Lassila & Tikanoja Oyj osti Pihtiputaan Jätehuolto Oy:n ja viitasaarelaisen Hyötykolmio Oy:n ympäristöliiketoiminnat 2.5.2017. Yhtiöiden liikevaihto on yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa.
 
Kauppa on osa strategian mukaista maantieteellistä laajenemista ja palvelujen kattavuuden parantamista Keski-Suomessa.

- Ostettujen yhtiöiden tarjoamat ympäristöpalvelut, kuten jätehuolto- ja puhtaanapitotoiminta, vahvistavat Lassila & Tikanojan ympäristöpalveluja Keski-Suomen talousalueella. Haluamme tarjota asiakkaillemme paitsi monipuolisia kuljetusalan palveluja myös uusia kierrätykseen ja raaka-aineen hyödyntämiseen liittyviä ympäristöpalveluja, kertoo Ympäristöpalveluiden toimialajohtaja Petri Salermo L&T:ltä.
 
Pihtiputaan Jätehuolto Oy on vuonna 1978 perustettu ympäristöhuollon ja kuljetuspalvelun monitoimiyritys. Hyötykolmio on vuonna 1998 perustettu ympäristöhuollon monitoimiyritys, joka operoi raaka-aineiden vastaanottoa ja käsittelyä Viitasaarella.
 
- Kun on 40 vuotta ollut töissä 24/7 ja jatkajaa ei ole lähipiiristä tiedossa, on vain joskus tehtävä ratkaisu luopumisesta. Nyt löytyi vastuullinen yritys, joka huolehtii henkilöstöstä ja asiakkaista, ja jatkaa yritysten kehittämistä. Voin hyvällä mielellä astua itse taka-alalle. Näen yritysten tulevaisuuden hyvänä, palvelukokonaisuus on monipuolinen ja tehokas, sanoo toimitusjohtaja Mauri Savolainen.
 
Kaupan myötä yhtiöiden työntekijät siirtyvät L&T:lle.
 
Lisätietoja:
Petri Salermo, toimialajohtaja, L&T, puh. 050 385 6876
Mauri Savolainen, toimitusjohtaja, Pihtiputaan Jätehuolto, 0400 645 653

Lappeenrannan kaupungin tilakeskus on tilannut Insinööri Studio Oy:ltä Skinnarilan koulun rakenne- ja kosteusteknisen kuntotutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen rakenteet, niiden kunto ja korjaustarve sekä riskit liittyen rakennustekniikkaan, sisäilmaan ja ilmanvaihtoon.

Tutkimusraportin esittelytilaisuus koulun henkilökunnalle järjestetään koululla keskiviikkona 3.5. klo 13.15 alkaen.  

Taustaa

Skinnarilan koululla ei ole ollut mitään sellaista erityistä oirehdintaa, mikä olisi kiinnittänyt esimerkiksi sisäilmatyöryhmän huomiota. Myöskään aikaisemmin tehdyissä kuntotutkimuksissa ei ole havaittu mitään erityistä. Kuitenkin kuluvan talven aikana koululta alkoi tulla oireilmoituksia, minkä johdosta sisäilmatyöryhmä ja kaupungin tilakeskus päättivät tilata Insinööri Studio Oy:lta tarkemman rakenne- ja kosteusteknisen kuntotutkimuksen. 

Tutkimustulokset

Insinööri Studio Oy:n tutkimuksessa rakennuksesta on löytynyt kosteusvaurioita. Tutkimuksessa otettujen näytteiden ja havaintojen perusteella rakennuksessa on mm:

-       Ulkoseinä- ja sokkelirakenteissa laaja-alaisia kosteus- ja mikrobivaurioita

-       Merkittävimmät vauriot vanhalla osalla ovat sokkelirakenteissa ja uudemmalla osalla seinäelementtirakenteissa

-       Maaperän kosteus ja viistosade aiheuttavat rakennukseen kosteusrasitusta rakenteista johtuen

-       Väliseinät eivät vaikuta sisäilman laatuun, mutta sen sijaan rakennuksen sisällä olevasta ulkoseinästä pääsee epäpuhtauksia sisäilmaan

-       Uudemman osan lattiapinnoissa on kosteus- ja mikrobivaurioita

-       Yläpohjarakenteiden vauriot aiheuttavat vähemmän sisäilmaongelmia

Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet

Tutkimuksen mukaan Skinnarilan koulun ulkoseinä-, sokkeli- alapohja- ja yläpohjarakenteissa esiintyy laaja-alaisia kosteusvaurioita. Vaurioista vapautuvat epäpuhtaudet heikentävät sisäilman laatua. 

Tutkimustulokset aiheuttavat joka tapauksessa laaja-alaisia toimenpiteitä koulurakennuksen osalta. Koska tutkimustulokset on vasta juuri esitelty tilakeskukselle ja sisäilmatyöryhmälle, tilakeskus ei ole vielä ehtinyt arvioida vaadittavia korjaustoimenpiteitä.  Tilakeskus tekee viipymättä alustavia arvioita korjausvaihtoehdoista ja niiden kustannuksista. Myös vaihtoehtoisia tilajärjestelyjä ja niiden kustannuksia kartoitetaan. 

Mikäli lapsillanne esiintyy oireilua, jonka epäilette johtuvan koulun sisäilmasta, ottakaa yhteys koulun rehtoriin tai terveystarkastaja Tarja Lopperiin puh. 040 571 8034. 

 Henkilökunnan oireillessa tulee ottaa yhteys omaan työterveyshuoltoon. 

Lisätietoja:

Kimmo Valtonen
tilahallintapäällikkö
p. 0400 480 472

Ari-Pekka Meuronen
sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja
p. 040 358 1443

Hanna Laukkanen
Skinnarilan koulun rehtori
p. 040 514 7625

Koko rakennusala järjestää yhteisen työturvallisuusviikon nyt neljännen kerran 8.–12.5.2017 tutulla teemalla ”Viisaat kypärät yhteen”. Viikon aikana koko maassa järjestetään turvallisuuteen liittyviä tapahtumia.
Katso täältä alueelliset tapahtumat

Rakennusteollisuus RT kutsuu median edustajat mukaan seuraamaan tapahtumia. Tule mukaan työmaavierailulle tai turvapuistoon, tai osallistumaan turvallisuusseminaariin.

Alla pääkaupunkiseudun tapahtumia. 

Maanantai 8.5. Monttumaanantai aloittaa perinteisesti Rakennusteollisuuden turvallisuusviikon. Työmaavierailun kohteena on SRV:n Kehä 1:n rakennustyömaa Espoon Keilaniemessä.

Lue lisää

Tiistai 9.5. Pääkaupunkiseudun pääseminaari järjestetään Helsingissä, seminaarissa aiheina muun muassa rakennusalan uusi ePerehdytys ja miten rakennusala on onnistunut tavoitellessaan nollaa tapaturmaan vuonna 2020.

Seminaarin ohjelma löytyy täältä 

Keskiviikko 10.5. Työmaavierailuilla yritysten edustajat vierailevat toistensa työmailla tekemässä turvallisuushavaintoja. Median edustajat ovat tervetulleita Töölönlahdelle nousevan uuden keskustakirjaston työmaakäynnille klo 9.
Rudus-turvapuistoon pääsee tutustumaan iltapäivällä klo 13. 

Torstaina 11.5. Telinetorstaita vietetään tänä vuonna teemalla turvalliset kulkutiet. Päivän aikana käsitellään työmailla yleisten kulkuteiden kuntoa ja telineiden pystynousujärjestelyjä. 

Lisätiedot ja ilmoittautumiset (työmaavierailuihin pitää ilmoittautua):

Työturvallisuusasiantuntija Juha Suvanto, juha.suvanto@rakennusteollisuus.fi,
puh. 050 344 9669
Tiedottaja Tommi Ahlberg, tommi.ahlberg@rakennusteollisuus.fi,
puh. 050 354 7114

Rakennusteollisuuden turvallisuusviikko ja sen tapahtumat:
www.rakennusteollisuus.fi/turvallisuusviikko

Espoon Tapiolan vieressä sijaitsevalla Niittymaalla jatkuu Liberti-korttelin rakentaminen. As. Oy Espoon Jami on asuinkorttelin uusin tulokas. Espoon Jamin ennakkomarkkinointi on alkanut ja rakentamisen arvioidaan alkavan elokuussa 2017, jolloin uudet kodit ovat muuttovalmiita joulukuussa 2018.

Yhtiön kahdesta talosta toinen sijoittuu korttelin puistomaisen sisäpihan puolelle ja toinen Niittytaipaleen varteen. ”Liberti-kortteliin aikaisemmin toteutettujen asuntohankkeidemme myynti on sujunut vilkkaasti, ja odotamme saman jatkuvan myös Jamin kohdalla”, kertoo projektipäällikkö Anu Åkerman Skanska Kodeista.

Jamin asuntovalikoimasta löytyy vaihtoehtoja monenlaisiin asumisen toiveisiin, 27 neliön yksiöistä 109 neliön 4–5 huoneen kotiin. Jokaisen kodin keskipisteenä on avara tila, jossa yhdistyvät olohuone, ruokailutila ja keittiö. Lisäneliöiden tuntua antaa lasitettu parveke tai asuntoterassi. Osaan Jamin kodeista on asennettu kätevät Elfa-säilytysjärjestelmät. Lisäksi löytyy asuntoja, joissa on tilava vaatehuone. Talossa on lisäksi myynnissä erillisiä varastoja.

Liberti-kortteli on yksi Niittymaan alueen kiinnostavimmista asuinkortteleista. Ilmeeltään virkistävä kokonaisuus edustaa asumista, jossa korostuvat tasokkaiden kaupunkikotien lisäksi yhteisöllisyys ja energiatehokkuus. Alueen keskelle sijoittuvan suuren suojaisan korttelipihan kiinnostavaksi yksityiskohdaksi rakennetaan kerhotalo Miitti sauna- ja nikkarointitiloineen. Korttelin alla sijaitsee Biiliparkki, jonne alueen asukkailla on kulku suoraan omasta porraskäytävästä.

Liberti-kortteliin on suunnitteilla Jamin jälkeen vielä yksi Skanskan kehittämä asuntohanke. Korttelin arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan vuonna 2020, ja tässä yhteydessä valmistuu myös kerhotalo Miitti.

Lisätietoja: 

Skanska Kodit, projektipäällikkö Anu Åkerman, puh. 040 184 0201, anu.akerman[at]skanska.fi

Skanska Oy, markkinointi- ja viestintäjohtaja Cristina Rinnetie-Uski, puh. 040 501 9816, cristina.rinnetie-uski[at]skanska.fi

Rakennusalan työvoimavuokraukseen erikoistunut Bolt.Works on nimittänyt konserninsa hallitukseen kolme tunnettua talousvaikuttajaa. Eläkevakuutusyhtiö Etera on samalla tullut yrityksen osakkaaksi yli miljoonan euron sijoituksella.

Bolt.Worksin (entinen Briko Oy) uusi Bolt-mobiilipalvelu tekee rakennusalan henkilövuokrauksesta helppoa ja nopeaa. Mobiilipalvelu yhdistää rakennusalan työnantajat suoraan työntekijöihin ja helpottaa rekrytointia ja työvoimavuokrausta. Palvelu antaa työntekijöille mahdollisuuden itse hallita työaikataulujaan.

Bolt.Works tavoittelee nopeaa kasvua ja sitä vauhdittaakseen eläkevakuutusyhtiö Etera on tehnyt yritykseen yli miljoonan euron sijoituksen. Sillä Etera sai Bolt.Worksista 19,9 prosentin omistusosuuden.

-       Etsimme jatkuvasti sijoitussalkkuumme yhtiöitä, jotka uuden teknologian avulla pyrkivät muuntamaan ja tehostamaan perinteisempien toimialojen liiketoimintamalleja. Bolt.Worksin dynaamisella johdolla ja asiantuntevalla hallituksella on hyvät edellytykset hakea voimakasta kasvua toimimalla uudella tavalla, Eteran yrityssijoitusjohtaja Sauli Hämäläinen sanoo.

Bolt.Works -konsernille on nimitetty myös uusi hallitus. Uusina jäseninä hallitukseen on kutsuttu Delete Groupin toimitusjohtaja Jussi Niemelä, Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha ja Excel Composites Oy:n talousjohtaja Mikko Kettunen. Hallitukseen kuuluvat myös Bolt.Worksin myynti ja markkinointijohtaja Timo Hakkarainen ja CTO Ville Herva.

-       Boltin tiimin into ja eteenpäin menemisen halu vakuutti. Se heijastelee sitä mitä oma tekemiseni on ollut Deleten kanssa. Mitä enemmän kuulin heidän ajatuksiaan yrityksen kehittämisestä, sitä enemmän halusin itsekin yritykseen mukaan. Jo ensimmäisten tapaamisien teemana oli kasvunäkymät, joten tulemme panostamaan kasvuun voimakkaasti. Korkeat tavoitteet tuovat korkeita tuloksia, Jussi Niemelä sanoo.

Mobiilipalvelu haastaa rakennusalan vanhat toimintatavat

Bolt-mobiilipalvelu yhdistää rakennusalan työnantajat ja -tekijät mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi. Se haluaa poistaa vuokratyövoiman välittämisestä välikädet. Työnantaja lähettää työkutsun suoraan sopivalle työntekijälle, jolloin saadaan tekijöitä? nopeammin työmaalle. Työntekijä päättää itse koska tekee töitä ja kenelle.

-       Haluamme kehittää koko alaa paremmaksi. Vahvistaa keikat nopeammin asiakkaalle ja tehostaa alan toimintaa kaikissa vaiheissa, sanoo Bolt.Worksin toimitusjohtaja Tommi Hämäläinen.

Uudella mobiilipalvelulla työnantaja ja -tekijä voidaan saattaa yhteen ilman turhia välikäsiä. Bolt-mobiilipalvelu näyttää työntekijöidensä saamat arviot asteikolla 1-5. Hyvät arvosanat saaneille työmiehille voidaan maksaa parempaa palkkaa ja työnantajat saavat varmasti hyviä työntekijöitä.  

-       Rakennusalalla on jatkuva ongelma työn ja työvoiman kohtaamisen kanssa. Myös vuokratyövoiman kohtelu on paikoitellen kirjavaa. Boltin tavoitteena on tarjota uusi tapa kehittää koko alan työllistämisen malleja, Hämäläinen sanoo.

Kuvat ja liitetiedostot: Linkki

”Bolt on mielenkiintoinen palvelu. Olemme ottaneet sen meillä koekäyttöön. Se tuntuu modernilta tavalta.” Eija Rääpysjärvi, resurssipäällikkö, YIT Oyj

”Bolt on tekemässä jotakin uutta ja mielenkiintoista. Näen mobiilipalvelun oikeana suuntauksena rakennusalan vuokratyövoimalle.” Seppo Kopsa, konsernin hankintajohtaja, SRV Rakennus Oy

”Bolt-mobiilipalvelun kehittänyt Briko Oy on ollut Consti Yhtiöiden vuosisopimuskumppani henkilöstövuokrauksessa jo pitkään. Heidän kehittämänsä rakennusalan työvoiman tilaamisen ja työpaikkojen löytämisen mullistava palvelunsa tuntuu erittäin innovatiiviselta ja mielenkiinnolla tutustumme siihen käytännössä. On hienoa, että henkilöstövuokrausala kehittyy.” Katriina Koponen-Kopsa, hankintapäällikkö, Consti Korjaururakointi Oy

Lisätietoja:

Tommi Hämäläinen

Toimitusjohtaja

Bolt.Works

044 054 4036

tommi.hamalainen@bolt.works

Sauli Hämäläinen

Yrityssijoitusjohtaja

Etera

050 568 6900

sauli.hamalainen@etera.fi

Julkisivu alkaa hahmottua: suuret ikkunat ja jura travertino -luonnonkivi.

Kasarmikatu 21 -toimistokiinteistön rakennustyöt Helsingin Kaartinkaupungissa ovat edenneet vesikattotöihin ja harjannostajaisiin.

–  Massiivista toimistokiinteistökokonaisuutta Kasarmitorin laidalla ei voi olla huomaamatta. Rakennustyömaa on toiminut sopusoinnussa Kaartinkaupungin ympäristön kanssa vuoden verran ja kiinteistö on kasvanut kuluneen vuoden aikana osaksi sitä.  On valtavan hienoa, eikä aivan jokapäiväistä, että Suomen tiheimmälle työpaikka-alueelle, Helsingin keskustaan, syntyy uutta toimitilaa yli 700 yksityisen sektorin työpaikalle. Lisäksi kaupunkilaisille avoimet ravintola- ja tapahtumatilat tekevät Kasarmitorin alueesta kiinnostavamman niin asukkaiden kuin turistien näkökulmasta, sanoo Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki.

Kasarmikatu 21 -toimistokiinteistöön tulee seitsemän kerrosta, kaksi kattoterassia ja kaksi kellarikerrosta, joista toinen toimii auto- ja pyöräpaikoitustilana ja toinen teknisenä tilana. Kiinteistöön tulee Juuri-ravintoloitsijoiden kaksi ravintolaa,  lounasravintola ja bistro, jotka ovat avoinna myös yleisölle.

Toimistokiinteistön materiaaleina tullaan käyttämään pääasiassa jura travertino -kiveä, tammipuuta ja lasia.  Kiinteistöön tulee neljä maisemahissiä, joista avautuu näkymä valopihalle. 

Seitsenkerroksinen toimistokiinteistö on  lähes täyteen vuokrattu. 16 000 kerrosneliömetristä vain noin tuhat neliötä on enää jäljellä. 

– Huhtikuun lopussa  teimme vuokrasopimuksen neljännestä kerroksesta.  Toimistotilaa on vapaana enää noin 400 neliömetriä ja Kasarmikadun puoleinen liiketila, noin 700 neliömetriä. Kiinteistön vuokrausaste on nyt erinomainen 94 prosenttia, kertoo HGR Property Partnersin toimitusjohtaja Kari Helin.

Kasarmikatu 21 -toimistokiinteistöhanke etenee aikataulun mukaisesti, ja vuokralaiset pääsevät muuttamaan taloon vuodenvaihteessa kiinteistön valmistuessa. Uudiskiinteistön vuokralaisia ovat muun muassa Roschier Asianajotoimisto ja Danske Bank.

– Hankkeen haastavin vaihe oli purkutyöt, jotka valmistuivat viime kesänä. Rakentamisvaiheen hitain työosuus oli perustuksien tekeminen. Sen jälkeen pääsimme toteuttamaan hankkeen näyttävintä vaihetta eli runkoelementtien asennusta, joka valmistui viikko alkuperäistä aikataulua edellä. Vesikattotyöt aloitimme pääsiäisen aikoihin.  Kiinteistön sisätyöt ovat jo käynnissä. Muurarit työskentelevät ylimmissä kerroksissa ja alakerroksissa on käynnissä maalaus ja levyseinien valmistus sekä talotekniikan asennus, kertoo työmaan vastaava mestari Tero Ahonen YIT:ltä.

Kiinteistöön asennetaan rakennusvaiheessa muun muassa noin 250 km sähköjohtoja ja valokaapelia sekä 15 km LVI-putkia. Työmaalla on työskennellyt keskimäärin 80 henkeä päivässä.

–  Harjannostajaisia vietetään aikataulussa eli työmaaporukkamme ei tarvitse naulata harjaa ylösalaisin tämän rakennuksen vesikaton päätyyn, naurahtaa Ahonen. 

Harjannostajaiset
Harjannostajaiset on talonrakennuksen perinteeseen kuuluva juhlatilaisuus, joka perinteisesti pidetään rakennuksen vesikattotöiden valmistuttua, kun rakennus on saatu suojatuksi sateelta. Harjannostajaiset järjestää tilaaja, joka kutsuu tilaisuuteen kaikki hankkeeseen osallistuneet, muun muassa rakennustyöväen ja suunnittelijat. Perinteisesti tilaisuus pidettiin työmaalla, mutta nykyisin useimmiten ravintolassa tai muussa vastaavassa juhlapaikassa. Ohjelmassa on yleensä puheita, ruokailu ja jonkinlainen viihdyttävä osuus. Ennen vanhaan katon nostamiseen tarvittiin useampi henkilö, joten työ korvattiin heille järjestämällä juhlat. Suomessa hernekeitto on perinteinen harjannostajaisissa tarjottava ruoka. Juomaksi on usein olutta. Mikäli harjannostajaiset ovat työmaan rakennusväen mielestä myöhässä, on tapana naulata harja ylösalaisin rakennuksen vesikaton päätyyn muistutukseksi tilaajalle.  – LÄHDE: Wikipedia

LISÄTIEDOT
Kari Helin, toimitusjohtaja, HGR Property Partners / 040 579 0570 / kari.helin@hgrpp.fi
Kuva- ja muut taustatiedustelut:
Riitta Heikkuri, HGR Property Partners Oy / 040 521 5179 / riitta.heikkuri@hgrpp.fi

Pohjois-Savossa viime syksynä käynnistynyt maahanmuuttajien sekä työttömien suomalaisten nopeutettu rakennusalan ammatillinen koulutushanke Raksa Coach on päässyt hyvään vauhtiin. Siihen on tähän mennessä tullut 29 koulutettavaa. Heitä on 11 eri kansallisuudesta, eniten burmalaisia ja venäläisiä. Suomalaisia on kuusi. Koulutettavien tausta on hyvin vaihteleva muun muassa kielitaidossa ja ammatillisessa osaamisessa. Osa on ollut Suomessa vasta vuoden, jotkut jo toistakymmentä vuotta. Naisia koulutuksessa ei ole vielä yhtään. 

Ensimmäinen ryhmä aloitti viime lokakuussa ja toinen helmikuun lopulla. Elokuun alussa 2016 käynnistynyt hankkeemme on nyt vakiintunut, kertoo hankkeen keskeinen kokoon juoksija, Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen. Hänen mukaansa piirin jäsenyritykset suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti.

– Työharjoittelupaikkoja ja työpaikkaohjaajia on löytynyt riittävästi. Työpaikkaohjaajia voisi tulla lisääkin koulutettaviksi. Savon ammatti- ja aikuisopisto on hoitanut kiitettävästi heidän sekä hankkeeseen valittujen henkilöiden koulutusta. 

Anttonen harmitteli Rakennusliiton nihkeää suhtautumista hankkeeseen. Hänen mukaansa kyse ei ole halpatyömarkkinoiden luomisesta rakennusalalle. Vaikka työharjoittelijat ovatkin yrityksille ilmaista työvoimaa, vaatii työpaikkaohjaaminen panostusta myös yrityksiltä.

– Harjoittelijat saavat työmarkkinatuen mukaista korvausta valtiolta koulutus- ja harjoittelupäiviltään. Jo yksistään työehtosopimukset estävät halpatyömarkkinoiden synnyn. 

– Yritysten kiinnostuksen taustalla on huoli työvoiman riittävyydestä, koska rakennusalalta eläköityy kasvavasti työntekijöitä eikä ala jostain syystä houkuttele nuoria ammatilliseen koulutukseen niin hyvin kuin takavuosina kilpailukykyisestä palkkatasosta huolimatta, korosti Kimmo Anttonen. 

Kielitaito suurimpia haasteita 

Raksa Coach -hankkeen etenemistä Kuopion seminaarissa 3. toukokuuta esitellyt projektipäällikkö Tiina Pursiainen kertoi, ettei suurempia ongelmia ole esiintynyt.

– Kielitaito on joillekin vielä haaste, mutta täysin suomea osaamattomia saati luku- tai kirjoitustaidottomia ei hankkeeseen ole otettu. Kielitaitovaatimus on osin harkinnanvarainen, sillä rakennusalan työkokemusta saaneilla on siitä joustettu jonkin verran. Englanti on joillekin hyödyllinen apukieli. 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson muistutti, että suomen kielen oppiminen saattaa onnistua monille tehokkaammin työelämässä kuin koulun penkillä.

– Kielitaidon karttuminen on keskeistä kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Raksa Coachissa on yhdistetty toimivasti kotoutumisen keskeisiä elementtejä. Siltä on odotettavissa hyviä tuloksia alkuvaiheen perusteella. Valtion kotouttamisohjelmassa 2016-2019 painotetaan myös ammatillisen kotouttamiskoulutuksen suuntaamista työvoimapulasta kärsiville toimialoille, kuten vaikkapa rakennusalalle. On hienoa, että se on jo lähtenyt uranuurtajaksi uudella käytännönläheisellä kotouttamismallillaan. 

Tiina Pursiaisen mielestä erityisen ilahduttavaa on varsinkin ulkomaalaisten korkea motivaatio ja hyvä asenne työhön sekä opiskeluun.

– Osa olisi halukkaita jo vaativampiinkin rakennusalan koulutukseen ja töihin työmaiden aputöiden jatkoksi. Jotkut työnantajayritykset ovat lupailleet palkkaavansa työharjoittelijoita hyvän työmotivaation ja ammattitaidon kehittymisen ansiosta. 

– Raksa Coach -hankkeen yhteensä noin vuoden pituinen koulutuspaketti alkaa neljän kuukauden intensiivijaksolla, jossa opetellaan suomen kieltä ja työelämäkulttuuria sekä rakennusalan perusasioita kuten työturvallisuutta. Sen jälkeen on kahdeksan kuukauden työharjoitteluaika, jossa työskennellään kolmen henkilön pienryhmissä kolmena päivänä viikossa rakennustyömailla. Kahtena päivänä viikossa jatketaan mm. suomen kielen opiskelua. Mahdollisuus on saada koulutusta eräisiin erikoistaitoihin kuten tulityökorttiin. 

Rakennusliikkeiden edustajilta hyvää palautetta 

Raksa Coach -seminaarissa esiintyneet rakennusliikkeiden edustajat, Marko Piironen YIT Talonrakennus Savo-Karjalasta, Jussi Heikkilä Lapti Oy:n Itä-Suomen yksiköstä ja yrittäjä Markus Pohjonen PS Tasotyö Oy:stä kertoivat varsin yksimielisesti hankkeen hyvistä kokemuksista. Pohjonen ilmoitti jopa palkkaavansa syksyllä pari Raksa coach -harjoittelijaa työmailleen. Kaikki kolme korostivat asenteen merkitystä. Heidän mukaansa se on jopa parempi kuin suomalaisilla. Osa harjoittelijoista on päässyt jopa urakkaporukoihin työmailla. 

Suurimpina haasteina on kolmikon mukaan kielitaito, sillä ulkomaisten harjoittelijoiden suomen kielen taidossa on melkoista kirjavuutta. Osin sama koskee rakennusalan ammattitaitoa. Vahva oppimisen motivaatio auttaa kuitenkin paljon. Jonkin verran on pulmia ollut työpaikkaohjaajien löytämisessä. He ovat keskeisiä henkilöitä harjoittelun onnistumisessa. 

Savon ammatti- ja aikuisopiston koulutuspäällikkö Marko Haatajan mukaan yksilölliset oppimispolut voisivat olla hyödyllisiä Raksa Coach -hankkeessakin koulutettavien hyvin erilaisten taustojen vuoksi. Vireillä oleva suuri valtakunnallinen toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus tähtääkin yksilöllisyyden ja joustavuuden lisäämiseen. 

Valtakunnallisesti uraauurtava hanke 

Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti pitää Raksa Coach -hanketta valtakunnallisestikin erittäin mielenkiintoisena ja tärkeänä niin rakennusalalle kuin koko suomalaiselle yhteiskunnalle maahanmuuttajien kotouttamisessa ja syrjäytymisen torjunnassa. 

– Nyt on tärkeää koota hankkeen hyvät ja parannusta vaativat kokemukset sekä alkaa selvittää toiminnan laajentamista muualle Suomeen. Kokeiluilla voidaan löytää luotettavasti uusia hyviä toimintamalleja laajakantoisessa ja uraauurtavassa asiassa. Kyse on nykyaikaisesta tavasta tehostaa ammatillista kouluttautumista rakennusalaa jatkossa uhkaavan työvoimavajeen torjumiseksi. Parhaimmillaan malli parantaa ja konkretisoi yhteistyötä rakennusalan työnantajien ja -tekijöiden, viranomaisten sekä oppilaitosten kesken. 

– Yritysjäsenistössämme on hankkeeseen kiinnostusta eri puolilla maata. Toivottavasti saamme neuvottelut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa etenemään ripeämmin. Kenties työntekijöiden Rakennusliittokin huomaa hankkeen positiivisten kokemusten myötä, että siitä on hyötyä kaikille osapuolille eikä ole aihetta vastakkainasetteluun, tähdentää Pipatti.

Lisätietoja:

• Kimmo Anttonen, p. 050 449 3479
• Tiina Pursiainen, p. 050 406 3948
• Tarmo Pipatti, p. 050 506 5021.

Email: etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi

ArchiCAD 21 — Step up your BIM!

Graphisoft on julkistanut ennakkotiedot BIM-markkinoiden johtavan suunnitteluohjelman seuraavasta versiosta, ArchiCAD 21:sta. Uudistukset tukevat tietomallintamisen kehittymistä ja luovat vankan pohjan rakennussuunnittelulle. Uusi versio tulee jakeluun kansainvälisesti kesäkuun aikana ja suomenkielisen version julkistus tapahtuu syksyllä.

"Uusi versio tukee pääsuunnittelijan roolia suunnitelmien yhteensovittajana. Lisäksi se kehittää perinteisten rakennusosien, kuten portaiden, parametrista mallinnusta tehokkaammaksi", toteaa ArchiCAD-tuotepäällikkö Ville Pietilä. "Pienet parannukset ja kokonaan uudet työkalut kertovat sekä pitkäjänteisestä asiakastoiveiden kuuntelusta, että teknisesti pitkälle viedyn sisällön tavoittelusta", hän jatkaa.

Uusi versio sisältää muun muassa kehittyneet porras- ja kaidetyökalut ja laadukkaan Cinerender-renderointimoottorin sekä törmäystarkastelusta tulee osa ArchiCADiä. ArchiCADin luokkansa parhaita työnkulkuja on viilattu entisestään ja monialainen yhteistyö sujuu jouhevasti.

Lisätietoa antaa tarvittaessa:

Ville Pietilä, ArchiCAD-tuotepäällikkö

020 741 9702 

ville@mad.fi

Uusien ominaisuuksien tarkemmat kuvaukset: 

Porras- ja kaidetyökalut

ArchiCAD 21 sisältää kauan odotetun Porras-työkalun, joka hyödyntää Graphisoftin patentoimaa ennakoivan suunnittelun (Predictive Design™) teknologiaa. Intuitiivisuus on ollut merkittävä tekijä ArchiCADin alkuajoista lähtien. ArchiCAD 21n sisäinen laskenta sovittaa porrasta paikallisiin ja yleisiin standardeihin, jotta suunnittelija voi keskittyä rauhassa omaan työhönsä. Näin hankalasta tehtävästä tulee antoisa. Seuraavan sukupolven Porras-työkalun käyttö on luovaa, tuotteliasta ja nautittavaa – samasta syystä käyttäjät rakastavat myös ArchiCADiä. 

Cinerender

MAXONin CineRender nosti ArchiCADin renderointien tasoa huimasti edellisen päivityksensä yhteydessä. Nyt renderointi hyödyntää Cinema 4D:n Cinerender R18 -moottoria entistä elävämpiä ja silti nopeita visualisointeja varten.

Elementtien luokittelu

ArchiCADin luokkansa parhaita työnkulkuja on viilattu entisestään. Aiempien versioiden kiinteät elementtiluokittelut korvataan nyt joustavalla, maa- ja yrityskohtaisiin standardeihin taipuvalla menetelmällä. Luokittelut ovat avoimen tietomallinnuksen sydän, joka tarjoaa ennenkuulumattomat yhteistyömahdollisuudet yhteistyökumppaneiden välille. 

IFC-malliin viittaaminen

IFC-tiedostoja voi sijoittaa ArchiCAD-malliin viitteiksi. ArchiCADin kääntäjään integroidun mallin suodatuksen avulla voi viitteenä käytettävän IFC-mallin sisältöä rajata tarpeen mukaan. Samaan aikaan IFC-malli on päivitettävissä lähdetiedostosta milloin vain. Jos linkki katkaistaan, voi IFC-tiedostosta malliin liitettyjä elementtejä muokata ArchiCADin elementtien tapaan.

Törmäystarkastelu

BIMistä on tullut yleinen työskentelytapa. Jotta tiedon tarkastelu ArchiCADissä olisi sujuvaa, törmäystarkastelusta tulee osa ArchiCADiä versiosta 21 lähtien.

Yllämainittujen ominaisuuksien lisäksi ArchiCADissä on useita suoritusta ja toimintoja parantavaa ominaisuutta.

Uutinen aiheesta M.A.D.in sivuilla: http://www.mad.fi/uutiset/379

Englanniksi aiheesta lisää täällä: http://www.graphisoft.com/info/news/press_releases/archicad-21-step-up-your-bim.html

Kuva: www.graphisoft.com

Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiön VAV Asunnot Oy:n uudet talot ovat jatkossa kokonaan savuttomia. Yhtiön hallitus päätti 2.5., että tupakoinnin täyskielto otetaan käyttöön kaikissa yhtiölle valmistuvissa uusissa taloissa sekä peruskorjattavissa vanhoissa kiinteistöissä.

Käytännössä täyssavuttomuus tarkoittaa sitä, että tupakointi on kielletty sisätilojen lisäksi myös asuntojen parvekkeilla ja kiinteistön pihalla. Savuttomuusehto kirjataan uusien ja peruskorjattujen talojen vuokrasopimuksiin. Tupakointikiellon rikkominen voi viime kädessä johtaa vuokralaisen häätöön.

”Tupakoitsijoiden määrä Suomessa vähenee koko ajan. Tupakoimattoman enemmistön kannalta on tärkeää, että talon omistaja voi estää heidän altistumisensa savulle”, toteaa VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

”Sekä Vantaan kaupunki että VAV ovat jo vuonna 2011 muuttuneet savuttomiksi työpaikoiksi. Haluamme entistä enemmän edistää savuttomuutta ja minimoida tupakoinnin aiheuttamia haittoja myös asunnoissamme.”

TTS järjestää Taitaja 2017 –ammattitaitokilpailujen metsäkoneenkäytön kilpailulajin sekä infrarakentaminen näytöslajin lajifinaalit 15.-18.5. 2017 Messukeskuksessa
       
Kahdeksan kovien maanlaajuisten semifinaalien kautta valikoitunutta metsäkoneenkuljettajaopiskelijaa nähdään kilpailemassa lajin Taitaja2017-tittelistä TTS-metsäkoulutuksen järjestämässä metsäkoneenkäytön lajikilpailufinaalissa. Mukana tuomassa kansainvälistä tasoa on kaksi kilpailijaa Uralin State Forestry Engineering Universitystä.

Ensimmäistä kertaa Taitaja -kisoissa on näytöslajin statuksella mukana myös infrarakentaminen, joka perustuu maarakentamisen ja maarakennuskoneiden käytön osaamiseen. Kilpailuun on kutsuttu kilpailemaan alan oppilaitosten huippuja ympäri maata yhteensä 10 kappaletta. Myös TTS:lta on kilpailija osallistumassa.

Tulevien kuljettajien keskeistä ammattiosaamista mitataan neljänä päivänä

Mestaruus ratkaistaan neljän kilpailupäivän keskeistä koneenkuljettajan ammattiosaamista mittaavilla osatehtävillä sekä metsäkoneenkäytön että infrarakentamisen osalta. Kilpailut alkavat metsäkoneen käytössä maanantaina 15.5. klo 16 kirjallisella tehtävällä ja jatkuvat molemmissa lajeissa torstaille klo 13.30 saakka. Pisteitä on molemmissa lajeissa jaossa yhteensä 100. Osioiden pisteytykset ja aikataulut ovat seuraavat:

Metsäkoneen käyttö
1. Kirjallinen tehtävä, 8 pistettä (ma 15.5. klo 16 – 17)
2. Metsätaitorata maastossa, 12 pistettä (ti 16.5. klo 10 – 14 ja 15- 19)
3. Simulaattoritehtävä, 20 pistettä (ke 17.5. klo 8.30 –to 18.5. klo 13.30)
4. Kuormainvaakatehtävä,10 pistettä (ke 17.5. klo 8.30 –to 18.5. klo 13.30)
5. Kuormatraktoritehtävä puutavaran lähikuljetus, 35 pistettä (ke 17.5. klo 8.30 –to 18.5. klo
    13.30)
6. Tekniikkatehtävä (hakkuukone), 15 pistettä (ke 17.5. klo 8.30 –to 18.5. klo 13.30)

Infrarakentaminen (kaikki osiot ti 16.5. klo 10 – to 18.5. klo 12)
1. Kaivukoneen käyttö, 240min, 50 pistettä
2. Pyöräkuormaajan käyttö, 60min, 20 pistettä
3. Simulaattoritehtävä; 120min, 15 pistettä
4. Materiaalituntemus ja kirjallinen tehtävä; 60min, 9 pistettä
5. Piirustusten tulkinta; 60min, 6 pistettä

Taitaja 2017-mestaruudet selvillä torstaina 18.5.2017
Kilpailulajien viimeiset suoritukset valmistuvat torstaina 18.5. klo 13.30, minkä jälkeen ovat palkitsemistilaisuudet

• Klo 14.00 – 14.50 Infrarakentaminen lajin yhteistyökumppani ETERA palkitsee kaikki osallistujat lajialueella (sisäosasto Malmi, halli 6). Lisäksi jaetaan palkinnot kolmelle parhaiten lajissa menestyneelle kilpailijalle.
• klo 15.00 -15.45 Metsäkoneenkäytön palkitsemistilaisuus lajiosastolla (sisäosasto Malmi, halli 6)
• - lajin sponsorit Metsämiesten Säätiö,  Versowood Oyj ja John Deere Forestry Oyj palkitsevat kaikki kilpailijat lajiosastolla
• - klo 16.00 Taitaja 2017- lajimestarit julkistetaan (halli 1)

Lisätietoja:

• Pertti Hourunranta, koulutuspäällikkö, Metsäkoneenkäyttö -lajin varavastaava 050-3879516, pertti.hourunranta@tts.fi
• Jere Hänninen, koulutuspäällikkö, Infrarakentaminen -lajivastaava, 044-7143834 jere.hanninen@tts.fi
• Taitaja 2017 -kisasivut :

Metsäkoneen käyttö: http://taitaja2017.fi/105-finaali/

Infrarakentaminen: http://taitaja2017.fi/n2-finaali/

Ympäristöministeriön johtama Energiahukka-kampanja haastaa taloyhtiöt toteuttamaan yksinkertaisia toimia energiankulutuksen vähentämiseksi. Syksyllä 2016 kampanjaan ilmoittautuneet taloyhtiöt ovat jo nähneet muutoksia energiatehokkuudessa: jopa 10–15 prosenttia taloyhtiöiden säästöpotentiaalista olisi saavutettavissa pienillä ja edullisilla korjaustoimenpiteillä.

Hukkaan menevän energian voi mitata energiankulutuksen lisäksi euroissa: jopa 10 prosenttia taloyhtiön rahoista voi mennä suden suuhun. Pahimmillaan Energiahukan vierailu tarkoittaa taloyhtiölle kymmenien tuhansien eurojen hukkakustannuksia vuosittain.

Taloyhtiön hallituksen jäsenet hukkajahdin johtajina

Kampanjalla halutaan muistuttaa, että jopa 10–15 prosenttia taloyhtiöiden säästöpotentiaalista olisi saavutettavissa ilman kalliita ja raskaita korjaustoimenpiteitä. Energiatehokkuuden parantamisesta hyötyy koko taloyhtiö. Taloyhtiön hallitus säästää osakeyhtiön rahoja, kun energiatehokkuus paranee. Energiahukan häätäminen tarkoittaa kaikille asukkaille mukavampaa ja edullisempaa asumista.

Tamperelaisen Armonkallioilla sijaitsevan taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Arto Puikkonen on tyytyväinen Energiahukka-kampanjan toimenpiteisiin.

”Taloyhtiömme on jo pitkään tehnyt töitä energiansäästön puolesta. Energiahukka-kampanja on kuitenkin herättänyt huomaamaan uusia tarkistettavia asioita”, kertoo Puikkonen. ”Taloyhtiömme esimerkiksi kiinnitti uudella tavalla huomiota porraskäytävien lämmitykseen ja ilmanvaihtoasioihin. Suurimman muutoksen teki rikkinäisen räystäslämmityksen huomaaminen.”

Oman taloyhtiön tunteminen auttaa löytämään oikeat toimenpiteet

Energiahukka-kampanjasivuilta löytyvä ohjeistus on räätälöity kerros-, pari- ja rivitaloille lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän mukaan. Ohjeistuksen toimenpiteet liittyvät ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistykseen, ilmanvaihdon tarkastukseen ja säätöön, lämmitysjärjestelmän tarkastukseen ja säätöön sekä veden- ja sähkönkulutuksen hallintaan.

”Itse kiersin taloyhtiömme läpi ja katselin mitä missäkin on ja miten asiat toimivat. Aktiivisella seurannalla tietää missä mennään ja on helpompi tehdä päätöksiä”, kertoo Puikkonen.

Lisätietoja

• Harri Hakaste, yliarkkitehti, ympäristöministeriö, puh. +358 50 4137673
• Petri Pylsy, johtava asiantuntija (energia ja ilmasto), Suomen Kiinteistöliitto ry, puh. +385 9 1667 6225
• Harri Heinaro, asiantuntija, Motiva Oy, puh. +358 50 913 3679
• Arto Puikkonen, energiaekspertti, puh. +358 50 485 8556

Rakentajat järjestävät koko alaa koskevan neljännen valtakunnallisen turvallisuusviikon 8. - 12.5.2017. Viikkoa vietetään jälleen teemalla ”Viisaat kypärät yhteen”. Kärkiteemana on tällä kertaa turvallisuushavainnot, joiden avulla voidaan kerätä tietoa vaaratilanteista ja estää riskejä toteutumasta.

Viikon aikana järjestetään tapahtumia ja seminaareja eri puolilla maata. Työmaakierroksilla rakennusyritysten johtoa ja muuta henkilöstöä vierailee toistensa työmailla tekemässä turvallisuushavaintoja ja ottamassa oppia muiden tekemisistä.  Pääseminaari pidetään 9.5. Helsingissä, jonka lisäksi on useita maakunnallisia tilaisuuksia. Yritykset järjestävät omilla työmaillaan turvallisuuspainotteisia tapahtumia, ja runsas joukko alan opiskelijoita vierailee Espoon ja Oulun turvapuistoissa.

”Tänä vuonna turvallisuusviikolla halutaan kiinnittää erityistä huomiota vaaratilanneilmoitusten  ja turvallisuushavaintojen tekemiseen. Vaarallisista läheltä piti -tapauksista pitää aina tehdä ilmoitus ja asia käsitellä työmaalla. Näin menetellen voidaan torjua myöhemmin vastaavanlaisia tapaturmia toteutumasta ja säästää jopa ihmishenkiä. Yhtä tärkeää on raportoida ja kerätä turvallisuushavaintoja esimerkiksi puutteellisista suojauksista ja kertoa hyvistä työmenetelmistä kaikille”, muistuttaa Rakennusteollisuus RT:n turvallisuusryhmän puheenjohtaja, Ruduksen hallituksen puheenjohtaja Lauri Kivekäs.

Rakennusteollisuus RT on jo pidemmän aikaa sitouttanut jäseniään työturvallisuuteen. Se seuraa tarkasti omien jäsenyritystensä tapaturmakehitystä ja alkaa jatkossa koota tietoja myös vaaratilanneilmoituksista ja turvallisuushavainnoista. Tilastojen mukaan järjestäytyneiden yritysten turvallisuustaso on huomattavasti parempi kuin alan yritysten keskimäärin.

”Jäsenyrityksille kuukausittain tehtävän tapaturmakyselyn mukaan pitkään jatkunut tapaturmien määrän väheneminen on nyt kuitenkin kääntynyt huolestuttavasti kasvuun. Tämä on tyypillistä noususuhdanteen aikana, mutta sitä ei voi hyväksyä vaan asiaan on tartuttava tiukasti.”

”Työturvallisuuden paranemiseksi tarvitaan lisää avoimuutta, jotta voimme oppia toistemme hyvistä turvallisuuskäytännöistä. Tarvitaan myös kaikkien työmaalla työskentelevien aitoa sitoutumista ja osallistumista turvallisuustyöhön. Tätä pyritään edistämään muun muassa uudella, rakennusalan itse kehittämällä verkko-oppimiseen perustuvalla perehdytysmallilla, ePerehdytyksellä”, Kivekäs luettelee.

Rakentamisen turvallisuus ei parane kuin kaikkien yhteistyöllä. Siitä koko alan yhteinen turvallisuusviikkokin haluaa kertoa. Rakennusteollisuus RT:n kaikkien jäsenliikkeiden tavoitteena on saada kitkettyä työtapaturmat minimiin työmailla ja tehtaissa vuoteen 2020 mennessä.

Rakennusalan Viisaat kypärät yhteen -työturvallisuusviikon järjestää Rakennusteollisuus RT sekä yhteistyökumppanit Rakennusliitto, RAKLI, SKOL, Pro ja viranomaistahot.

Lisätiedot:

Työturvallisuusasiantuntija Juha Suvanto, puh. 050 344 9669
Tiedottaja Tommi Ahlberg, puh. 050 354 7114

Rakennusteollisuuden turvallisuusviikko ja sen tapahtumat:
www.rakennusteollisuus.fi/turvallisuusviikko

Rakennusalan valtakunnallinen työturvallisuusviikko on parhaillaan käynnissä teemalla ”Viisaat kypärät yhteen”. Alan yhteinen turvallisuusviikko järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014 Skanskan aloitteesta. Skanskan osalta kaikilla markkina-alueilla toteutettava työturvallisuusviikko on järjestyksessä jo kolmastoista.

Työturvallisuusviikon aikana järjestetään useita turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä tilaisuuksia toimistoilla ja työmailla. Rakennusliiton kanssa on yhteinen työmaakierros Olympiastadionin työmaalla ja myös muualla Skanskan johto jalkautuu työmaille keskustelemaan työturvallisuudesta. Työterveyshuollon edustajat kiertävät työmailla, ja lisäksi järjestetään turvallisuusriihiä ja tietoiskuja.

”Työturvallisuuden eteen tehdään töitä joka päivä, mutta työturvallisuusviikolla koko toimiala yhdessä keskittyy turvallisuuden esiin tuomiseen. Keskeisin kysymys onkin siinä, miten koko alan toimintakulttuuri saadaan muuttumaan, jotta hyvinvointi ja turvallisuus nousevat tavoiteltaviksi asioiksi ja jokainen alalla työskentelevä ottaa vastuun itsestään ja huolehtii myös työkaverista. Jokainen voi vaikuttaa työhyvinvointiin ja turvallisuuteen”, sanoo Skanska Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti.

Merkittävä seuraava askel on tänä vuonna Skanskassa käynnistyvä usean vuoden kestävä LIFE – Minä välitän ­-hanke, jonka avulla syvennetään sitoutumista työturvallisuuden edistämiseen.

”LIFE ei ole meille uusi kertaluonteinen projekti tai kampanja, vaan tähtää pysyviin muutoksiin tavassamme suhtautua turvallisuuteen. Tavoitteena on hidas mutta pysyvä kulttuurin kehittäminen, ei uusien työturvallisuustyökalujen nopea käyttöönotto. Kyse arvojohtamisesta, jota voidaan soveltaa paljon muuhunkin kuin työturvallisuuteen”, kertoo Särkilahti.

Vuonna 2016 Skanska julkaisi turvallisuusviikolla uudistetun Turvallisuuspakka-ohjeistuksen, joka on vapaasti alan kaikkien toimijoiden käytössä. Myös mobiilissa toimiva Turvallisuuspakka on apuväline rakennustyön tapaturmavaarojen tunnistamiseen sekä riskien pienentämiseen. Skanskan Turvallisuuspakka löytyy osoitteesta www.skanska.fi/pakka.

Lisätietoja:

Skanska Oy, toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti, puh. 040 560 2103, tuomas.sarkilahti[at]skanska.fi

Skanska Oy, turvallisuuspäällikkö Antti Leino, puh. 040 866 8551, antti.leino[at]skanska.fi

Skanska Oy, viestintäpäällikkö Liisa Salmela, puh. 050 374 3070, liisa.salmela[at]skanska.fi

www.skanska.fi/tyoturvallisuusviikko

Terassi on käytännöllinen ja mukava ulkotila, olipa se sitten perustusten päälle rakennettava malli tai suoraan maan pinnalle sijoitettava lautakansi. Huolellisella suunnittelulla ja sopivilla välineillä voit rakentaa sen myös kätevästi itse.

Lautakansi on yksinkertaisin ja usein myös luonnollisin valinta, koska se asetetaan suoraan maan päälle. Neliskulmaisen laatta-alueen sijaan voit hyvin suunnitella terassin myös pihan muodon mukaan, esimerkiksi niin, että terassi rajoittuu rinteeseen tai luonnonkallioon.

Kiinteä alusta
Aloita tekemällä lautakannen alustasta mahdollisimman kiinteä ja tasainen. Tee siihen sopiva kallistus niin, että vesi valuu pois terassin alta. Ylimmäinen 30 cm:n osuus maaperästä eristetään maanpeitekankaan avulla. Kankaan päälle laitetaan karkeaa soraa. Peitekankaalla on kaksi tehtävää: se pitää hiekan paikallaan ja estää rikkaruohojen kasvamisen lautojen välistä.

Tiivistä hiekkakerros jyrän avulla. Varmista rakentamisen aikana, että perustassa säilyy kaltevuus, joka johtaa veden pois. Laatoituksen voi tehdä myös epätasaiselle alustalle. Silloin epätasaiset kohdat täytetään murskeen avulla. Tasaa maan pinta murskeella, asenna kangas ja lisää mursketta sen päälle.

Kun perusta on sellainen kuin haluat, voit aloittaa itse terassin rakentamisen. Mikäli haluat kannesta mahdollisimman matalan, kaiva runkopuut (alle tulevat palkit) osittain sorakerrokseen. Laudoitus tehdään (28 mm) terassilaudoista tai valmiiksi kootuista puulaatoista. Jos käytät terassilautaa, runkopuiden väli voi olla 60 cm. Pidä lautojen väli tasaisesti samana suorakulman varren avulla.

Laudoitus palkiston päällä
Jos terassin sijoituskohta on hyvin epätasainen, rakenteena voi käyttää pohjalaudoitusta ja palkkeja. Tämä malli nousee palkkien vuoksi hieman korkeammalle maan pinnasta. Aloita sijoittamalla pohjalaudat (koko 48 x 98) vaakasuoran sorakerroksen päälle. Varmista vesivaa’an avulla, että laudat ovat vaakasuorassa – silloin koko rakennelma lähtee muodostumaan oikein. Palkit sijoitetaan kulkemaan pohjalaudasta toiseen. Jätä pohjalautojen väliin 100–120 cm ja palkkien väliin 60 cm. Kiinnitä palkkien reunat lappeelleen asennettavan etulaudan avulla. Tee sen jälkeen kansi (lattia) terassilaudoista (28 mm).

Tarvitsetko rakennusluvan?
Jos et ole varma, ota yhteyttä kuntaan, ennen kuin aloitat rakentamisen. Muista, että rakentajana sinä vastaat, että terassi on kaavoitus- ja rakennusmääräysten mukainen.

Terassi:
Terassin voi rakentaa myös pylväiden tai muuntyyppisten perustusten päälle. Silloin terassi nousee korkeammalle ja maantasolle kuljetaan portaiden kautta. Tämän mallin rakentaminen kestää pidempään kuin maanvaraisen terassin ja se vaatii myös enemmän suunnittelua. Aloita mittapiirustusten tekemisestä. Merkitse terassin ääriviivat maahan narulla ja korkeus talon seinään liitunarun avulla. Poista multakerros kokonaan terassin alta ja laita tilalle hiekkaa tai soraa. Kiinnitä kantavat palkit talon seinään ja sen takana oleviin palkkeihin.

Perustusten välinen etäisyys saa olla enintään kaksi metriä. Kantavien palkkien ja ensimmäisen rivin perustusten etäisyyden tulee olla sama. Laske perustusten paikat käyttämällä apuna mittakeppejä (listoja, joka lyödään maahan narua varten). Asenna mursketta perustuksille kaivettujen kuoppien pohjalle ja tiivistä murske hyvin perustuksen avulla. Jos käytät perustuksena pylväitä, niiden on oltava kyllästettyä puuta. Katkaise pylväät niin, että niiden päät ovat kymmenen senttimetriä valmiin terassin lattiatasoa korkeammalla. Mikäli pylväiden tarkoituksena on kannattaa kaiderakennetta, katkaise ne sille korkeudelle.

Kiinnitä 48 x 198 mm:n kyllästetty palkki seinässä olevaan kantavaan palkkiin ja pylväisiin 6 x 100 mm:n ruostumattomilla ruuveilla. Kiinnitä samanlainen palkki eteen. Muista tarkistaa, että palkit ovat vaakasuorassa. Kiinnitä palkkikenkä kantavaan palkkiin ja etupalkkeihin ja asenna palkit 600 mm välein kantavasta palkista etupalkkiin. Kiinnitä palkit mahdollisia portaita varten. Askelman korkeuden tulee olla 14 – 20 cm, jotta portaita on mukava kulkea. Jaa portaiden korkeus askelmien määrällä. Askelmien maksimisyvyys on 24 cm.

Asenna 28 x 120 mm:n terassilaudat. Tee mahdollinen kehikko, joka reunustaa kannen kauniisti ja peittää lautojen päät. Pidä lautojen väli tasaisesti samana suorakulman varren avulla. Kiinnitä terassilaudat jokaiseen tukipalkkiin ruostumattomilla 4,2 x 55 mm terassiruuveilla. Upota ruuvien kantoja 1 mm lautojen sisään.

Bilteman suosittelemat tuotteet:

Värilanka, 30m: Taipuisa puuvillalanka ABS-kuoressa. Mukana 115 g liitua/jauhetta. Helppo täyttää. 16-4572 5,99€.

Suorakulma: Vaste ja terä alumiinia. Selkeä mm-asteikko, ja ripustussilmukka. Terän pituus: 250 mm. 16-2116 4,49 €.

Maanpeitekangas: Päästää veden, ilman ja ravinteet läpi mutta estää haihtumista ja rikkaruohoja sekä suojaa juuria kuivumiselta. Käytä maanpeitekangasta kukkapenkeissä ja istutuksissa, puiden ja pensaiden ympärillä sekä kiviasetelmien ja laatoitusten alla. Leikkaa kankaaseen reikä istutettavaa taimea varten. Kiinnitä maton reunat kunnolla. Maanpeitekangas asetetaan kivien ja laattojen alle tulevan tasoitehiekan alle. 50 g/m², 1,5 x 8 m 14-2406 7,99 € ja 100 g/m², 1 x 10 m 14-2407 9,99 €.

Terassiruuvit: Ulkokäyttöön ritilöiden, aitojen ym. kiinnittämiseen puutukiin. Soveltuu painekyllästetylle puulle. Leikkaava kärki pureutuu hyvin ja ehkäisee puun halkeamisen. Urat ja jyrsintäkierre takaavat hyvän upotuksen. Torx T20. Mukana 2 kärkeä. Pintakäsiteltyä (ruspert) terästä. Korroosioluokka C4. EN 14592. 87-0676–87-0679 alk. 7,99 €.

Kansiruuvi: DIN 571:n mukainen. Kuumasinkitty. Tarkoitettu ulkokäyttöön. EN 14592. 10 kpl. 19-6720 5,99 €.

Vesivaaka: Vankka alumiinirakenne 3 libellillä. Tarkkuus: 0,5 mm/m. Päätysuojat kumia. 400 mm. 71-7200 8,49 €.

Palkkikenkä: Palkkien kiinnittämiseksi puuhun ja betoniin. 2 mm:n kuumasinkittyä teräslevyä. ETAG 015. 45 x 96. 19-600 1,69 €, 20 kpl hintaan 29,90 €.

Porakone ja ruuvinväännin CD14,4P: Ammattikäyttöön sopiva ruuvinväännin, 2 Li-Ion-akkua ja pikalaturi. Erillisellä ON/OFF-painikkeella toimiva LED-valo ja akun jäljellä olevan latauksen ilmaisin. 25 momenttiasentoa, 1 porausasento. 17-715 199 €.

Käsisaha 22"/J9: 3-vaihehammastettu laatusaha, 9 hammasta/tuuma. Erittäin siisti sahausjälki kuivan puun katkaisussa ja halkaisussa. Alhainen kitka. Terän paksuus: 1,03 mm. Kärkikarkaisut hampaat pidentävät käyttöikää. 16-731 19,99 €.

Pyörösaha CS185C: Pyörösaha, jossa voimakas moottori, vakaa rakenne ja sahauslinjan näyttävä laser. Säädettävä sahaussyvyys ja katkaisukulma. Jännite: 230 V ~ 50 Hz.Teho: 1500 W. Kierrosluku maks: 4700 rpm. Sahaussyvyys maks: 90° 63 mm, 45° 42 mm. 17-739 62 €.

Lisätietoja:

Biltema Asiakaspalvelu
asiakaspalvelu@biltema.fi
Puh. 09 427 05 830
www.biltema.fi

Sydvästra Finlands Upphandlingsring förbereder rättsliga åtgärder mot Ekokem (ägs idag av Fortum). Ekokem har i förhandlingar vägrat ingå avtal enligt upphandlingsbeslutet om utnyttjande av kommunalt avfall i sydvästra Finland. Enligt upphandlingsavtalet ska 110 000 ton källsorterat blandat hushållsavfall utnyttjas i avfallskraftverket som ska byggas i Korvenmäki i Salo samt 30 000 ton i Riihimäki.

Ekokem har vägrat ingå avtal eftersom de anser att anbudet som gäller upphandlingen inte längre är giltigt. Upphandlingsringens ståndpunkt är att Ekokems anbud godkänts under anbudets giltighetstid och därmed förpliktar Ekokem och upphandlingsringens avfallsverk att ingå det avtal som utgör föremål för upphandlingen om utnyttjande av samhällsavfall. Då upphandlingsparterna har olika syn på saken förbereder upphandlingsringen rättsliga åtgärder så att Ekokem förbinder sig att förverkliga tjänsten om utnyttjande av avfall enligt upphandlingsbeslutet.

Sydvästra Finlands Upphandlingsring konkurrensutsatte tjänsten om utnyttjande av källsorterat samhällsavfall i 25 år (2018–2042) under 2014. Ekokem Oyj vann upphandlingen med sin lösning att bygga ett avfallskraftverk som kan utnyttja 110 000 ton brännbart avfall på avfallscentralen i Korvenmäki i Salo samt transportera 30 000 ton samhällsavfall till Riihimäki. Salon Hyötykäyttö Oy överklagade upphandlingsringens avfallsverks upphandlingsbeslut till marknadsdomstolen, som godkände överklagan. Upphandlingsringen överklagade marknadsdomstolens beslut till högsta förvaltningsdomstolen, som avslog överklagan och återställde upphandlingsbeslutet genom sitt beslut i slutet av mars. Domstolsavgörandet har försenat starten av avfallskraftverksprojektet i Salo, varför upphandlingsringen har varit tvungen att konkurrensutsätta tillfälliga lösningar för utnyttjande av avfall. Avfallet från sydvästra Finlands transporteras för närvarande till fyra avfallskraftverk i Finland och Sverige.

En ytterligare försening av byggandet av det nya avfallskraftverket skulle innebära att man är avhängig tillfälliga lösningar också i framtiden. De tillfälliga lösningarna höjer oundvikligen hanteringsavgifterna för det brännbara avfallet och de överflödiga transporterna ger upphov till miljöolägenheter. Med en lokal hantering skulle nyttan tillfalla invånarna, både ekonomiskt och arbetskraftspolitiskt.

Mer information:

Jukka Heikkilä, Sydvästra Finlands Avfallsservice Ab, tfn 020 728 2101
Immo Sundholm, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, tfn 050 553 0709
Jussi Lehtonen, Porin Jätehuolto, tfn 044 701 2527
Seppo Heikintalo, Rauman Seudun Jätehuoltolaitos, tfn 044 534 4620

Sydvästra Finlands Upphandlingsring är ett samarbetsorgan som består av Loimi-Hämeen Jätehuolto, Sydvästra Finlands Avfallsservice, Porin Jätehuolto och Rauman Seudun Jätehuoltolaitos. Upphandlingsringen grundades 2013 för upphandling av utnyttjande av kommunalt blandavfall. Sydvästra Finlands Upphandlingsring har över 700 000 invånare i sitt verksamhetsområde. Upphandlingsmeddelandet publicerades våren 2013.

Lounaisen Suomen Hankintarengas valmistelee oikeudellisia toimenpiteitä Ekokemia (nyk. Fortumin omistama) vastaan. Ekokem on neuvotteluissa kieltäytynyt tekemästä antamansa tarjouksen ja sen pohjalta tehtyjen hankintapäätösten mukaista sopimusta yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä Lounaisessa Suomessa. Hankintapäätösten mukaan 110 000 tonnia syntypaikkalajiteltua sekalaista yhdyskuntajätettä hyödynnettäisiin Salon Korvenmäkeen rakennettavassa jätevoimalassa sekä 30 000 t Riihimäellä.

Ekokem kieltäytyy tekemästä sopimusta, koska heidän mukaansa hankintaa koskeva tarjous ei ole enää voimassa. Hankintarenkaan kanta on, että Ekokemin tarjous on hyväksytty normaalin hankintamenettelyn mukaisesti tarjouksen voimassaoloaikana ja näin ollen velvoittaa sekä Ekokemiä että hankintarenkaan jätelaitoksia tekemään hankinnan kohteena olevan sopimuksen yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä. Hankinnan osapuolten näkemyserojen vuoksi hankintarengas valmistelee oikeudellisia toimenpiteitä, jotta Ekokem sitoutuu antamansa tarjouksen ja sen pohjalta tehtyjen hankintapäätösten mukaisen jätteen hyödyntämispalvelun toteuttamiseen.

Lounaisen Suomen Hankintarengas kilpailutti syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntämispalvelun 25 vuodeksi (vuosille 2018 - 2042) vuonna 2014. Hankintakilpailutuksen voitti Ekokem Oyj ratkaisullaan rakentaa 110 000 tonnia polttokelpoista jätettä hyödyntävä jätevoimalaitos Saloon Korvenmäen jätekeskukseen, sekä toimittaa 30 000 tonnia yhdyskuntajätettä Riihimäelle hyödynnettäväksi. Salon Hyötykäyttö Oy teki valituksen hankintarenkaan jätelaitoksien tekemistä hankintapäätöksistä markkinaoikeuteen, jonka markkinaoikeus hyväksyi. Hankintarengas valitti markkinaoikeuden tekemästä päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen ja palautti hankintapäätökset voimaan maaliskuun lopussa. Oikeuskäsittely on viivästyttänyt jätevoimalahankkeen käynnistämistä Salossa, jonka vuoksi hankintarengas on joutunut kilpailuttamaan väliaikaisia jätteen hyödyntämisratkaisuja. Lounaisen Suomen jätteitä toimitetaan tällä hetkellä neljään jätevoimalaan Suomessa ja Ruotsissa.

Uuden jätevoimalan rakentamisen mahdollinen viivästyminen entisestään tarkoittaisi sitä, että väliaikaisratkaisuihin jouduttaisiin turvautumaan myös tulevaisuudessa. Väliaikaisratkaisut nostavat väistämättä polttokelpoisen jätteen käsittelyhintaa ja ylimääräiset kuljetukset aiheuttavat turhia ympäristöhaittoja. Seudullisella käsittelyllä hyödyt olisivat asukkaiden, niin taloudellisesti kuin työvoimapoliittisesti.

Lisätietoja:

Jukka Heikkilä, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, puh. 020 728 2101
Immo Sundholm, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, puh. 050 553 0709
Jussi Lehtonen, Porin Jätehuolto, puh. 044 701 2527
Seppo Heikintalo, Rauman Seudun Jätehuoltolaitos, puh. 044 534 4620

Lounaisen Suomen Hankintarengas on Loimi-Hämeen Jätehuollon, Lounais-Suomen Jätehuollon, Porin Jätehuollon ja Rauman seudun jätehuoltolaitoksen muodostama yhteistyöelin. Hankintarengas perustettiin sekalaisen yhdyskuntajätteen hyödyntämishankintaa varten vuonna 2013. Lounaisen Suomen Hankintarenkaan alueella asuu yli 700 000 asukasta. Hankintailmoitus julkaistiin keväällä 2013.

Agnico Eagle Finland Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Ingmar Haga jää eläkkeelle vuoden 2017 loppuun mennessä, ja uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.5.2017 alkaen DI Jani Lösönen.

Jani Lösönen, 40, siirtyy tehtävään Ekokemin toimitusjohtajan tehtävästä. Hän on valmistunut tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja on ennen Ekokemiä toiminut pitkään Kemiralla erilaisissa tuotannon ja liiketoiminnan johtotehtävissä. 

Caruna maakaapeloi noin 104 kilometriä keskijännitteistä sähköverkkoa Porin Noormarkussa. Hanke parantaa huomattavasti kuntalaisten sähkönjakelun toimitusvarmuutta, työllistää noin 58 henkilöä ja on arvoltaan noin 5,8 miljoonaa euroa.

Caruna siirtää sähköverkkoa maan alle suojaan sään vaihteluiden aiheuttamilta sähkökatkoilta ja parantaa noin 2 160 asiakkaan sähkönjakelun luotettavuutta. Parannushanke työllistää suoraan noin 58 henkilöä, ja sen arvo on noin 5,8 miljoonaa euroa.

Maakaapelointihankkeen kaivutyöt on aloitettu huhtikuussa 2017, ja ne kestävät arvion mukaan marraskuuhun 2017. Kaapelointeja tehdään laajalla alueella Noormarkun ja Söörmarkun ympäristössä, taajamissa sekä maaseudulla. Vanhan verkon purkutyöt ajoittuvat syksylle ja talvelle 2017–2018.

”Viemme Porissa maan alle noin 104 kilometriä keskijännitekaapelia ja rakennamme noin 114 ympäristöystävällistä puistomuuntamoa. Lisäksi lisäämme sähköverkkoon automaatiota, jotta vianpaikannus nopeutuu ja sähköt saadaan palautettua nopeammin vikatilanteessa. Näillä kaikilla toimenpiteillä parannamme huomattavasti asiakkaidemme sähkönjakelun toimitusvarmuutta”, kertoo hankepäällikkö Joonas Hämäläinen.

Carunan Porin työkohteiden urakoitsijakumppani on Netel Oy. Teiden varsilla kulkee urakoitsijan kaivinkoneita ja muuta ajoneuvokalustoa upottamassa kaapelia ojaan, mikä voi paikoin aiheuttaa tilapäisiä liikennejärjestelyjä työmaiden lähistöllä.

Kaapelointi osa vuosikymmenen kestävää verkonparannushanketta

Porin Noormarkun maakaapelointiprojekti on osa Carunan laajamittaisia investointeja sähköverkkoon Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Suomen sekä Satakunnan verkkoalueilla. Verkonparannushankkeen tavoitteena on, että Carunan 82 000 kilometrin mittainen verkko on saneerattu vuoteen 2028 mennessä, jotta se vastaa Carunan asiakkaiden ja yhteiskunnan odotuksiin.

Maakaapeloinnin lisäksi Caruna parantaa sähköverkon luotettavuutta myös muilla teknisillä ratkaisuilla sekä hoitamalla sähkölinjojen lähellä olevia metsäalueita.

Ajantasaiset tiedot valmistuneista sekä käynnissä ja suunnitteilla olevista verkonparannusprojekteista löytyvät projektikartasta osoitteesta https://projektikartta.caruna.fi/fi/.

Suomalainen Maston Oy esittelee uuden 2-komponenttisen spraymaalin. Ensimmäistä kertaa maailmassa 2-komponenttinen maali ja kovettaja ovat yhdessä purkissa - aina valmiina käyttöön – eikä maali kovetu purkkiin.

Suurimpana hyötynä uudessa ratkaisussa on tuotteen erittäin pitkä käyttöikä. Maston 2-komponenttinen spraymaali on aina käyttövalmis, niin monta kertaa kuin on tarpeen ja sen säilyvyysaika on useita vuosia, toisin kuin perinteisen 2-komponenttisen ratkaisun maali ja kovettaja sekoitetaan, maalin kuivuminen alkaa välittömästi ja sen käyttöikä on erittäin lyhyt.  

Maston 2K maalin kemiallinen kovettuminen alkaa vasta, kun maalia suihkutetaan ilmakehään. Maalilla on samat ominaisuudet kuin ammattilaisten käyttämillä 2-komponenttimaaleilla, kuten pinnan kovuus, kemiallinen kestävyys (mm. bensiini), kiilto, tarttuvuus ja korroosion kestävyys.  Maali tarttuu lujasti lähes mille tahansa pinnalle; metalli, alumiini, galvanoitu metalli, kupari, kromi, puu, kivi, keramiikka ja lasi. Sillä voidaan maalata myös aikaisemmin maalatulle pinnalle.

Maston 2K maalilla maalataan kuten perinteisellä spraymaalilla ja se soveltuukin sekä maalauksen ammattilaisille että kuluttajien käyttöön. Ammattitason pintaa syntyy ilman monimutkaisia paineilmatoimisia laitteita, ilman maalijätettä ja maaliruiskun puhdistamista.

Tuotteelle on haettu kansainvälistä patenttia ja sitä on saatavissa sekä Maston että Car-Rep® tuotemerkeillä 150ml, 400ml ja 500ml pakkauskoossa. Tuotteen suositushinnat alkavat 14,95 eurosta. Tuotetta myydään autoilun ja maalauksen erikoisliikkeissä.

Katso video: https://www.youtube.com/watch?v=w-uWZr1Cb64

Lisätietoja:

Ilkka Parviainen | 040 5119555 | ilkka.parviainen@maston.fi

Maston Oy

www.maston.fi

Ympäristöauto Yrjö vastaanottaa maksutta kodin vaarallisia jätteitä pieninä erinä. Keräysauto saapuu Saloon lauantaina 13. ja 27.5. sekä Paimioon ja Sauvoon lauantaina 20.5.

Vaarallista jätettä ovat muun muassa öljyt, maalit, lakat, liimat, akut, autojen nesteet sekä varoitusmerkillä varustetut kemikaalit. Autoon voi myös tuoda loisteputkia sekä LED- ja energiansäästölamppuja. Muista merkitä pakkaukset hyvin, tai tuo jäte alkuperäispakkauksessa. Huomioi, että vain alle 50 kilon tai litran erät vastaanotetaan maksutta.

Yrjö ei valitettavasti voi vastaanottaa kokonaisia öljytynnyreitä tai asbestia. Kaikki kodin vaaralliset jätteet voi myös viedä Korvenmäen jätekeskukseen tai Paimion lajitteluasemalle.

Maataloustoiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet voi viedä jätekeskuksiin ja lajitteluasemille, jossa ne vastaanotetaan maksua vastaan.

Aikataulu kevät 2017

Lauantai 13.5. SALO

Lauantai 20.5. PAIMIO

Lauantai 20.5. SAUVO

Lauantai 27.5. SALO

Yrjö-auton kaikki aikataulut ja pysäkit löydät osoitteesta www.lsjh.fi/ymparistoauto-yrjo.

Lajitteluohjeet kannattaa tarkistaa täältä: www.lsjh.fi/vaarallinen-jate

Lisätietoja LSJH:n palvelunumerosta 0200 47470 ma-pe 9-15 (pvm/mpm)