Lujabetoni on solminut Destia Oy:n kanssa merkittävän teräsbetonipaalukaupan, kun se toimittaa lyöntipaaluja Väyläviraston hankkeeseen valtatielle numero kolme yhteensä huikeat 130 000 metriä. Hanke on yksi tämän vuoden suurimmista paalutuskohteista. Kaupan onnistumisen takeena on ollut Lujabetonin uuden Loimaan paalutehtaan investointi. 

Hämeenkyrön paalutoimituksessa on kyse Väyläviraston hankkeesta valtatiellä 3 (Tampereentie), jossa Lujabetonin teräsbetonipaaluilla paalutetaan Hämeenkyrön ohitustien pohjarakenteet. Betonisten lyöntipaalujen kokonaismäärä on n. 130 000 metriä, joten hanke on kiistatta yksi tämän vuoden suurimmista paalutuskohteista. Valmistuttuaan tämä Destian ja Väyläviraston yhteistyössä toteuttama hanke tulee merkittävästi parantamaan valtatie 3:n sujuvuutta ja turvallisuutta.

– Hämeenkyrön projekti on pikastartti Loimaan uuden paalutuotantolinjan käyttöönotossa, sillä tehdas pääsee heti tositoimiin merkittävän ja mittavan hankkeen paalutoimituksissa. Tämä projekti oli ratkaisevassa roolissa paalutuotannon aloittamisessa Loimaan tehtaalla, kertoo Loimaan tehdaspäällikkö Tuomas Vähä-Jaakkola.

Lujabetonilla on strateginen tavoite tulla vahvasti Länsi-Suomen alueelle paalutoimittajana. Hämeenkyrön projektin jälkeen ja samanaikaisestikin, Loimaan tehtaalta toimitetaan paaluja muihinkin Länsi-Suomen kohteisiin, eli Loimaan tehtaasta tulee kolmas paalutehdas Lujabetonin kartalle.

– Parilla koneella kun iskemme teräsbetonipaaluja, niin paaluja tarvitaan vähintäänkin 1200 metriä/ päivä. Projektilla onnistumisen usko on lujassa. Paalutus on alkanut syyskuussa, joten etukäteen on pakko valmistaa, kun talvea vasten lähdemme taistelemaan, sanoo Destian taitorakennevastaava Ville Lehtonen.

– Lujabetoni pystyy vastaamaan tämä projektin räväkkään aikatauluun valmistamalla paalut kahdella tehtaalla, kertoo Lujabetonin Pernajan tehdaspäällikkö Jorma Ilkka. – Paaluja toimitetaan sekä Loimaan että Pernajan paalutehtailta. Olemme myös valmistaneet tilaajalle projektiin reilun varaston paaluja ennen paalutuksen aloitusta, Ilkka sanoo.

Tilaajan ja Lujabetonin pitkäaikainen yhteistyö on myös vaikuttanut hankintapäätöksessä. Lujabetonilla on vankka kokemus vastaavien suurten paaluprojektien toimittamisesta. 

Paalutustyöt ovat alkaneet syyskuussa 2020 jatkuen pitkälle talveen 2021.

Yhteystiedot:
Lujabetoni Oy, tehdaspäällikkö Tuomas Vähä-Jaakkola, p. 044 585 2315, tuomas.vaha-jaakkola@luja.fi
Lujabetoni Oy, tehdaspäällikkö Jorma Ilkka, p. 044 585 2280, jorma.ilkka@luja.fi

Kuva: Paalutuskuva hankkeen työmaalta

Koronavirustilanteesta huolimatta NREP, yksi Pohjoismaiden johtavista kiinteistösijoittajista, keräsi uuteen rahastoonsa 1,9 miljardia euroa sijoittajilta. NREP kehittää kiinteistöjä ja uudenlaisia ratkaisuja, joissa kestävä kehitys ja erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet on vahvasti huomioitu, samalla luodaan lisäarvoa sijoittajille ja koko yhteiskunnalle.

NREP on yksi Pohjoismaiden johtavista kiinteistösijoittajista. Uusi 1,9 miljardia euroa kerännyt Nordic Strategies Fund IV (NSF4) -kiinteistörahasto on yli kaksinkertainen kooltaan edelliseen 900 miljoonan euron NSF3-rahastoon verrattuna, joten kyseessä on merkittävä kasvuaskel yhtiölle. NSF4 on myös kaikkien aikojen suurin pohjoismainen kiinteistörahasto. Sijoittajakysyntää olisi ollut vielä nykyistä huomattavasti suuremmallekin rahastolle.

”Haluamme kehittää entistä parempia, kestävämpiä ja käyttäjäystävällisiä kiinteistöjä. Samalla tuotamme lisäarvoa sijoittajillemme ja koko yhteiskunnalle. Strategiamme on osoittautunut toimivaksi koronavirustilanteesta huolimatta, mistä laaja kiinnostus uutta rahastoamme kohtaan on konkreettinen esimerkki. Näemme, että esimerkiksi kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen synnyttää tarpeita ja kysyntää, joka kestää yli markkinoiden syklien. Tämä tuo meille paljon potentiaalisia hankkeita”, sanoo Claus Mathisen, NREP:n toimitusjohtaja.

NREP keskittyy toiminnassaan erityisesti asumisen, logistiikan ja palveluasumisen kiinteistöihin. Pohjoismaiden pääkaupungit kasvavat moniin Euroopan kaupunkeihin verrattuna kovaa vauhtia. Nuoret aikuiset, opiskelijat sekä matala- ja keskituloiset perheet tarvitsevat entistä enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja hyvien yhteyksien päästä. Ikääntyvälle väestölle tulee olla tarjolla sopivia yhteisasumismuotoja sekä hoivakoteja. Lisäksi verkkokaupan kasvu edellyttää tehokkaampaa logistiikkaa. Asumisen, logistiikan ja palveluasumisen kiinteistöissä investointitarve jatkuukin korkeana, samalla tarvetta on innovatiivisille ja ympäristön kannalta kestäville ratkaisuille.

Uudesta rahastosta sijoitetaan myös Suomeen

NREP on investoinut Suomeen yli miljardi euroa perustamisestaan vuodesta 2005 alkaen. Myös uuden rahaston varoista merkittävä osa ohjautuu suomalaisiin hankkeisiin. Odotettavissa on, että uusi rahasto tuo Suomeen yli miljardin euron investoinnit, kun hankkeissa hyödynnettävä vieras pääoma eli lainaraha luetaan mukaan. Hankkeilla on merkittävä työllistämisvaikutus.

Sijoituskohteita on löydetty jo yli 40 prosentille rahastossa olevista varoista. Lisäksi NREP:llä on käynnissä lukuisia rahaston sijoituskriteerit täyttäviä kehityshankkeita. Rahasto on tähän mennessä sijoittanut esimerkiksi kahteentoista hoivakotiin muun muassa Ruotsissa, kestävän kehityksen mukaisiin asuntoihin Tukholmassa ja Kööpenhaminassa sekä useisiin logistiikkahankkeisiin Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

Suomessa investointeja jatketaan esimerkiksi Noli Studios -konseptiin. Ensimmäiset Noli-kohteet avattiin Katajanokalla ja Sörnäisissä syksyllä 2019. Nolin kohteissa hotellin palvelut yhdistyvät kodin mukavuuteen. Studioissa voi yöpyä joustavasti päivän, kuukauden tai pidempään.

“Kaupungistuminen Suomessa jatkuu ja tarve uudenlaisille elämisen ratkaisuille on kova. Samaan aikaan maamme hiilijalanjäljestä yli kolmannes aiheutuu rakennuksista ja rakentamisesta, ja erityisesti rakennusten energiankulutuksesta. Parempi rakennettu ympäristö luo parempaa arkea. Tähän uusi rahasto antaa meille Suomessa entistä paremmat mahdollisuudet”, sanoo NREP:n sijoitusjohtaja ja osakas Jani Nokkanen.

Rahasto sai merkittävät uudet ja nykyiset sijoittajat liikkeelle

NREP:n sijoittajat ovat pääosin kansainvälisiä ja pohjoismaisia eläkerahastoja. Sijoittajiin on lisäksi liittynyt tanskalainen 400 000 teollisuustyöntekijän eläkkeistä vastaava Industriens Pension -eläkeyhtiö.

Uutta rahastoa tukee myös Novo Holdings, jonka omistaja on tanskalainen Novo Nordisk -säätiö, yksi maailman suurimmista hyväntekeväisyyssäätiöistä. Novo Holdingsista tuli toukokuussa 2020 NREP:n vähemmistöomistaja. Novo Holdings sijoitti ensimmäisen kerran yhteen NREP:n kiinteistörahastoista vuonna 2018.

Lisätietoja:

Jani Nokkanen, sijoitusjohtaja ja osakas, NREP, +358 9 674 410

RuduksenNurmijärven betonituotetehtaalla valmistui alkusyksystä Jokirannan polut 2020 -niminen taidelaatta, joka tullaan sijoittamaanVantaalle Tikkurilan jokirantaan Väritehtaanranta-puistoon.

Graafisen betonin menetelmällä toteutettu Jokirannan polut -taidelaatta on muodoltaan symmetrinen ellipsi ja kooltaan 5000x3200x200 mm. Laatan valmistus vaati kaikilta osapuolilta sekä innovatiivisuutta että erittäin korkeaa ammattitaitoa. Esimerkiksi corten-teräksestä tehty muotti oli ainutlaatuinen.

Laatta kuin pieni lampi

Tikkurilan laajan puistokokonaisuuden kehittäminen perustuu LOCI maisema-arkkitehdit Oy:n voittamaan maisema-arkkitehtikilpailuun. Taidelaatasta tulee osa jokirannan puiston kulkureittiä.

– Taideteoksessa on konkreettisesti kysymys jokirannan upean luonnon nostamisesta esiin. Teos on kuin pieni lampi, jossa saukot, harjukset, taimenet sekä joen harvinaiset ja uhanalaiset vuollejokisimpukat uivat joen kasvillisuuden seassa, kertoo laatan pääsuunnittelija, maisema-arkkitehti Veera Tolvanen LOCI maisema-arkkitehdit Oy:stä. Hän toimii myös yhtenä puiston suunnittelijoista.

– Jokirannan polut -nimi paljastaa teoksen alkuperäisen idean. Eri kasvien ja eläinten polkuja voi seurata hyppelemällä ympäri laattaa. Taidelaatta on sekä infotaulu että esiintymislava, Veera Tolvanen kertoo.

Hyvin erityinen ja osaamista vaativa työ

Taidelaatta valmistettiin Ruduksen Nurmijärven betonituotetehtaalla.

– Graafisia elementtejä on tehty aiemminkin, mutta tässä työssä niin graafisen pinnan tarkkuus kuin muottiratkaisu olivat ensimmäisiä koko tehtaan historiassa, yksikönpäällikkö Artturi Aalto kertoo.

Taidelaatan muotin suunnitteli Ruduksen pitkäaikainen kumppani Unique Metal Oy.

– Valun ulkopinnassa muottina käytettiin säänkestävää corten-terästä, joka jätettiin elementin reunoille paikalleen eli tässä tapauksessa muottia ei purettu pois. Muotti oli yksilöllinen ja toteutuksen kannalta haastava, Artturi Aalto kertoo.

Patinoituessaan corten-teräs antaa taidelaatan ulkokehään halutun pinnan.

Unique Metalin toimitusjohtaja Heikki Järvinen sanoo, että taidelaatan muotin valmistus oli paljon erikoistöitä tehneelle yhtiöllekin uniikki työ.

Betonielementti taipuu myös taiteeksi

Graphic Concrete toimi projektissa graafisen betonin menetelmän ja kuviosuunnittelun teknisenä konsulttina suunnittelijoille ja Rudukselle.

– Laatassa käytettiin graafisen betonin kuvan käsittelyn perusmenetelmiä yhdistettyinä eli vektorigrafiikkaa sekä rasterointia. On myös harvinaisempaa, että lopputulos on perinteistä harmaabetonia, projektipäällikkö Linda Hirvonen kertoo.

– Taidelaatan ellipsin muoto on harvinainen, mutta hyvä muistutus siitä, mihin myös betonielementtitekniikka taipuu, Linda Hirvonen sanoo.

Lue laajempi artikkeli tästä linkistä: https://www.rudus.fi/ajankohtaista/2020/10/07/jokirannan-polut-laatta-on-huikeaa-betonista-kayttotaidetta

Jokirannan polut 2020 -taidelaatta

• Suunnittelija: maisema-arkkitehti Veera Tolvanen, LOCI maisema-arkkitehdit Oy
• Rakennesuunnittelu: Vahanen suunnittelupalvelut Oy, Jukka Horttanainen
• Graafisen betonin menetelmin valmistettu luontoaiheinen taidelaatta
• Tilaaja: Vantaan kaupunki
• Sijoitus: Tikkurilan jokiranta, Vantaa
• Koko: 5000x3200 x 200
• Valutyö ja raudoitus: Rudus Oy, Tero Halme ja Jari Heiskanen, Pohjolan Runkorakenne Oy, Erkki Välitalo
• Muotinvalmistus: Unique Metal, Heikki Järvinen ja Veli-Matti Tanskanen
• Graafinen kalvo ja konsultointi: Graphic Concrete Oy, Linda Hirvonen
• Betonimassa C30/37 XC4, XF1, P30
• Elementin pinta käsitellään sen käyttöikää pidentävällä impregnointiaineella

Lisätietoja:

Rudus Oy

Artturi Aalto, Yksikön päällikkö, Infratuotteet

040 139 4223

artturi.aalto(at)rudus.fi

Kuvatekstejä

1.

Jokirannan polut 2020 -taidelaatta valmiina Ruduksen Nurmijärven betonituotetehtaalla. Matka jatkuu Vantaan Tikkurilassa rakenteilla olevaan Vernissarantaan kaikkien puistossa kulkevien iloksi ja opiksi.

2.

Graafisen betonin menetelmällä valmistetussa taidelaatassa on kuvattuna joen eläimiä ja kasvistoa. Graafinen kalvo oli toimittajan tarkimman mahdollisen pikselimäärän mukaan tehty.

3.

– Taidelaatta oli hyvin erikoislaatuinen ja vaativa työ, vaikka se ei kooltaan kovin iso olekaan. Graafisen pinnan tarkkuuden ja muottiratkaisun osalta työ oli ensimmäinen koko tehtaan historiassa, kertoo yksikön päällikkö Artturi Aalto Rudukselta.

Lokakuun 8. päivä on tyypin 1 ympäristömerkkien päivä – World Ecolabel Day.

Mutta mikä ihmeen tyypin 1 ympäristömerkki?

Vapaaehtoinen, säännöllisesti uudistettaviin kriteereihin ja elinkaariajattelun perustuva, riippumattoman tahon myöntämä ympäristömerkki. Sellainen, joka varmistaa tuotteen tai palvelun olevan ympäristön kannalta parhaasta päästä.

Kuten pohjoimainen Joutsenmerkki tai EU-ympäristömerkki.

Kuluttajien, yritysten ja hankkijoiden työkalu

Aina ei ole helppoa arvioida, mikä seikka on tuotteen ympäristövaikutusten kannalta olennaisin. Tuotantolaitoksen päästöt, raaka-aineiden alkuperä, valmistuksessa käytettävät kemikaalit tai ehkäpä pakkausmateriaalit?

Tässä Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki ovat näppäriä apuvälineitä. Tuoteryhmien kriteerit on laadittu asiantuntijoiden toimesta, ja kehitystyössä huomioidaan sekä tieteen ja teknologian että markkinatilanteen kehitys. Aina on varaa parantaa.

Yrityksille merkit ovat tärkeä työkalu sekä kehitystyöhön että viestintään. Ulkopuolisen tahon myöntämä sertifikaatti on erinomainen keino viestiä yrityksen tekemää vastuullisuustyötä kuluttajille.

World Ecolabel Day:ta vietetään yli 50 maassa. Juhlapäivän takana on tyypin 1 ympäristömerkkien Global Ecolabelling Network -verkosto (GEN), jolla on yli 30 jäsentä.

– Ympäristömerkit edistävät kestävämpää kuluttamista ja tuotantoa maailmanlaajuisesti. World Ecolabel Day korostaa, että kaikki voivat kulutusvalinnoillaan vaikuttaa kestävään kehitykseen. Pienillä muutoksilla on suuri vaikutus, GENin puheenjohtaja Björn-Erik Lönn sanoo.

Pohjoismaisista kuluttajista...

• 93 % tuntee Joutsenmerkin
• 75 % on huolissaan siitä, mitä he itse voivat tehdä ympäristön suojelemiseksi
• 71 % on vakuuttunut, että kuluttajien valinnat vaikuttavat ympäristöön
• 63 % uskoo, että ympäristömerkit ovat tärkeä työkalu kulutusvalinnoissa
• 74 % uskoo, että Joutsenmerkki helpottaa ympäristöä säästävien valintojen tekemistä
• 76 % uskoo, että Joutsenmerkitty tuote on hyvä ympäristön kannalta hyvä valinta
• 77 % pitää välttämättömänä, että merkintäjärjestelmä on puolueeton ja riippumaton.

Lähde: Joutsenmerkin pohjoismainen kuluttajatutkimus, IPSOS 2019

Lisätietoja: Ympäristömerkintä Suomen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Kinnari, p. 044 339 5545, minna.kinnari@ecolabel.fi

Suomen LVI-liitto SuLVI ry ja Unidrain Oy julkistivat vuoden LVI-asentajaksi Teemu Grönbergin. Poikkeustilanteen siirrettyä FinnBuild-messut keväälle, palkitsemistilaisuus järjestettiin yksityisenä, ja striimattiin julkisesti.

Grönberg hakeutui LVI-asentajaksi oppisopimuksen kautta vuonna 2011. Kiinnostus alaan heräsi armeija-aikana ja oppisopimuspaikka löytyi oman aktiivisuuden kautta. Viimeisen yhdeksän vuoden aikana Grönberg on ehtinyt tehdä lvi-urakointia, työskennellä linjasaneerauksissa ja opiskella lämpöhuoltoa, jonka parissa työskentelee tällä hetkellä.
Voittajan valinnassa painotettiin halua jatkuvaan kehittymiseen ja oppimiseen, työn laadun arvostusta ja innostusta alan uusimman tekniikan käyttöön. ”Teemun hakemuksesta kävi hyvin ilmi, että hän on perehtynyt uusiin tuotteisiin. Hän muun muassa kertoi hakemuksessaan asentaneensa tehdaseristettyjä iv-kanavia”, kertoo Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n toiminnanjohtaja Samuli Könkö.

”Hakemus kertoi omasta alastaan innostuneesta ammattilaisesta, joka seuraa alan kehitystä muun muassa Instagramista. Hän liitti hakemukseensa suosituksenkin - automaattisesta kupariputken leikkurista”, jatkaa Thomas Granberg, Unidrain Oy:n toimitusjohtaja.

Tuomariston kolmantena jäsenenä toimi Juuso Pelkonen, Lämpöhuolto Group Oy:n toimitusjohtaja. Häneen vaikutuksen teki hakemuksen rehti ote. ”Kilpailulomakkeen täyttöön oli selkeästi otettu aikaa kiireisen asentajan päivästä ja sisältöä mietitty”. Pelkonen myös huomioi sen, että osan hakemuksista oli täyttänyt ehdotetun henkilön esimies. ”Kertoo asentajan osaamisesta, kun oma esimies ehdottaa häntä tällaiseen kilpailuun. Ja toisaalta on hienoa, että yrityksissä huomataan, että osallistumalla tällaisiin kilpailuihin voi saavuttaa hyvää mainetta”.

Grönberg palkittiin opintomatkalla Tanskaan. Opintomatkan päivämäärät sovitaan Unidrainin kanssa, kunhan matkustaminen on jälleen kaikin puolin turvallista ja mahdollista.

30. kerran järjestettyyn Vuoden Ympäristörakenne -kilpailuun osallistui jälleen laadukkaita ja korkeatasoisia ehdokkaita. Neljäntoista erityyppisen ympäristökohteen joukosta tuomaristo valitsi neljä finalistia: Åvik – Tikkurilan Jokiranta ja Ankkapuisto Vantaalta, Hyväntoivonpuisto Helsingistä sekä Sipoonlahden yhtenäiskoulun piha Sipoosta.

 Vuoden Ympäristörakenne -kilpailuun tuli edellisvuosien tapaan runsaasti kiinnostavia ja monipuolisia ehdokaskohteita, joissa oli mietitty rakennettua ympäristöä niin visuaalisesti kuin alueiden toimivuudenkin kannalta. Kaiken kaikkiaan kilpailuun osallistui neljätoista ehdokasta. Pääkaupunkiseudun lisäksi kohteita oli Porista, Valkeakoskelta ja Oulusta.

Ympäristörakentamisen monimuotoisuus ja merkitys tulivat hyvin esiin ehdotuksissa, joissa esiteltiin moneen käyttöön tarkoitettuja puistoja, koulupihoja ja ulkoilureittejä. Oli myönteistä huomata, kuinka ympäristöjä on suunniteltu ja rakennettu ilahduttamaan, aktivoimaan ja helpottamaan ihmisten arkea.

Åvik – Tikkurilan jokiranta

Tikkurilan jokiranta kehittyy rinnakkain uudistuvan keskustan kanssa. Tuomariston mielestä kohteessa on onnistunut maisema-arkkitehtoninen kokonaissuunnitelma. Teknisen rakentamisen laatu on hyvää. Alueella ja leikkipuistossa on paljon pieniä yksityiskohtia, ja varsinkin valaistus sai tuomaristolta kiitosta.

Ankkapuisto

Ankkapuisto on yksi Vantaan kestävän ympäristörakentamisen pilottikohteista. Tuomaristoa miellytti erityisesti alueen luonnonmukaisuus ja se, että vettä on runsaasti. Alue on tiiviisti yhteydessä ympäristöönsä, ja vanhoja puita on jätetty kasvamaan. Ankkapuistossa on englantilaisen puiston tunnelmaa.

Hyväntoivonpuisto, pohjoinen

Hyväntoivonpuisto on Helsingin Jätkäsaaren sydämenä sijaitseva uudenlainen viheralue ja asukkaiden olohuone. Tuomaristo kiinnitti erityisesti huomiota alueen elävyyteen ja toiminnallisuuteen. Puistoon on istutettu paljon puita, joiden kasvun myötä alueesta tulee metsämäinen. Tila ja ympäröivät rakennukset muodostavat eheän kokonaisuuden.

Sipoonlahden yhtenäiskoulun piha

Sipoonlahden koulu on Etelä-Sipoossa sijaitseva luokkien 1.–9. yhtenäiskoulu, jonka pihalla vietetään aikaa myös koulun jälkeen. Pihassa on otettu huomioon niin opetuksellisuus kuin toiminnallisuuskin. Pihan toteutus kertoo uudenlaisesta ajattelusta, joka suosii monipuolisuutta, kierrätysmateriaalien käyttöä ja pihan jatkuvaa kehittämistä.

Voittaja julkistetaan 1.12. Vuoden ympäristörakenne -webinaarissa

Koronatilanteen takia Vuoden ympäristörakenne -kilpailun voittaja julkistetaan virtuaalisessa palkintojenjakotilaisuudessa tiistaina 1.12.2020 kello 10–12.Tilaisuudessa esitellään myös Vuoden ympäristörakenne -kilpailun toimintaa 30 vuoden ajalta.

Kilpailun järjestävät KIVI ry, Betoniteollisuus ry ja Puutarhaliitto ry. Tuomaristossa ovat mukana myös Suomen Arkkitehtiliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, ympäristöministeriön ja Viherympäristöliiton edustajat.

Lisätietoja:

Sini Laine, KIVI ry

sini.laine@kivi.info

050 330 1630

Tiina Kaskiaro Rakennustuoteteollisuus RTT ry

tiina.kaskiaro@rakennusteollisuus.fi

050 466 0297

Jyri Uimonen, Puutarhaliitto ry

jyri.uimonen@puutarhaliitto.fi

040 827 4833

Uudessa Muhoksen lukiossa vietetään avajaisia lauantaina 10.10.2020. Aikataulussaan valmistunut uusi koulu on Suomessa ainutlaatuinen, sillä se toteutettiin yhteistoiminnallisena KVR-urakkana. Urakkamalli kokosi lukiohankkeen suunnittelijat, rakentajat sekä koulun henkilöstön ja opiskelijat yhteen hankkeen jokaisessa vaiheessa.

Entisen koulukampuksen viereen rakennettu, kaksikerroksinen tiiliverhoiltu uudisrakennus otettiin käyttöön elokuussa koulujen alettua. Reilun 200 oppilaan koulu suunniteltiin ja rakennettiin allianssimallin elementtejä hyödyntävällä yhteistoiminnallisella kokonaisvastuu- eli KVR-mallilla.

A-Insinöörit vastasi lukion hankesuunnittelusta, rakennuttamisesta ja valvonnasta Muhoksen kunnan kumppanina yhteistyössä urakoitsijana toimineen Lujatalon sekä arkkitehtisuunnittelusta vastanneen Arkkitehtitoimisto Avarion kanssa.

– Opiskelijat ja henkilöstö olivat mukana heti hankesuunnitelmaa tehtäessä. Saimme kertoa mielipiteemme myös urakoitsijan kilpailutusvaiheessa ja meitä kuultiin käyttäjänäkökulman asiantuntijoina koko rakentamisen ajan. Käytännössä pääsimme vaikuttamaan ihan kaikkeen, minkä vuoksi koulusta tulikin aivan näköisemme. Rakentamisen toimintamalli sopi hyvin koulumme keskeiseen toimintakulttuuriin, yhteisöllisyyteen, Muhoksen lukion rehtori Minna Kemppainen kertoo.

Muhoksen lukiossa jopa porraslevennykset on suunniteltu sopimaan työskentelyyn. Opiskelijakahvio ja opettajainhuone sijaitsevat keskeisellä paikalla pääsisäänkäynnin yhteydessä. Koulussa on myös tanssisali sekä neljä toiminnallista aulaa, joissa on työskentelyn lisäksi mahdollisuus pelata pingistä ja biljardia.

Yhteistoiminnallinen KVR-malli antaa liikkumavaraa budjetissa pysymiseen

Yhteistoiminnallinen KVR-urakkamalli tähtää laatuun paitsi käyttäjien vaikutusmahdollisuuksien myös yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisen kautta.

– Niin kauan kuin paperit keskustelevat, ei oikein voi syntyä yhteistä ymmärrystä tavoitteista. Siksi tilaaja, urakoitsija ja käyttäjät kutsuttiin saman pöydän ääreen pohtimaan toiminallisia, teknisiä ja kustannustavoitteita jo kilpailutusvaiheessa, rakennuttajakonsultti Ari-Matti Jänkälä A-Insinööreistä kertoo.  

Muhoksen kunnan teknisen johtajan Mikko Karin mukaan nyt toteutettu malli antoi keinoja ja liikkumavaraa myös budjetissa pysymiseen. 

– Malli yhdistelee rakennushankkeiden parhaita puolia. Allianssimallien avoin tiedonkulku sekä tavoitehintaan ja muihin kannusteisiin perustuva palkitsemisjärjestelmä auttoivat lisäämään laatua ja pysymään kustannusraamien puitteissa, Mikko Kari sanoo.

Muhoksen 3 000 bruttoneliön ja 6,7 miljoonan euron hankkeessa pilotoitu malli sopii niin pieniin julkisiin rakennushankkeisiin kuin vaativiin peruskorjaushankkeisiin.

– Vaikka yhteistyön organisoiminen vaatii oman aikansa, jäävät siitä saatavat hyödyt vaivannäköä huomattavasti suuremmiksi. Voisikin sanoa, ettei ole olemassa hanketta, jota yhteistoiminnallisuus ei parantaisi, A-Insinöörien Jänkälä totea

Tällä hetkellä yhteistoiminnallinen KVR-urakkamalli on käytössä myös Oulun Kiimingissä käynnissä olevassa Jokirannan koulun rakennushankkeessa. Jokirannan koulun on määrä valmistua joulukuussa.

Lisätietoja: 
Ari-Matti Jänkälä, yksikönjohtaja, A-Insinöörit 
puh. 0500 581 260 
ari-matti.jankala@ains.fi 

Mikko Kari, tekninen johtaja, Muhoksen kunta 
puh. 044 497 0308 
mikko.kari@muhos.fi 

Minna Kemppainen, rehtori, Muhoksen lukio 
puh. 044 4970 446 
minna.kemppainen@muhos.fi 

Järvenpään kaupunkikehitys järjesti iltapäivän rakennuttajille 7.10.

Iltapäivään saapui reilu 30 alan eri toimijaa. Paikallaolijat olivat kiinnostuneet kaupungin maankäytön linjauksista sekä erityisesti lähiaikoina julkaistavista kilpailutuksista.  

– Tämä on Järvenpään toimintamalli – teemme kaupunkikehittämistä yhdessä toimijoiden kanssa. Haluamme kertoa etupainotteisesti tulevista hankkeista sekä käydä avointa vuoropuhelua rakennuttajien kanssa, kertoo kaupunkikehitysjohtaja Olli Keto-Tokoi.

Tilaisuudessa kaavoitusjohtaja Juhana Hiironen esitteli kaupunkikehityksen suuret linjat ja toimintaympäristöä määrittelevät muutostekijät.

Isoja megatrendejä on paitsi kaupungistuminen myös se, millaista on Järvenpään kannalta haluttu kaupunkikehityksen tiiviys, sekoittuneisuus ja saavutettavuus (DMA) sekä miten näitä avaintekijöitä voidaan hallita tai kehittää. Tulevaisuuteen vaikuttavat olennaisesti myös ilmastonmuutos- ja resurssiviisauskysymykset.

Järvenpään hiljattain hyväksymä tuore MAL-sopimus tuonee uutta esimerkiksi raidekapasiteettiin. Tulevan Pasila–Riihimäki 2. vaiheen toteutus mahdollistaa sen, että junavuoroja saadaan nykyiseen verrattuna tuplasti. Järvenpäässä tämä näkyisi arviolta 2024–2025.

Asuntotuotannon puolella Järvenpää on saanut 20 miljoonan euron käynnistysavustuksen sosiaaliseen asuntotuotantoon. Kun myös kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tuottavan A-kruunun tuotanto laajenee koko Helsingin seudulle ja Kuuma-seudulle, Järvenpää monipuolistaa edelleen asuntokantaansa.

Perhelää, Ainolaa, Sävelpuistoa, Vanhankylänniemeä ja Seutulaa

Järvenpään uusi yleiskaava 2040 on parhaillaan ehdotusvaiheessa. Yleiskaavassa tarkastellaan kaupungin maankäyttöä vuoteen 2040 saakka, jolloin kaupungissa arvioidaan asuvan noin 60 000 asukasta ja 15–17 000 työpaikkaa.

Järvenpään hankekehityspäällikkö Martina Jerima kävi yksityiskohtaisemmin läpi Järvenpään kaupungin merkittävimmät aluekehityshankkeet seuraavien kymmenen vuoden ajalle.

– Järvenpään vahva kasvu jatkuu. Vielä loppusyksyn aikana julkaisemme Sävelpuiston laatukilpailun ja ensi vuoden alkupuolella käynnistyy toden teolla Ainolan aluekeskuksen kehittäminen. Vuosina 2022–2025 lähtevät rakentumaan myös Vanhankylänniemi ja Seutulan alue, kertoi Jerima.

Keskustaan rakentuvat Perhelä ja OP-kortteli ja myös Vanhankylänniemi ja Kyrölän alue kehittyvät. Pien-, rivi- ja kerrostaloja on puolestaan kaavailtu Sävelpuiston alueelle, joka valmistuu arviolta vuonna 2022.

Perhelän 300 asuntoa ja liiketiloja sisältävä hybridikortteli valmistuu näillä näkymin vuonna 2023. Uusi OP-kortteli rakennetaan vanhan purettavan OP-korttelin tilalle samalla lailla hybridikorttelina, johon valmistuu 450 asuntoa. OP-korttelin rakennustyöt käydään vuosien 2028–33 välisenä aikana.

– Tarkoitus on myös jatkossa järjestää vastaavia tilaisuuksia ja kertoa siitä, missä kaupunkikehittämisessä mennään. Uskomme, että tällaisella hyvällä yhteistyöllä pääsemme hankkeissamme parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, tiivistää kaavoitusjohtaja Hiironen.

Kuvat: Salla Niemelä

Lisätietoja

Salla Niemelä, projektipäällikkö, puh. 040 315 2344, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi
Martina Jerima, hankekehityspäällikkö, puh. 040 315 2282, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi
Juhana Hiironen, kaavoitusjohtaja, puh. 040 315 2447, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi 

Puurakentaminen on lisääntynyt Suomessa tasaiseen tahtiin. Kouluja ja kerrostaloja on rakennettu entistä enemmän puusta varsinkin pienemmissä kunnissa sekä seutukaupungeissa.

- Rakentamisessa on selkeästi alkanut puuloikkaan verrattavissa oleva kehitys, joka pitää vahvistaa koko Suomen ilmiöksi. Se kaipaa onnistuakseen tuleviin MAL-sopimuksiin selvät puusta rakentamisen prosenttitavoitteet yhteiskunnan tukemaan asuntorakentamiseen julkisen rakentamisen tapaan, Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen linjaa.

Syyskuussa asetetut julkisen uudisrakentamisen puusta rakentamisen prosenttitavoitteet ovat 31 % vuonna 2022 ja 45 % vuonna 2025.

Suurilla kaupungeilla on jo nyt loistavat mahdollisuudet päästä entistä paremmin kiinni puurakentamisen vahvistuvaan aaltoon, mitä positiivisesti ohjaa uudet maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL)-sopimukset valtion ja kuuden suurimman kaupungin välillä.

- Ensimmäistä kertaa näissä MAL-sopimuksissa on mukana puurakentamisen edistäminen, mikä on keskustalaisen vaikuttamisen tulos ja ansio, Pakarinen ilahtuneena muistuttaa.

Konkreettisesti puurakentaminen etenee mm. korotetuilla vuokra-asuntojen rakentamisen käynnistysavustuksilla. Kyse on ARAn eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen avustuksilla sekä lainoituksella toteutettavasta vuokra-asuntorakentamisesta, jolla on asukkaiden suuri suosio sekä kysyntä. Puurakentamisen tukeminen tätä kautta kiihdyttänee myös koko asuntomarkkinoiden puuloikkaa, kun puutalojen tarjonta kasvaa.

- Puuloikka on palvelus terveelliselle asumiselle ja suomalaiselle työlle. Lisäksi puurakenteinen vuokra-asuminen on osoitus siitä, miten suomalainen ilmastoteko voi olla sosiaalisesti oikeudenmukainen, Riikka Pakarinen huomauttaa.

Keskustalle on suomalaisen työn ja arjen ilmastoratkaisujen kannalta tärkeää, että puurakentaminen lisääntyy. Lisääntyvä puurakentaminen vahvistaa puualan osaamiskeskuksia maakunnissa ja on mainio osoitus koko Suomen voimavarojen hyödyntämisestä.


Lisätiedot:

Tapiolan kirkkosalin penkit ja urut on suojattu huolellisesti. Kirkkosaliin ei tule peruskorjauksessa juurikaan ulkoisia muutoksia. Kuva: Esa Kivivuori

Tapiolan kirkon peruskorjaus etenee suunnitellusti. Toukokuussa alkaneessa laajassa peruskorjauksessa uusitaan ja kunnostetaan niin rakenteita, kiinteistötekniikkaa kuin kirkon aluetta.

Peruskorjauksen alkaessa kirkon säilyvät rakenteet ja ympäristö on suojattu. Erityisestä huomiota on kiinnitetty kirkkosalin suojaukseen. Myös pihan ”pyhät puut” ja muurit on suojattu remontin ajaksi. Pihamaalla tehdään seuraavien kuukausien aikana isoja maanrakennustöitä, kun talotekniikan runkoputkia asennetaan. Seurakuntayhtymä pahoittelee kaivutöistä mahdollisesti aiheutuvaa häiriötä. Maanrakennustöiden pitäisi valmistua marraskuun loppuun mennessä.

Kirkkorakennuksen ulkosivu on suojeltu asemakaavalla, samoin valtaosa sisätiloista. Museovirastoa kuullaan jatkuvasti hankkeen suunnittelussa.

Sisätilojen kunnostamiseen kuuluvat purkutyöt kirkon matalissa osissa on nyt tehty ja takaisinrakennus on alkanut, mm. kellarin lattiat on uusittu. Korjaukset tehdään pääosin palauttavana, eli kaikki se kunnostetaan, mikä voidaan. Myös uudet rakenteet toteutetaan niin, että lopputulos kunnioittaa alkuperäisen suunnitelman henkeä.

Suurimmat muutokset tullaan näkemään 1990-luvulla rakennetussa toimistosiivessä, jonka käyttötarkoitus muuttuu remontin myötä. Nykyisten toimistojen tilalle tulee seurakuntakahvila ja nykyistä pienempi monitilatoimisto. Kirkkosalin ja seurakuntasalin muutokset pidetään mahdollisimman vähäisinä.

Peruskorjaus alkoi toukokuussa 2020 ja sen on määrä valmistua jouluna 2021. Peruskorjaushankkeen toteuttaa Peab Oy. Suunnittelusta vastaavat AFKS (Architects Frondelius + Keppo + Salmenperä Ltd), Ideastructura Oy ja Granlund Oy. Peruskorjaus on suunniteltu kestävän kehityksen periaattein. Peruskorjauksen enimmäiskustannukset ovat 17,3 miljoonaa euroa. Peruskorjaus toteutetaan allianssi-mallilla, jossa kaikilla hankkeen osapuolilla on yhteinen intressi pysyä annetun kustannusraamin sisällä.

Aarno Ruusuvuoren suunnittelema kirkko on rakennettu vuonna 1965. Edellinen laajempi peruskorjaus ja rakennuksen laajennus on tehty vuonna 1992. Tontilla on kirkkorakennuksen lisäksi uurnalehto, Tapiolan kirkkotarha, joka on avoinna myös peruskorjauksen aikana. Tontin muita rakennuksia ei kunnosteta tässä vaiheessa.

Tapiolan seurakunnassa on noin 23 000 jäsentä ja seurakunta pyrkii palvelemaan kaikkia alueen asukkaita, joita on n. 40 000. Työntekijöitä on reilut neljäkymmentä. Tapiolan seurakunnalla on kirkon peruskorjauksen aikana väliaikainen toimitila Virsu Tapiolan keskustassa, ns. Kenkä-Tapion tiloissa. Myös Esbo svenska församling käyttää Tapiolan kirkon tiloja.

Lisätietoja

Mika Heimala, hankekehitysinsinööri, Espoon seurakuntayhtymä 
050 432 6897, mika.heimala@evl.fi 

Päivi Linnoinen, kirkkoherra, Tapiolan seurakunta 
050 379 9038, paivi.linnoinen@evl.fi

Rakennustyömaan siivous vaatii tekijöiltään vahvaa ammattiosaamista. Varsinkin vaativamman P1-puhtausluokan työkohteissa työmaan pölyn- ja puhtaudenhallintaa on mietittävä tarkasti jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

– Kun pääsemme mukaan heti alkumetreillä, on myös lopputulos parempi ja laadukkaampi, painottaa lappeenrantalaisen Siivous Lappee  Oy:n yrittäjä-toimitusjohtaja Anniina Ervasti.

Hänen luotsaamansa yritys on alan kokenut osaaja ja laajentanut toimialuettaan asteittain ympäri Suomea. Yrityksen osaamistasosta kertoo jotain se, että Siivous Lappee on vastannut pölyn- ja puhtaudenhallinnasta erilaisissa uudisrakennusprojekteissa, mm. sairaalahankkeessa.

”Puhtaudenhallinnassa ja -valvonnassa haluamme olla suunnannäyttäjä. On mahtavaa olla mukana hankkeissa, joissa rakennusliike panostaa puhtaaseen lopputulokseen.”

Rakennustyömaiden lisäksi yrityksen toimenkuvaan kuuluvat myös erilaiset toimitilojen ylläpito- ja jaksotettavat siivoukset.

Tärkeä osa työturvallisuutta

Vaativissa P1-kohteissa siivoustyö on perinteistä jälkien siivousta huomattavasti kokonaisvaltaisempaa. Sen lisäksi urakoitsijan on pystyttävä täyttämään mm. materiaalien varastoinnille, käytettäville pölyntorjuntamenetelmille ja valmiin rakennuksen puhtaudelle asetetut tiukat vaatimukset.

Perinteinen loppusiivous ei riitäkään enää takamaan edes tavallisen uuden asunnon tai toimiston puhdasta, pölytöntä ja terveellistä sisäilmaa. 

– Pölynhallinta ja puhtaanapito on entistä olennaisempi osa rakennustyömaan päivittäistä arkea ja työturvallisuutta. Niihin panostavilla työmailla myös työt etenevät tehokkaammin ja aikataulussaan, joten sillä on myös taloudellisia vaikutuksia projektin etenemiseen, Ervasti tähdentää.

Korona korostaa ammattitaitoa 

Siivous Lappeessa P1-kohteet käydään läpi yhdessä tilaajan ja urakoitsijan kanssa. Samalla mietitään tavat ja aikataulut, joilla siivoustyöt sovitetaan mahdollisimman sujuvasti työmaan arkeen.

– Käytännössä asiantuntijamme on paikan päällä ja tukee toiminnallaan hankkeen etenemistä, Ervasti painottaa.

Koronaepidemian myötä työmaiden ja työtilojen puhtaudelle on asetettu entistä kovempia kriteerejä. Ne huomioidaan tarkasti myös Siivous Lappeessa.

– Siivouksen tasoa ja rytmitystä voidaan tarkkailla ja dokumentoida mm. hygieniatesteillä. Meidän tehtävämme on omalta osaltamme varmistaa, että työskentely toimistoissa ja työmailla on mahdollisimman turvallista ja vastaa tilaajan asettamia kriteerejä, Ervasti tähdentää.

Siivous Lappee Oy

TOIMISTOSIIVOUKSEEN, KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSTYÖMAA- JA KOTISIIVOUKSIIN ERIKOISTUNUT SIIVOUSFIRMA ETELÄ-KARJALASSA. Tuotamme asiakkaillemme laadukkaita ja asiakaslähtöisiä siivouspalveluita, joissa korostuu ammattimainen ja luotettava tapa toimia. Kartoitamme asiakkaidemme tarpeet ja huolehdimme puhtaanapitopalvelusta sopimuksen mukaisesti lähes 20 ammattilaisen voimin. Seuraamme työmme laatua järjestelmällisesti, yhteistyössä asiakkaidemme kanssa.

Yrityksen verkkosivut

Julkaisuvapaa heti.

Skanskan järjestämässä nimikilpailussa haettiin kuvaavaa nimeä uudelle näyttävälle asuinhankkeelle, joka koostuu kahdesta tornitalosta Oulun parhaalla paikalla Vaaranpuiston vieressä. Kilpailuun jätettiin huikeat 455 nimiehdotusta, joista raati valitsi voittajapariksi oululaista historiaa henkivät Plaanatorni- ja Plaanavahti -nimet.

16-kerroksinen Plaanatorni ja 13-kerroksinen Plaanavahti ovat Oulun uudet asukkaat. Kaupunkilaisten itsensä nimeämät rakennukset nivoutuvat niin nimiltään kuin ulkoasultaan osaksi arvokasta uutta asuinaluetta, joka tulee muokkaamaan Oulun keskustaa näkyvästi.

”Nimet istuvat hyvin Oulun historiaan, sillä Oulun ruutukaavaa halkaissut Plaanaoja on ollut 1800-luvulta lähtien osa oululaista kaupunkimaisemaa. Plaanatorni ja erityisesti Plaanavahti liittyvät päätepisteinä kaupunkia etelästä vartioivaan, Skanskan aiemmin toteuttamaan 16-kerroksiseen Puistovahtiin. Kaupunkikuvassa uusista torneista nousee siten kaupungin keskustanpuoleiset portinvartijat”, toteaa Skanska Kotien aluejohtaja ja kilpailuraadin puheenjohtaja Mikko Herva.

Alueella on paljon historiaa ja siksi Skanskalle oli tärkeää, että oululaiset saivat olla mukana kaupunkinsa kehityksessä. Useat nimiehdotukset liittyivät Oulun historiaan.

”Ehdotuksissa näkyi kotiseuturakkaus ja -ylpeys kuten myös paikallistuntemus, ja koemme että voittajiksi valikoituneet nimet kuvastavat sopivasti kaikkea tätä. Plaanatorni ja Plaanavahti sitovat yhteen asuinalueen menneen ja tulevan ja tuovat historian tyylillä tähän päivään”, sanoo voittajanimistä ilahtunut Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma.

Sana plaana on paikallisille tuttu Plaanaojasta – oululaisittain Laanaojasta – eli Kaupungin puistovyöhykkeestä, joka suunniteltiin kaksi vuotta vuoden 1822 Oulun palon jälkeen. Sen tarkoitus oli suojata kaupunkia tulevilta tulipaloilta. Itse sana juontaa juurensa ruotsin kielen sanasta plan. Plaanaojaa reunustivat alun perin aukiot ja heinäpellot, joiden heinää huutokaupattiin kaupunkilaisille. Vasta 1860-luvulla heinäpellot muutettiin tänäkin päivänä oululaisille tutuiksi puistoiksi.

Viereisen Vaaranpuiston halki kulkevan Plaanaojan alkuperäinen merkitys tuodaan tornitalojen pihapiiriin myös sen vihersuunnittelussa. Talojen ympärille ja sen pihalle on tarkoitus istuttaa rantaheinikkoa, joka luo alueelle omanlaisensa modernin plaanan. Asuntoja taloihin tulee yhteensä noin 200 ja rakentamisen on tarkoitus käynnistyä keväällä 2021.

Lisätietoja: 

Skanska Kodit, aluejohtaja Mikko Herva, puh. 040 558 6580, mikko.herva[at]skanska.fi

Skanska Kodit, myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma, puh. 040 844 8630 marja.kuosma[at]skanska.fi

Skanska Oy, markkinointi- ja viestintäjohtaja Cristina Rinnetie-Uski, puh. 040 5019816, cristina.rinnetie-uski[at]skanska.fi

Skanska.fi/plaanatorni

Lars-Erik Mattila (s. 1982) valmistui arkkitehdiksi Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun arkkitehtuurin laitokselta joulukuussa 2014. Mattilan diplomityö otsikolla ”Tulevaisuuden kerrostalo” oli ansiokas ja huollella laadittu ehdotus kestävän rakentamisen periaatteiden mukaiseksi tyyppikerrostaloksi. Sumeilemattoman radikaaliksi luonnehdittu diplomityö kiteytti suunnitelman muodossa tekijänsä manifestin: ”Rakennusten tulee olla yksinkertaisia, ylläpidettäviä ja ympäristölle haitattomia″.

Valmistuttuaan Mattila on toiminut Suoja ry:ssä, jonka tarkoituksena on ratkaista rakennusten ja rakennetun ympäristön perustavanlaatuisia ekologisia, kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia ongelmia ja samalla uudistaa rakennustekniikkaa ja -taidetta. Hän on kirjoituksillaan, puheenvuoroillaan ja suunnitelmillaan kiteyttänyt ilmastotietoisen sukupolven vilpittömän ja lujan sitoutumisen kestävämpään rakentamiseen - ja toisaalta arkkitehtikunnan tyytymättömyyden teknillistyvään ja monimutkaistuvaan rakentamistapaan. Mattilan puheenvuorot ovat nostaneet esille myös kysymyksen siitä, mitkä ovat arkkitehdin mahdollisuudet vaikuttaa käytettäviin rakenteisiin ja rakennustapaan. Näkemykset herättävät vastakaikua niin ammattilaisten kuin rakennusten käyttäjienkin keskuudessa.

Pietilä-palkinnon palkintolautakuntaan kuuluivat RTS:n hallituksen edustajina arkkitehti Teemu Hirvilammi ja professori Kimmo Lylymäki sekä edustajiston edustajana yliarkkitehti Vesa Ijäs. Palkinnon suuruus on 10.000 €.

Rakennustiedon 50-vuotisjuhlarahaston säätiön hallitus on perustanut Pietilä-palkinnon 20.2.1992. Palkinto myönnetään Reima Pietilän rahastosta. Joka toinen vuosi myönnettävä Pietilä-palkinto on tunnustus merkittävästä työstä arkkitehtuurin uudistamiseksi. Palkinto myönnetään nuorelle arkkitehdille tai hänen ryhmälleen.

Valtatien 4 Oulu–Kemi -parantamishankkeeseen sisältyvän Pohjois-Iin ja Olhavan välisten ohituskaistojen rakentaminen etenee. Alkusyksyn aikana on tehty muun muassa valtatien levitysrakenteita ja kahden siltapaikan kohdalla valtatien viereisten teiden siltoja. Seuraavana käynnistyvät päätien siltojen rakennustyöt, jossa uusitaan Harisojan ja Muhojoen ylittävät valtatien vesistösillat. 

"Urakan työt etenevät loppuvuoden aikana myös tierakennustöiden osalta. Siltatöiden ohella tien levitysrakenteista suurin osa tehdään valmiiksi ennen talvea", kertoo GRK Infra Oy:n projektipäällikkö Jarkko Heiskanen. 

Liikenne siltatöiden ajaksi lyhyille kiertoteille

Siltojen rakentaminen tehdään talven aikana ja valtatien liikenne ohjataan rakentamistöiden ajaksi nykyisen sillan viereen rakennetulle lyhyelle kiertotielle. Noin 5 km Pohjois-Iistä pohjoiseen sijaitsevan Harisojan sillan kohdalla kiertotie otetaan käyttöön tiistaina 13.10. Kantolantien ja Seljänperäntien liittymien väliin sijoittuvan Muhojen sillan kohdalla kiertotie otetaan käyttöön puolestaan tiistaina 20.10.

Oulu–Kemi -välillä on samanaikaisesti siltatöiden kanssa käynnissä parhaillaan useita urakoita, joista osa valmistuu loppuvuoden aikana. Kokonaisuudessaan kaikki hankkeeseen lukeutuvat työt valmistuvat syksyllä 2021.

"Loka–marraskuun aikana valmistuu Kuivaniemi–Simo -välin ohituskaistat sekä Viantienjoki-Maksniemi -välin parantaminen Simossa, joten valmista kohti mennään syksyn aikana vauhdilla", Väyläviraston projektipäällikkö Jukka Päkkilä tiivistää koko hankkeen tilanteesta.

Harisojansillan kiertotie kuvattuna suunnassa Oulu–Kemi. 

Hankkeen etenemisestä saa ajantasaista tietoa hankkeen verkkosivuilta ja Facebook-sivuilta.

http://www.vayla.fi/vt4oulu-kemi

https://www.facebook.com/vt4oulukemi/

Lisätietoja:

Jukka Päkkilä

Projektipäällikkö, Väylävirasto

Puh. 029 534 3755, etunimi.sukunimi@vayla.fi 

Jarkko Heiskanen

Työpäällikkö, GRK Infra Oy (Vt4 ohituskaistat Pohjois-Ii - Olhava)

Puh. 040 5836128, etunimi.sukunimi@grk.fi 

Vt4 on yksi Suomen valtaväylistä ja sen parantaminen välillä Oulu-Kemi sisältää työkohteita Kempeleessä, Oulussa, Iissä ja Simossa. Hankkeen toimenpiteillä parannetaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta. Hankkeen kustannusarvio on 173 Meur, josta kuntien osuus on noin 30 miljoonaa euroa. Työt ajoittuvat vuosille 2017–2021. 

Vuoden 2020 elementtisuunnittelijapalkinnon on voittanut DI Pauli Oksman Siilinjärveltä

Tämän vuoden elementtisuunnittelijapalkinto jaetaan elämäntyöpalkintona. Oksman on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran suunnittelun parissa. Hänen erityisosaamisenaan ovat mm. rakennesuunnitelmien ulkopuolinen tarkastaminen, taloudellisuus- ja runkoratkaisuvertailut sekä esi- ja jälkijännitetyt teräsbetonirakenteet. Hän on toiminut poikkeuksellisen vaativien betonirakenteiden suunnittelijana. Hänellä on innovatiivinen lähestymistapa uusiin ja ennalta tuntemattomiin ja ehkä kokeilemattomiin ideoihin ja ajatuksiin sekä ongelmanratkaisukyky vaikeissakin tilanteissa. Hänellä on myös kyky tulkita normeja ja määräyksiä, sekä niiden suurta ajatusta. Tähän auttaa tietenkin niiden poikkeuksellisen hyvä tuntemus. Oksman on myös jakanut tietotaitoaan Betoniteollisuus ry:n elementtijaoksen eri työryhmissä.

Insinööritoimisto SRT Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Pauli Oksman on siirtynyt 1.7.2020 alkaen vanhemmaksi neuvonantajaksi ja jatkaa myös yrityksen hallituksen puheenjohtajana. Pauli Oksman toimi vuosina 1984 - 2006 suunnittelujohtajana ja nimitettiin toimitusjohtajaksi 2006.

Betoniteollisuus ry:n elementtijaoksen kolmannen kerran järjestämän vuoden elementtisuunnittelijakilpailun tarkoituksena on kannustaa kehittämään laadukasta betonielementtisuunnittelua. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Kilpailussa palkitaan voittanut elementtisuunnittelija 5.000,- eurolla.

Palkinnon tärkeimpinä arvosteluperusteina ovat yhteistyökyky, suunnitelmien laatu, aikataulujen pitävyys, tekninen osaaminen ja kustannustietoisuus. Palkinto voidaan myöntää myös elämäntyöpalkintona betonielementtien suunnittelijana ansioituneelle elementtisuunnittelijalle.

Vuoden 2020 elementtisuunnittelijakilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi Juha Rämö ja jäseninä Betoniteollisuus ry:n elementtivaliokunta. Tuomariston sihteerinä toimi jaospäällikkö Janne Kihula Betoniteollisuus ry:stä.

Lisätietoja:
Betoniteollisuus ry: Janne Kihula, puh. 040 514 6510

Lehdistötiedote ja -kuvat löytyvät myös tästä linkistä >>

Pohjoismaisen kiinteistösijoitus- ja kehitysyhtiö NREP:n viime vuonna lanseeraama Noli Studios -konsepti on ollut menestys. Myyrmäkeen Vantaalle avataan syksyllä 2021 jo kolmas Noli Studios -kohde, ja tavoitteena on laajentaa yhteisöllisen elämisen konseptia jopa kymmeneen uuteen kohteeseen pääkaupunkiseudulla lähivuosina.

Yhteisöllisen elämisen konsepti Noli Studios on kehitetty palvelemaan nuoria aikuisia, jotka haluavat elämäänsä palveluita ja joustavuutta kohtuulliseen hintaan. Lisäksi konsepti palvelee matkailijoita ja ihmisiä muuttuvissa elämäntilanteissa, kuten expatteja, remontoijia sekä projektityöntekijöitä. Konseptin ensimmäiset kohteet avattiin Helsinkiin Katajanokalle ja Sörnäisiin syksyllä 2019. Seuraava Noli Studios valmistuu Vantaalle Myyrmäkeen syksyllä 2021.

”Uusi konsepti on otettu vastaan lämpimästi asiakkaiden keskuudessa. Se on ollut myös kaupallisesti menestynyt ja olemme pystyneet muuttamaan toiminnan painopistettä onnistuneesti koronan muuttaessa markkinaa. Tavoitteenamme on avata seuraavan viiden vuoden aikana pääkaupunkiseudulle kymmenen uutta kohdetta, ja etsimmekin aktiivisesti uusia Noli Studiosille soveltuvia kiinteistöjä ja tontteja”, sanoo Noli Studiosin kaupallinen johtaja Natalia Schrey.

Myyrmäkeen rakennettavaan kohteeseen tulee 322 studiota. Asiakkaiden käytössä on yli tuhat neliötä yhteistilaa, muun muassa kuntosali, saunaosasto, pyörävarasto sekä tiloja oleskeluun ja työskentelyyn. Noli Studios Myyrmäen on suunnitellut Avarrus Arkkitehdit, ja sisustussuunnittelijana toimii dSign by Vertti Kivi. Kohteen rakentamisesta vastaa Lehto Group.

”Kuten muutkin kohteemme, Myyrmäen Noli Studios tarjoaa asiakkaille vaivatonta arkea, joustavuutta ja yhteisöllisyyttä sekä erinomaiset liikenneyhteydet. Myyrmäessä asiakkaat pääsevät nauttimaan myös luonnon läheisyydestä ja monipuolisista liikuntamahdollisuuksista”, kertoo Natalia Schrey.

”Myyrmäki on yksi Vantaan pääkeskuksista, joka on kasvanut ja kehittynyt viime vuosina nopeasti. Noli Studios tukee erinomaisesti Myyrmäen ja urheilupuiston alueen kehitystä tuoden uutta liiketoimintaa ja uusia käyttäjiä nauttimaan alueen laajenevista palveluista”, toteaa Vantaan kaupungin kiinteistöjohtaja Antti Kari.

Noli Studios tarjoaa studioita kattavilla palveluilla matkailijoille ja uudenlaiseen elämiseen. Studioissa voi yöpyä joustavasti päivän, kuukauden tai pidempään. Kaikissa studioissa on keittiö, ja studiot voi valita joko täysin tai kevyesti kalustettuna. Hinnoittelu perustuu majoituksen kestoon: mitä pidempään vieras majoittuu, sitä edullisempi kuukausihinta on. Pidemmän majoituksen hinnat ovat linjassa alueiden vuokratasojen kanssa.

Lisätietoja:
Natalia Schrey
kaupallinen johtaja, Noli Studios
natalia.schrey@nrep.com
+358 40 653 1763

Kuvia kohteesta (Avarrus Arkkitehdit)
Noli Myyrmäki 1
Noli Myyrmäki 2

Urho Kekkosen kansallispuistoon valmistui ehkäpä koko Lapin hienoin retkeilyriippusilta. 50 metriä tuliterää teräksistä siltaa on nyt valmis käytettäväksi Nuorttijoen ylittämiseen Kolsankoskella Savukoskella. Kunnon avajaisia vietetään ensi kesänä.

Patikointimatkaa sillalle kertyy, mutta se on matkan väärti. Sillan kautta pääsee Nuorttijoen retkeilyreitille, joka vie jokikanjonin hienoihin maisemiin. Nuorttijoki on erityisesti suosittu kalastuskohde, mutta tällä sillalla ei tarvitse jonottaa retkeilijäruuhkassa ylitsepääsyä, sillä se sijaitsee vain puolisen kilometriä valtakunnanrajalta Urho Kekkosen kansallispuiston kaakkoisosassa. Idässä häämöttävät naapurimaa Venäjän maisemat.

Näin hienoa siltaa kannattaa juhlia, mutta koska syksy on pohjoisessa jo pitkällä, pidetään avajaisjuhlallisuudet ensi kesänä.

Tukeva terässilta retkeilijöille ja työtehtävissä kulkeville

Uusi silta on betoniperusteinen, mutta muuten täysin teräsrakenteinen. 50 metrin pituisen sillan rakentaminen oli todella iso ja vaativa urakka, sillä rakentamispaikka on syrjässä teistä lähellä itärajaa. Rakennustarvikkeet jouduttiin kuljettamaan paikalle helikopterilla.

Metsähallituksen Luontopalvelut rakennutti sillan eduskunnan myöntämällä erillisrahoituksella ja kunnan myötävaikutuksella. Sillan rakentaminen maksoi 450 000 euroa. Sillan suunnitteli Vahanen Suunnittelupalvelut Oy ja rakensi Marrak Oy. Paikalla ollut aiempi vanha ja huonokuntoinen silta romahti kuluvan vuoden tammikuussa suuren lumimäärän painosta.

Siltaa käyttävät retkeilijöiden lisäksi myös rajavartijat ja poronhoitajat.

Lisätietoa

Metsähallitus, Luontopalvelut kiinteistöpäällikkö Teemu Ruotsala, puhelin 040 5713827

Kolsankoski Retkikartta.fi-palvelussa https://www.retkikartta.fi/?mapId=707

Nuorttijoen retkeilyreitti https://www.luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto/reitit/reittikuvaukset#nuorttinretkeilyreitti

Pihla Groupin kotimaisissa tehtaissa valmistuu etenkin Pihla- ja Tiivi-ikkunoita ja ovia. Uuden sukupolven ikkuna voikin olla ympäristöteko, älykäs ja ratkaista mobiilidataan liittyviä ongelmia.

– Alan edelläkävijänä ekologisuus on meillä huomioitu jo vuosia. Ikkunoillamme on 25 vuoden lahoamattomuustakuu. Jatkuva tuotekehitys ja vakavaraisuus takaavat luotettavuutemme. Epävakaassa maailmassa sen merkitys korostuu, kertoo Pihla Groupin teollisen liiketoimintayksikön johtaja Minna Keränen.

Noin 15 vuotta eri johtoryhmissä työskennellyt Keränen on toiminut Pihla Groupin johtoryhmässä kolmisen vuotta. Hänen mukaansa hyvä johtaja hallitsee oman funktion ohella organisaation taloudellisia lukuja ja kokonaisuuksia. 

– Meillä on dynaaminen johtoryhmä, olemme aidosti tiimi. Äänensä saa kuuluviin jokainen, vaikkei se olekaan itseisarvona tärkeää, vaan pitää perustella ja tuoda lisäarvoa. 

Monipuolisuutta johtoryhmiin

Pihla Group -johtoryhmän ainoana naisena Keränen on huomannut, että työskentely on luontevaa ja palkitsevaa. Omasta persoonasta on pidettävä kiinni, eikä roolia kannata esittää. Hän näkisi mielellään lisää naisia johtoryhmässä.

– Asioista saa perustellusti olla eri mieltä, sillä asiat kiistelevät, eivät ihmiset. Naiset ottavat usein harteilleen liikaa tehtävää ja projektit lankeavat tietyille samoille ihmisille. Tarvitaan tervettä itsekkyyttä ja kykyä delegoida, muuten uupuu.

Hyvässä johtoryhmässä ajatusten erilaisuus on tervettä. Osaaminen ratkaisee, ei sukupuoli. Eri persoonien välinen keskustelu on hedelmällistä. 

– On hienoa, jos johtoryhmästä löytyy analyyttisuutta, empatiakykyä, luovuutta ja niin edelleen. Stereotypiat ovat ahdistavia, johtajuus ei saa olla sidottu sukupuoleen. Osaaminen on tärkeintä. Henkisesti vahva johtaja myöntää virheensä ja oppii niistä. Painotan myös jokapäiväistä tunnejohtamista ja ihmisten aitoa kohtaamista, se rakentaa luottamusta.

Rakennusteollisuus on miesvaltainen ala, mutta Keränen kannustaa naisia hakeutumaan sinne. Alan yrityksissä on samat toiminnot kuin muuallakin.

– HR, myynti, markkinointi, kaikki sukupuolineutraaleja rooleja. Meillä on yhtiön sisällä hienoja esimerkkejä etenemisestä. Nuori nainen oli aluksi Ruoveden lähettämössä, kunnes yhtiö lähetti aktiivisen työntekijän Haapajärvelle tehtaanjohtajan oppiin. Palatessaan Ruovedelle hän pääsi tuotantopäälliköksi, sitten tehtaanjohtajaksi. Tätä kehitystä haluamme tukea. Etenkin ikkunoiden myynnin parissa olisi naisilla paljon annettavaa! 

Teksti: Kati Keturi

Pihla

• Suomen johtava ovi- ja ikku- navalmistaja (tunnetuimmat brändit Pihla, Tiivi, PihlaPro)
• Tuotanto kokonaisuudessaan Suomessa
• Liikevaihto: 126 milj. euroa (2019)
• Suomen kattava ja koulutettu jälleenmyynti- ja asennusverkosto
• Henkilöstö: n. 800 ammattilaista
• Osa kansainvälistä Inwido- konsernia (liikevaihto viime vuonna 670 milj. euroa)

Yrityksen verkkosivut