin jatkui: löytyi lisää haastateltavia, uusia näkökulmia. Syntyi kirja Alvar Aallon jalanjäljillä, joka esittelee Aallon Helsingissä sijaitsevat kohteet Riihitien talosta Finlandiataloon sekä taustoittaa ainutlaatuista Aalto-brändiä hänet tunteneiden henkilöiden ja Aalto-tutkijoiden kautta.

Aiheina ovat mm. Alvar Aallon elämänkumppanit Aino ja Elissa Aalto, Alvar Aalto -säätiön merkitys kulttuuriperinnön vaalimisessa, Aallon byroo työpaikkana, Aallon kansainvälinen toiminta, Aalto kaupunkisuunnittelijana ja viimeisenä vielä Artek, jonka vaikutus näkyy vahvasti suomalaisten arjessa. Haastateltujen joukossa ovat mm. toimitusjohtaja Tommi Lindh, intendentti Mia Hipeli, konservaattori Susanna Pusa ja arkkitehti Jonas Malmberg Alvar Aalto -säätiöstä, ympäristöneuvos Jussi Rautsi ja arkkitehti Vezio Nava Aallon toimiston työntekijöistä. Arkkitehti, professori, Rakennustietosäätiön entinen yliasiamies Matti Rautiola ja tutkija Elina Melgin kertovat Aallon toiminnasta sodan aikana: kansainvälisten suhteiden rakentamisesta ja jälleenrakennuksen haasteista. Artekin roolista kertovat maajohtaja Anja Matilainen ja taiteellinen johtaja Ben af Schultén.

Alvar Aalto -säätiö on ollut tiiviisti mukana projektissa: osallistunut haastatteluihin, toiminut asiantuntijana ja antanut käyttöön laajan kuva- ja leikearkistonsa. Uudet valokuvat kirjaan on ottanut Petri Laaksonen, joka on myös suunnitellut kirjan ulkoasun ja tehnyt taiton. Jussi Rautsin laaja johdantoartikkeli kertoo, miten Aaltojen – Alvarin, Ainon ja Elissan – uraa ja elämää seurattiin lehdistössä 1920-luvulta 1970-luvulle.

Aallon toimisto vastasi aikansa suurimpiin haasteisiin, lähti ratkaisemaan yhteiskunnan tarpeita täydellä yhteiskuntavastuulla. Aallot uudistivat useimmat rakennustyypit: asunnot ja niiden sisustuksen, kirjaston, tehtaan asuntoineen, pandemiasairaalan, koulurakennuksia, liiketiloja, hallintorakennuksia. Paimion parantola rakennettiin aikansa pandemiapotilaille heti sisällissodan jälkeen. Sunilan koko tehdas asuntoalueineen oli yksi Suomen teollisuuden tukijaloista. Työ USA:ssa piti Suomea tunnettuna eurooppalaisena demokratiana. Standardisoidut pientalot ratkaisivat sodanjälkeistä asuntopulaa. Julkiset rakennukset antoivat kaupungin keskustalle arvoa.

“Aallolta itseltään ja hänen puolisoiltaan on paljon opittavaa nykyajan työelämässä ja kodinsuunnittelussa. Aallon toimistossa vallitsi sukupuolten ja ikäryhmien tasa-arvo. Koti, työpaikka ja vapaa-ajan vietto yhdistyivät. Rakennukset muuttuvat, toivottavasti, käyttöratkaisuiltaan Aallon mallin mukaan nykyistä joustavammiksi ja muunneltavammiksi. Rakentamisen terveellisyyden on noustava jälleen lähtökohdaksi kotien ja työpaikkojen rakentamisessa”, sanoo Arkkitehtitoimisto Alvar Aallolla 10 vuotta työskennellyt ja kirjan johdantotekstin kirjoittanut Jussi Rautsi.

Alvar Aallon jalanjäljillä

Petri Laaksonen (toim.)

Johdantoartikkeli: Jussi Rautsi

Esipuhe: Tommi Lindh

Graafinen suunnittelu ja taitto: Petri Laaksonen

239 s. | 235 piirrosta ja valokuvaa | Koko 210 mm × 297 mm, pehmeät taitekannet | Ovh. 33 € (sis. alv.)

ISBN 978-952-267-332-9

Lehdistökappaleet ja kuvat median käyttöön: Kristiina Bergholm, puh. 040-824 0765, kristiina.bergholm@rakennustieto.fi

Rakentamiseen ja kiinteistökehitykseen erikoistunut Sikla-konserni ja jääkiekkoseura Oulun Kärpät ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Kärppien positiivinen brändi ja laaja tunnettuus auttavat Sikla-konsernia saavuttamaan tunnettuutta uusissa kohderyhmissä tukien näin konsernin kasvua ja tulevaisuudensuunnitelmia. Kärpät puolestaan koki yrityksen toimintakulttuurin heti neuvotteluiden alussa omakseen, joten pohjoissuomalaiset toimijat löysivät neuvotteluissa nopeasti yhteisen sävelen ja sopimus yhteistyöstä syntyi helposti. 

Sikla-konserni uudisti reipas vuosi sitten koko strategiansa, jonka myötä toiminnan ydin on kääntynyt puhtaasta rakentamisesta kohti kokonaistavaltaista kiinteistökehitystä ja yhteiskunnallista ihmisten arkeen vaikuttamista. Osana strategista muutosta päivittyi myös yrityksen visuaalinen ilme. Uudistuksen jälkeen brändiin ja sen tunnettuuden kasvattamiseen on panostettu voimakkaasti, ja sama vire jatkuu myös tulevaisuudessa. 

Oulun Kärpät on vuonna 1946 perustettu suomalainen jääkiekkoseura. Kärpät on voittanut jääkiekon SM-liigan kaikkiaan kahdeksan kertaa. 2000-luvulla Kärpät teki Suomen ennätyksen voittamalla mitalin seitsemällä peräkkäisellä kaudella vuosina 2003–2009. Viime kaudella joukkueen saavutuksena oli SM-hopea. 

”Kärpät on tuttu toimija Oulun seudulla, ja totta kai olimme kiinnostuneita yhteistyöstä menestyneen ja laadukkaan brändin kanssa”, kertoo Siklan konsernijohtaja Janne Nieminen. ”Pyrimme myös yrityksenä tukemaan henkilökuntaamme kohti liikkuvaista elämää, ja tässäkin mielessä yhteistyö Kärppien kanssa on hyvä jatkumo tälle tavoitteelle”, jatkaa Nieminen.

 ”Olemme Oulun Kärpissä iloisia uudesta yhteistyökumppanuudesta Sikla-konsernin kanssa. Uskomme, että yhteistyö antaa lisäarvoa molemmille organisaatiolle. Pystymme Kärppien näkyvyydellä kasvattamaan Siklan brändin tunnettavuutta koko maan kattavilla markkinoilla. Molemmilla on geeneissä vahvaa pohjoissuomalaista osaamista”, kertoo Kärppien yhteyspäällikkö Ilkka Mikkola. 

Siklan logo on tulevalla kaudella näkyvästi esillä Oulun Energia -areenan jäässä. 

”Olemme viime vuonna tehdyn strategiauudistuksen jälkeen aloittaneet voimakkaammin kasvattamaan tunnettuuttamme ja jatkamme samaa työtä pitkäjänteisesti myös tulevaisuudessa. Oulun Kärppien positiivinen ja menestyksekäs brändi sekä valtakunnallisesti laaja näkyvyys auttavat meitä kasvattamaan tunnettuutta uusissa kohderyhmissä”, iloitsee myös Siklan markkinointi- ja viestintäjohtaja Maarit Kokkonen.

Lisätiedot:

Janne Nieminen
Sikla Oy, konsernijohtaja
puh. 044 534 0543
janne.nieminen@sikla.fi

Maarit Kokkonen
Sikla Oy, markkinointi- ja viestintäjohtaja
puh. 040 350 1564
maarit.kokkonen@sikla.fi

Ilkka Mikkola
Oulun Kärpät Oy, yhteyspäällikkö
puh. 040 520 0610
ilkka.mikkola@karpat.fi

Väyläviraston hankkeessa Vt 1 Kehä III–Munkkivuori, vaihtuvat nopeusrajoitukset Turunväylälle (valtatie 1) toteutetaan ensimmäistä kertaa Suomessa kaistakohtaisia vaihtuvia nopeusrajoituksia vilkkaimmin liikennöidyille Kehä I:n ja Kehä II:n väliselle tieosuudelle. Tällä osuudella voidaan eri kaistoille näyttää yhtä aikaa eri nopeusrajoituksia esimerkiksi silloin, kun liikenne uhkaa ruuhkautua erkaneville rampeille johtavilla kaistoilla. Tällöin nopeusrajoitusta alennetaan ruuhkautuvien kaistojen osalta ennakoivasti. Ruuhkan vaikutukset liittymän ohi suoraan ajaville autoilijoille ovat vähäisemmät, joten noiden kaistojen nopeusrajoitus voidaan pitää 20 km/h korkeampana. Näin liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta saadaan parannettua häiriöherkässä liikennetilanteessa.

Ruuhkien sekä sää- ja keliolosuhteiden perusteella ennakoivasti ohjattavat vaihtuvat nopeusrajoitusmerkit toteutetaan valtatielle 1 välille Kehä III–Munkkivuori noin 15 kilometrin matkalle. Hankkeen valmistuttua vaihtuvat nopeusrajoitukset ovat käytössä valtatie 1:llä koko matkalla Helsingistä Turkuun. ”Vaihtuvien nopeusrajoitusten avulla liikenteen sujuvuus paranee. Nopeusrajoitus pidetään korkeimpana mahdollisena aina, kun olosuhteet sen sallivat, eikä pysyvää nopeusrajoitusta tarvitse laskea. Korkeampi nopeusrajoitus tarkoittaa tienkäyttäjien kannalta nopeampaa matka-aikaa”, kertoo projektipäällikkö Marja Wuori.

Hankkeessa rakennetaan myös tiedotusopasteita, varoitusmerkkejä, liikenteenmittauslaitteita ja tiesääasemia. Tämän uuden liikenteenhallintajärjestelmän avulla tienkäyttäjiä pystytään tiedottamaan tarkemmin liikenteen häiriöistä ja niiden sijainnista.

Rakennustyöt valmistuvat syyskuussa 2020. Sen jälkeen järjestelmää testataan. Uusi liikenteenhallintajärjestelmä ja nopeusrajoitusmerkit on tarkoitus ottaa käyttöön tammikuussa 2021. Hankkeen kustannusarvio on 4,5 miljoonaa euroa. Kustannukset jaetaan Väyläviraston ja Espoon kaupungin kesken.

Lisätiedot: Projektipäällikkö Marja Wuori, Väylävirasto, puh. 029 534 3834, marja.wuori@vayla.fi

Seuraa hanketta: Nettisivuillamme: http://vayla.fi/vt-1-vaihtuvat-nopeusrajoitukset